Luukku 13 – Kreikan kuningatar Anne-Marien smaragditiara
Kreikan kuningasperhe ei ole enää vallankahvassa, mutta lukuisat vallankumoukset eivät onneksi hävittäneet heidän upeaa jalokivikokoelmaansa. Läheiset suhteet muihin kuningashuoneisiin pitävät huolen siitä, että heillä on säännöllisesti myös tilaisuuksia käyttää perintökalleuksiaan. Päivän luukun takaa paljastuva smaragditiara saattaa allekirjoittaneen mielestä olla jopa kuningatar Anne-Marien kokoelman paras tiara! Jos Kreikan kuningasperheen erittäin vaiherikas historia kiinnostaa, niin vanhempi postaukseni aiheesta löytyy täältä.
Kreikan kuningas Yrjö I avioitui vuonna 1867 venäläisen suuriruhtinattaren Olga Konstantinovan kanssa. Vain 16-vuotias suuriruhtinatar, avioliittonsa myötä kuningatar, toi mukanaan Kreikkaan mm. kasan pyöröhiottuja cabochon-smaragdeja. Kuningatar Olga käytti niitä sellaisenaan eri tavoin, esimerkiksi kaulakoruissa tai rintaneuloina. Olga kuoli vuonna 1926, ja smaragdit jäivät hänen pojanpojalleen kuningas Yrjö II:lle. Tämän vaimo kuningatar Elisabeth, syntyjään Romanian prinsessa, yhdisti ensin yhden smaragdin lehvämäiseen timanttipantaan, jota pidettiin otsalla 20-luvun tapaan. Myöhemmin Elisabeth otti muutaman smaragdin lisää, ja yhdisti smaragdinapit yksinkertaiseen timanttinauhaan, jälleen otsatyyliin (kuvia näkee täältä). Lopulta kuningatar tilasi Cartierilta timanttisen kokoshnik-tiaran, johon käytettiin yhteensä viisi smaragdia. Kivien välit täytettiin E-kirjaimen muotoisella kuvioinnilla, ja tiaran yläosaa reunusti vielä timanttirivi.
Kuningas Yrjö II ja kuningatar Elisabeth erosivat ollessaan maanpaossa vuonna 1935. Yrjö palasi vielä myöhemmin Kreikan valtaistuimelle, mutta Elisabeth jäi Romaniaan. Tiara jäi Kreikan kuninkaalliselle perheelle, mutta kuningas Yrjö ei koskaan avioitunut uudestaan, eikä ex-parilla ollut lapsia, joten seuraavan kerran se nähtiin Yrjön nuoremman veljen kuningas Paulin vaimolla kuningatar Frederikalla. Uusi kuningatar muokkasi tiaran sen nykyiseen muotoon poistattamalla tiaran kuorruttaneen ylimmän timanttirivin. Tämä mahdollisti tiaran käyttämisen myös kaulakoruna. Samalla lopuista kuningatar Olgan smaragdeista tehty parure eli setti sai nykyisen muotonsa. Settiin kuuluu nyt tiaran lisäksi korvakorut, E-kuviointia toistava rintaneula sekä viisi rintaneulasta irrotettavaa smaragdiriipusta.
Kuningatar Frederika antoi smaragdit miniälleen Tanskan prinsessa Anne-Marielle tämän avioituessa Frederikan vanhimman pojan, kuningas Konstantin II:n kanssa vuonna 1964. Frederika suosi tiaraa kaulakorumuodossa yläpuolella olevan kuvan tyylin tapaan (bongaa myös korvakorut sekä rintaneula riipuksineen miehustassa), mutta kuningatar Anne-Marie pitää sitä enimmäkseen ihan tiarana, ja yhdistää rintaneulan tai irrotettavat riipukset lisävolyymiksi johonkin toiseen kaulakoruun.
Jotkut eivät pidä tästä tiarasta E-kuvioinnin takia, mutta minusta taas tämä on oikein mainio! Kuvion kyllä huomaa, mutta se ei ole ainakaan minusta mitenkään silmiinpistävä, ja ennen tarkempaa tutustumista en edes ajatellut sen olevan kirjain, vaan enemmänkin jotain pyörökierrettä. 😀 Venäläistyylinen kokoshnik-muotoilu on hyvin tasapainoinen ja sopivan pyöreä minun makuuni. Pidän myös siitä, että tiarassa on juuri sopivan tasaisesti viisi värillistä kiveä. Harkitsin joulukalenterin smaragditiaraksi myös Luxemburgin versiota, mutta se on oikeastaan yksi inhokkini, joten päädyin sitten tähän kreikkalaiseen. Tuo Luxemburgin tiara on liian kulmikas, supersankarimainen ja kyklooppi. Toisinaan yksittäiset värilliset kivet ovat tiarassa jotenkin irtonaisesti ikään kuin rungon “päällä”, ja se luo juuri tuon kyklooppi-fiiliksen. Tässä Kreikan mallissa tuntuu siltä, että muu tiara on suunniteltu smaragdien ympärille, joten ne istuvat runkoon erinomaisesti näyttämättä miltään vaihto- tai lisäosilta.
Sen sijaan en oikein lämpene smaragdisetin muille osille (Anne-Mariella yllä olevissa kuvissa). Sileäpintaiset kivet eivät ole suosikkejani, ja nämä kyseiset ovat malliltaan jotenkin liian suippoja, vaikka ihan kunnioitettavan kokoisia ovatkin. Hieman päärynäisempi muoto voisi menetellä, mutta nämä ovat todella njäääh minulle. Tiaraa käyttäisin kyllä mielelläni! Siinä on sopivasti kokoa kuningatarten käyttöön olematta kuitenkaan yliampuva. Mielenkiintoista nähdä, menevätkö smaragdit kruununprinsessa Marie-Chantalin vai kenties jomman kumman Anne-Marien tyttären käyttöön hänen jälkeensä. Monarkiaa tuskin ollaan palauttamassa Kreikkaan, mutta kuninkaallinen perhe toki jatkuu, ja he jatkanevat myös jonkinlaista edustamista.