Luukku 10 – Ruotsin kameekorut
Tukholmassa ja Norjassa juhlitaan tänään Nobeleita, joten myöhemmin on luvassa postauksia kuninkaallisten juhlalookeista. Iltaa odotellessa voimmekin jo virittäytyä tunnelmaan täällä joulukalenterissa! Bernadotten suvun jalokivikatalogia selaillessa iski valinnanvaikeus, sillä upeita korusettejä on vaikka muille jaettavaksi. Osaa on käsitelty blogissa aiemminkin, joten valitsin jotain hieman harvemmin nähtävää – upeat kameekorut, jotka muistetaan parhaiten kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian häätiarasta.
Monien muiden Pohjoismaiden kuninkaallisten korujen tapaan myös kameetiaran historia alkaa 200 vuoden takaisesta Ranskasta. Alkuperästä on hieman epävarmuutta, mutta yleisimmän käsityksen mukaan tiara oli Ranskan keisari Napoleon Bonaparten lahja ensimmäiselle vaimolleen keisarinna Josephinelle. Josephinella oli ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta; tytär Hortense oli Hollannin kuningatar, ja hänestä on olemassa maalaus kameetiaran kanssa vuodelta 1812. Korut kuitenkin periytyivät keisarinnan pojalle Eugènelle, joka todennäköisesti antoi ne lahjaksi omalle tyttärelleen Leuchtenbergin Josephinelle, josta tuli Ruotsin kuningas Oskar I:n puoliso, kuningatar Josefina. Kuningatar kuoli vuonna 1876, ja kameekorut peri vuorostaan hänen ainut tyttärensä prinsessa Eugenia. Setti sisältää nykyisin tiaran lisäksi kaula-, ranne-, rinta- ja korvakorut, mutta ei ole tiedossa, olivatko ne osa alun perin osa lahjaa vai tehtiinkö ne myöhemmin. Alla kameetiara kuvattuna kuningatar Hortensella (lähde) ja kuningatar Josefinalla (lähde).
Prinsessa Eugenia ei koskaan mennyt naimisiin tai saanut lapsia, ja kuollessaan vuonna 1889 hän jätti korut veljenpojalleen prinssi Eugenille. Taiteilijaprinssi pysyi tätinsä tapaan naimattomana, ja lainasi kameesettiä usein veljenpoikansa kruununprinssi Kustaa Aadolfin (tuleva Kustaa VI Aadolf) vaimolle, brittisyntyiselle kruununprinsessa Margaretille. Kruununprinsessa kuoli vuonna 1920 vain 38-vuotiaana. Kaksitoista vuotta myöhemmin eli 1932 Margaretin ja Kustaa Aadolfin vanhin poika, perintöprinssi Kustaa Aadolf, avioitui Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibyllan kanssa, ja prinssi Eugen antoi kameekorut häälahjaksi Sibyllalle, eli veljensä pojanpojan vaimolle ja todennäköiselle tulevalle kuningattarelle.
Prinsessa Sibylla ja perintöprinssi Kustaa Aadolf olivat nykyisen kuningas Kaarle Kustaan vanhemmat. Sibylla jäi leskeksi vuonna 1947 miehensä kuoltua lento-onnettomuudessa, eikä hän koskaan siten ehtinyt kruununprinsessaksi tai kuningattareksi. Prinsessan hiukset valkaistuivat pian leskeytymisen jälkeen, ja hänen kerrotaan lopettaneen kameetiaran pitämisen siksi, ettei pitänyt tiarasta valkoisten hiusten kanssa. Sibyllan tiedetään lainanneen kameekoruja kerran kälylleen, Tanskaan avioituneelle prinsessa Ingridille, naamiaisia varten 1930-luvulla. Tanskan tuleva kuningatar pukeutui silloin esiäidikseen keisarinna Josephineksi.
