Joulukalenterin 14. luukku

Joulukalenteri_logo

Luukku 14 – Norjan kuningatar Maudin helmitiara

Kuninkaallinen joulukalenteri tiaroista ja koruista tarvitsee vähintään yhden kunnon helmitiaran, ja sen paikan saa Norjan kuningasperheen versio, joka on yksi omista helmisuosikeistani. Bonuksena tällä on vielä mielenkiintoinen tarina! Kaikki blogia pidempään seuranneet ovat varmasti kuulleet joskus, että minä en yleisesti ottaen ole helmitiarojen ystävä, mutta kyllä niidenkin joukosta löytyy monta kaunista yksilöä. En pidä siitä, miten helmet usein ovat jotenkin irrallaan muusta tiarasta tai törröttävät hassusti, mutta jostain syystä tämä sitten onnistuu miellyttämään silmääni. 😀

sonja_helmitiara (2)

Kuva: Sølve Sundsbø/Det kongelige hoff

Britannian kuningas Edward VII:n ja kuningatar Alexandran tytär prinsessa Maud avioitui Tanskan prinssi Carlin kanssa vuonna 1896. Kuningaspari antoi tyttärelleen häälahjaksi tämän Garradilta tilatun helmikoristeisen timanttitiaran. Köynnöskuvioinen tiara nousee keskiosastaan selvästi, ja sen huipuille on aseteltu pisaranmallisia ja pyöreitä helmiä. Monien muiden korujen tapaan tämäkin tehtiin monikäyttöiseksi, ja tiaraa voi pitää kahdella eri tavalla; tuossa yläpuolella näkyvässä täysmuodossa, tai pienessä muodossa, jossa keskiosa on poistettu (kuvat alempana postauksessa). Tiara on suhteellisen kookas, ja se onkin pääsääntöisesti kuningatar Sonjan käytössä, mutta pienempi versio on nähty sekä kruununprinsessa Mette-Maritilla että prinsessa Märtha Louisella.

Prinssi Carl valittiin yllättäen itsenäisen Norjan ensimmäiseksi kuninkaaksi 1900-luvun alussa, ja pariskunnasta tuli kuningas Haakon VII ja kuningatar Maud. Kuningatar toi luonnollisesti tiaran mukanaan Norjaan, jossa se pääsi säännölliseen käyttöön. Syksyllä 1938 Maud vieraili kotimaassaan Briteissä, ja matkalaukkuun pakattiin silloin myös kuningattaren korut, jotka tuon vierailun myötä jäivätkin Britanniaan peräti 15 vuodeksi. Kuningatar Maud nimittäin kuoli matkan aikana, ja seuraavana vuonna puhjennut maailmansota jälkisotkuineen piti norjalaiset kiireellisinä. Maudin jalokivet olivat tallessa Windsorin linnassa, kunnes Norjan kuningasperhe pääsi hakemaan ne osallistuessaan kuningatar Elisabetin kruunajaisiin vuonna 1953. Kuningatar Maudin pojan, tulevan kuningas Olavi V:n ja jo vuonna 1954 kuolleen kruununprinsessa Märthan lapset, nykyinen kuningas Harald ja hänen kaksi sisartaan, päättivät jakaa isoäitinsä jalokivet vasta sitten, kun Harald menisi naimisiin ja maahan saataisiin uusi kruununprinsessa. Korut jaettiin vuonna 1968, kun Sonja Haraldsen avioitui perheeseen. Helmitiara jäi Haraldille, ja se on ollut Sonjan käytössä siitä asti.

Kuningatar Maud_1905

Helmitiara kuningatar Maudilla vuonna 1905. Kuva: Wikimedia Commons/Norjan kansalliskirjasto.

Vuonna 1995 tiara lähetettiin Lontooseen huollettavaksi Garrardille, josta se yhdessä muutamien muiden norjalaisten korujen kanssa sitten varastettiin. Varkaus ei koskaan selvinnyt tuntuvasta vihjepalkkiosta huolimatta, ja kuningasperheen nykyisin käyttämä tiara on Garrardin tekemä täsmällinen kopio alkuperäisestä. Tiaroille harvoin annetaan hintalappuja, mutta siihen aikaan helmitiara arvioitiin 200 000 Englannin punnan arvoiseksi. Eli Norjan kuninkaallisten nykyisin käyttämä versio ei oikeasti ole enää kuningatar Maudin tiara, mutta yksinkertaisuuden vuoksi uudesta tiarasta käytetään samaa nimeä. Aidon ja uuden version eroa tuskin huomaisi kukaan muu, kuin alan tunteva koruseppä. Kiinnostaisi todella tietää, mitä alkuperäiselle tiaralle tapahtui, että purettiinko se osiin vai myytiinkö pimeillä markkinoilla vaikka jollekin keräilijälle. Sen käyttäminen olisi tietysti tunnistamisen vuoksi melkoisen mahdotonta.

sonja_helmitiara2

Kuningatar Sonja helmitiarassa. Kuva: Sølve Sundsbø/Det kongelige hoff

Helmitiara on minusta todella kaunis ja sopivan tasapainoinen. Isompi muoto on keskiosastaan ehkä vähän turhan jyrkästi nouseva, mutta toisaalta kuningatar Sonjan hiustyyli, eli tuollainen etuheitto pieni merenneito Arielin tapaan häivyttää sitä juuri sopivasti. Pienempää muotoakin voi pitää eri tavoin; joko Mette-Maritin tapaan joustavammin päälaen poikki tai Märtha Louisen hääpäivän valitsemaan sädekehäisempään tyyliin (alla oleva kuvagalleria). Tuo Mette-Maritin look Ruotsin Victorian häistä on muuten yksi kaikkien aikojen suosikkiasujani kruununprinsessalta!

Embed from Getty Images

Helmitiara on muuten nähty Suomessa peräti kaksi kertaa ihan lähivuosina. Vuonna 2016 kuningatar Sonjalla oli se mukana valtiovierailulla, ja kesäkuussa 2017 Sonja käytti sitä vieraillessaan muiden Pohjoismaiden valtionpäiden kanssa Helsingissä kunnioittamassa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta.

Kuningatar Sonja_MattiPorre

Norjan kuningaspari valtiovierailulla Suomessa vuonna 2016. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

2 kommenttia artikkeliin ”Joulukalenterin 14. luukku

  1. Hyvin mielenkiintoisia luukkuja tässä sinun joulukakenterissa!
    Mua miellyttää silmään jotenkin tuo pienempi versio tiarasta ja rouvien puvut viimeisessä kuvassa ovat upeat!

    Tykkää

    • Hyvä, että on mielenkiinto pysynyt yllä!

      Tämä tiara on kyllä harvinaisen hyvin suunniteltu. Molemmat versiot toimivat todella hyvin, mutta ovat kuin kaksi eri tiaraa. Erityisesti tuo Mette-Maritin tyyli Victorian häissä on upea.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s