Prinssi Louisin kastekuvat

Brittihovi julkaisi myöhään eilisiltana viralliset potretit Cambridgen prinssi Louisin viikontakaisesta kastejuhlasta. Hovi julkaisi ensin neljä kuvaa, ja myöhemmin vielä yhden hieman rennomman otoksen pikkuprinssistä äitinsä sylissä. Pahoittelut kuvien laadusta, brittihovi ei tarjoa kuvia ladattavaksi omilta sivuiltaan, ja lataaminen facebookista wordpressiin heikentää laatua.
Neljä virallista kuvaa on ottanut valokuvaaja Matt Holyoak, ja paikkana toimii prinssi Charlesin ja herttuatar Camillan koti Clarence House, jossa kastejuhlan vastaanotto pidettiin. Huomionarvoista on kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin puuttuminen kastejuhlasta ja siten tietysti myös kuvista. Väkisinkin tulee mieleen, että tältä ne perhepotretit tulevat jatkossa näyttämään. Kuninkaallisen perheen sukupolvenvaihdos on kovasti käynnissä, mutta kyllä vain Elisabetia ja Philipiä tulee ikävä, vaikka uusi polvi hoitaakin hommansa varmasti mallikkaasti.
Itse tykkään Ruotsin tavasta julkaista kuva päivänsankarista kummien kanssa, ja hieman harmittelen, ettei sellaista nähty nyt. Cambridgen perheen kummivalinnat ovat kohdistuneet pääsääntöisesti vanhempien ystäviin, ja itse en esimerkiksi tunnista läheskään kaikki kasvoja, joten kummipotretti olisi ollut mukava. Ehkä kummitkin ovat mielellään pitäneet matalaa profiilia? Joka tapauksessa, nautitaan nyt näistä kuninkaalliseen tyyliin harmonisista ja kauniisti värikoodatuista kuvista. Kuvaaja on selvästi osannut hommansa, sillä yleensä ujo ja vakavailmeinen prinssi Georgekin on saatu hymyilemään leveästi kameralle!
matt_holyoak_princelouis

Takarivi vasemmalta: prinssi Harry, herttuatar Meghan, herttuatar Camilla, prinssi Charles, Carole Middleton, Michael Middleton, Pippa Matthews, James Matthews ja James Middleton. Sohvalla prinssi George, prinssi William, herttuatar Catherine sylissään prinssi Louis ja vieressä prinsessa Charlotte. Kuva: Matt Holyoak

Cambridgen prinssi Louisin kastejuhla – kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin puuttuminen hämmästytti

Eilen heinäkuun 9. päivä Lontoossa vietettiin Cambridgen prinssi Louis Arthur Charlesin kastejuhlaa. Cambridgen herttua prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen kuopus syntyi huhtikuun 23. päivä, ja pikkuprinssiä ei ole julkisuudessa sen jälkeen vielä nähtykään muutamaa instagram-kuvaa lukuun ottamatta. Herttuperhe esiintyi eilen ensimmäistä kertaa viisihenkisenä perheenä. Juhlapaikkana toimi St. Jamesin palatsin kappeli, jossa myös isoveli prinssi George kastettiin vuonna 2013. Prinsessa Charlotte kastettiin heinäkuussa 2015 Lontoon sijaan Sandringhamissa St. Mary Magdalenen kirkossa.
Embed from Getty Images

Prinssi Charles seuraa kuningatar Elisabetia Kansainyhteisön johdossa

Brittihovi on ollut kiireinen tällä viikolla Lontoossa pidetyn Kansainyhteisön johtajien kokouksen (lyhyemmin CHOGM) vuoksi, ja viikon huipuksi kuningatar Elisabet vielä juhlii tänään lauantaina 92-vuotissyntymäpäiviään. CHOGM kokoaa muutaman vuoden välein pidettävään suurtapaamiseen Kansainyhteisön jäsenmaiden hallitusten johtajat, ja kokous koskettaa Britannian kuninkaallista perhettä, sillä kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön päämies. Tällä kertaa kokous oli erityisen mielenkiintoinen kuninkaallisten osalta, joten puhutaan hieman siitä, mitä kuluneen viikon aikana oikein tapahtui.
Kansainyhteisö eli Commonwealth of Nations syntyi 1900-luvun puolivälissä brittiläisen imperiumin purkautessa. Jäsenmaita on yli 50 ja ne kattavat noin kolmanneksen koko maailman väkiluvusta. Kansainyhteisö ei kuitenkaan ole verrattavissa EU:n kaltaiseen poliittiseen unioniin, sillä yhteisöllä ei ole perustuslakia, jäsenmailla ei ole oikeutta puuttua toistensa asioihin eivätkä ne harjoita esimerkiksi yhteistä ulkopolitiikkaa. Yhteistyön teemoja ovat olleet mm. demokratian kehittäminen, yhteinen historia ja kulttuuri ja kestävä kehitys. Kansainyhteisö ei ole sama asia kuin Commonwealth realms. Kansainyhteisöön kuuluvat maat ovat kaikki itsenäisiä ja suurin osa jäsenmaista on tasavaltoja. Commonwealth realms -nimellä tunnetaan  ne 16 itsenäistä valtiota, joiden hallitsija kuningatar on (Britannia, Kanada, Australia, Jamaika jne.) Kaikki Commonwealth realm -maat toki kuuluvat Kansainyhteisöön, mutta Elisabetin asema yhteisön johtajana on erillään hänen asemastaan kuningattarena. Alla kuvia kuninkaallisesta perheestä viikon varrelta kokoukseen liittyvistä tilaisuuksista.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images
Suhteiden ylläpitäminen Commonwealth realmeihin ja muuhun Kansainyhteisöön vaatii paljon työtä ja aikaa, mikä osaltaan selittää Britannian kuninkaallisen perheen nykyisen koon. Brittikuninkaalliset ovat jatkuvasti maailmalla – prinssi Charles ja herttuatar Camilla esimerkiksi palasivat juuri Australiasta, jossa myös prinssi Edward oli samanaikaisesti Kansainyhteisön kisoissa. Näiden vierailujen päälle tulee tietysti kotimaan työt 60 miljoonan asukkaan Britanniassa ja suhteiden hoitaminen kaikkiin muihin Kansainyhteisön ulkopuolisiin maihin.