Prinsessa Sibyllan neljästä tyttärestä prinsessat Birgitta (yllä oleva galleria ensimmäiset kaksi kuvaa) ja Désirée (kolmas kuva) käyttivät kameetiaraa häätiaranaan 60-luvulla. Samaan valintaan päätyi myös hänen ainoan poikansa morsian Silvia Sommerlath vuonna 1976. Prinsessa Sibylla oli kuollut neljä vuotta aiemmin, eikä siis kerennyt tavata Silviaa. Seuraavien 30 vuoden ajan kameesettiä nähtiin ainoastaan kuningatar Silvian käytössä silloin tällöin. Vuonna 2010 kruununprinsessa Victoria valitsi äitinsä tavoin kameekorut hääpäiväänsä, ja vahvisti näin tiaran perinnettä hääkäytössä. Viime vuosina kameesetin koruja on nähty esimerkiksi Victorialla Nobeleissa (alla olevan gallerian toinen kuva, huomatkaa myös rintaneula), ja prinsessa Madeleinella viime kesäkuussa prinsessa Adriennen ristiäisissä.
Kameetiara on monella tavaa poikkeuksellinen ja uniikki tapaus kuninkaallisten holveissa. Tiaran metallina on kultaa, eikä se tavallisempien tiarojen tapaan kilpaile jalokivillä, vaan sen eleganssi syntyy helmistä ja seitsemästä erilaisesta kameesta, josta se on luonnollisesti saanut nimensä. Ainakin setin muissa koruissa on myös timantteja, mutta tiarasta en ole ihan varma, lähikuvasta en äkkiseltään bongaa yhtäkään. Tämä tiara muuten on virallisesti ainut kultainen tiara, josta pidän.
Useimmiten korukivestä tai simpukankuorista valmistetut kameet olivat suosittuja 1700- ja 1800-luvuilla, mutta nykyisin niitä ei juuri näy kuninkaallisten käytössä. Ei tule edes mieleen hallitsevien kuningashuoneiden kokoelmista vastaavia koruja. Tämän tiaran kameet eivät alun perin kuuluneet yhteen, joten ne ovat kaikki hieman erikokoisia. Niissä kuvataan kreikkalaisesta mytologiasta tutun rakkaudenjumala Cupidon ja Psykhen tarinaa.
Kameesetin muut korut ovat todella kauniita ja onneksi myös helpompia yhdistää pukeutumiseen. Prinsessa Madeleinelle ne sopivat todella hyvin Adriennen ristiäisissä nähdyn hempeän kukkamekon kanssa. Kameetiarakin on upea, mutta kieltämättä hieman erikoinen ja vähän liian kruunumainen peruskäyttöön, kuten valtiovierailuille ja Nobeleihin, vaikka on sitä nähty niilläkin. Minusta se onkin parhaimmillaan hääkäytössä, jolloin hääpuvun valkeus ja erityinen tilanne antaa tiaralle sen ansaitseman tilan ja valokeilan (prinsessa Estellen häitä odotellessa…). Tiara on toki aika mielipiteitä jakava, joko jeij tai nej. Mitä mieltä sinä olet kameekoruista?
Ranne- ja korvakoruista ei tämän parempia lähikuvia valitettavasti löytynyt. Kuva: screenshot prinsessa Adriennen ristiäisistä/Kungahuset
Silloin kun Vickan ja Daniel menivät naimisiin, niin olin vähän pettynyt siihen, että Victoria valitsi tuon kameetiaran, koska se oli mun mielestä vanhanaikainen ja ruma keltakultineen ja kameineen. Mutta nyt kun katsoo vaikka tuota postauksen ensimmäistä kuvaa ikionnellisesta Vickanista, niin mikään tiara ei olisi voinut sopia juuri tuolloin hänelle paremmin! Tuo jotenkin täydentää omassa erikoisuudessaan tuon aurinkoisen ilmeen ja koko ihanan hääpäivänsä.
Veit sanat mun suusta. 😀 En alkujaan tykännyt kameetiarasta ollenkaan, mutta nyt kun katsoo, niin se oli juuri oikea valinta. Lisäksi se erottaa Victorian käytännössä kaikista sukupolvensa kuninkaallisista morsiamista, sillä toista tällaista tiaraa ei ainakaan Euroopan isoista kuninkaallisista suvuista löydy!