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen

Brittikuninkaallisten työmäärät 2017 – hieman parannusta työnjakoon, mutta miten brittihovi selviää tulevaisuudessa?

Vuosittaiset julkaisut brittikuninkaallisten työmääristä ilmestyivät joulun välipäivinä. Virallisten lukujen puutteessa vakituiseksi tavaksi on tullut käyttää brittiläisen herra Tim O’Donovanin keräämiä tilastoja. O’Donovan pitää harrastuksena kirjaa kuninkaallisen perheen aktiviteeteista ja on lähettänyt lukunsa The Times-lehdelle jo lähes 40 vuoden ajan. Tilastoja kokoavat myös muut yksityiset henkilöt, ja laskutavat vaihtelevat laskijasta riippuen, mutta kaikkien perustana on hovin ”kalenteri” Court Circular. Kalenteri ei kuitenkaan kerro kaikkea: toimistotyön ja muun kulisseissa tapahtuvan valmistelun määrää on mahdotonta lähteä arvioimaan. Kiinnostavimpia muiden keräämiä lukuja ovat The Royal Forums -palstan Iluvbertie-nimimerkin vuosittaiset laskelmat laajempien analyysien kanssa, ja tarkastelemme lyhyesti myös niitä.
Embed from Getty Images
Kuningatar, prinssi Charles ja prinsessa Anne
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut O’Donovanin laskelmat Britannian kuninkaallisen perheen työtehtävien yhteismääristä vuosilta 2011-2017. Luvut synnyttävät joka vuosi runsaasti keskustelua, ja niiden tulkitsemiseen on yhtä monta tapaa kuin on tarkastelijoita. Tehtäviä voi jaotella erilaisiin kategorioihin, mutta niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä tai vaikutusta on mahdotonta arvioida. Kuninkaallisilla on erilaiset roolit ja painotukset työkentässään. Perheen työmyyrillä, prinssi Charlesilla ja prinsessa Annella, on hyvin erilaiset kalenterit, vaikka tehtävien määrässä he ovat lähes tasoissa. Charlesin rooli kruununperijänä tarkoittaa enemmän virallisempia valtiollisia tapahtumia ja seremonioita sekä äitinsä avustamista.
Ulkomaanmatkat ovat yleensä ohjelmaltaan melko tiiviitä, ja niistä kertyy nopeasti kymmeniä työtehtäviä. Prinssi Williamin reilun vuorokauden kestänyt Suomen-vierailu sisälsi laskutavasta riippuen noin kymmenkunta ohjelmanumeroa. Työmäärät luontaisesti vaihtelevat vuosittain jonkin verran riippuen elämäntilanteesta, erilaisista juhlavuosista, yksittäisistä isommista projekteista ja muista seikoista. 2012 oli kuningatar Elisabetin valtakauden timanttivuosijuhla, joten ohjelmaa oli normaalia enemmän. Prinssi Andrew’n ympärillä pyörineet skandaalit laskivat lukua vuonna 2015, ja kreivitär Sophien valmistautuminen syksyn pyöräilyhaasteeseen (Skotlannista Lontooseen, yli 700 km) rokotti kreivittären muuta ohjelmaa vuonna 2016. Lisäksi rajanveto yksityisen ja kuninkaallisen työn välille saattaa olla hovillekin joskus epäselvää, ja viime vuonna keskustelua herätti prinssi Harryn Invictus Games -kisat ja niiden laskeminen työmääriin.

taulukko-gimp_171231

Kaikkiaan luvut kertovat siis paljon ja samalla eivät mitään. Hyvillä taustatiedoillakaan ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Aloitetaan nyt kuitenkin yleislausahduksella, että työskentelevän kuninkaallisen perheen ikärakenne painottuu vanhempaan väkeen. Tänäkin vuonna Iluvbertien mukaan 64% eli reilusti yli puolet kaikesta työstä teki eläkeiän ylittänyt perheenjäsen. Ahkerimpia olivat jälleen prinssi Charles ja prinsessa Anne. Varsinkin Anne ansaitsisi enemmän tunnustusta työstään – hänestä ei pidä meteliä lehdistö eikä hän itse, mutta silti prinsessa on vuosi toisensa jälkeen listan kärkipaikoilla. Heidän jälkeensä suurin saldo oli prinssi Andrew’lla, joka on skandaalivuosien jälkeen palannut kolmensadan tehtävän paremmalle puolelle.