Luukku 12 – Jordanian kuningatar Ranian timanttitiara
Joulukalenterin ajatuksena on kauniiden korujen ihailemisen lisäksi esitellä kuninkaallisten jalokivien maailmaa myös hieman laajemmasta näkökulmasta. Luukkujen myötä olemme ja tulemme myös jatkossa tarkastelemaan esimerkiksi miten monikäyttöisiä korut ovat, kuinka kekseliäästi niitä toisinaan luodaan, miten ne ovat kulkeutuneet sukupolvien myötä nykyisille omistajilleen, ja millaisiin elämän merkkipaaluihin ne usein kytkeytyvät. Tämä luukku on eilisen pidemmän postauksen vastapainoksi aika lyhyt, mutta se esittelee hyvin konkreettisesti meitä koruintoilijoita jarruttelevan yleisen ongelman – kun tietoa ei vain ole saatavilla.
Jordanian kuningatar Rania on ehkä maailman kaunein kuningatar (joka muuten näyttää kovasti pehmeäpiirteisemmältä versiolta Espanjan Letizista), mutta epäonninen siinä mielessä, että kuningashuoneen tiarakokoelma ei ole kovin majesteetillinen eikä oikein tee oikeutta Ranialle. Myönnetään, että tarvettakaan ei ole niin paljoa, sillä tiaratilaisuuksia on aika vähän, mutta kyllä jokainen kuningatar ansaitsisi vähän paremman valikoiman kuin mitä Ranialla on käsissään. Rania on ollut kuningatar ensi helmikuussa jo 20 vuotta, ja sinä aikana hän on käyttänyt viittä eri tiaraa, joista kolme on oletettavasti ollut muutaman kerran lainoja, joiden jälkeen niitä ei ole Ranialla nähty.
Tuo ylhäällä olevan kuvan tiara on juuri sellainen mysteeritiara. Timanttinen ja kaunis perustiara, joka näyttää siltä, että se saattaisi taipua myös kaulakoruksi. Se sopii Ranialle hyvin, ja sitä olisi kiva nähdä uudelleen. Mutta. Tiarasta ei ole käytännössä mitään julkisia tietoja. Tiedämme, että Rania piti sitä kahteen otteeseen vuonna 2001; valtiovierailulla Britanniassa ja potrettikuvassa. Sen jälkeen sitä ei ole nähty. Kuka omistaa tiaran? Kuka sen on tehnyt ja milloin? Mistä se on tehty? Onko tiara edelleen Ranialla vai oliko se lainassa? Miksi se valittiin potrettikuvaan? Valitettavan usein tämä on tilanne kuninkaallisten korujen kanssa, sillä hoveilta ei läheskään aina saada selvityksiä tiarojen alkuperästä tai nykytilanteesta.
Esimerkiksi Ruotsin kuningasperheen holvin sisällöstä meillä on kohtuullisen hyvä käsitys, sillä tiaratilaisuuksia on melko usein, kuninkaalliset naiset käyttävät tiaroja vaihtelevasti, joten myös näemme niitä säännöllisesti. Kuitenkin prinsessa Sofian häätiara tuli kaikille yllätyksenä, vaikka Svensk Damtidningin mukaan se on ollut alun perin kaulakoru, lahja kuningatar Silvialle joltain Thaimaan kuningashuoneen jäseneltä. Mutta kukaan ei tiennyt sen olemassaolosta mitään, ennen kuin Sofia asteli kirkkoon tiaraksi muunnetussa versiossa reilut kolme vuotta sitten. Hovi ei ole kommentoinut alkuperästä mitään, eli edelleenkään emme tiedä valmistajaa tai valmistusajankohtaa. Samoin Britanniassa on tänä vuonna todistettu, että kuningatar Elisabetin holvi on pohjaton. Molempiin kuninkaallisiin häihin onnistuttiin kaivamaan häätiaroiksi jotain niin vanhaa (prinsessa Eugenien tapauksessa myös käyttämätöntä), ettei niitä näkynyt missään valtavirtaveikkauksissa.
Kun kuninkaallisen perheen jäsen kuolee, saatamme jossain vaiheessa, ehkä vasta vuosiakin myöhemmin nähdä jotain edesmenneelle henkilölle kuulunutta myynnissä huutokaupoissa. Jos tiara jatkaa elämäänsä kuninkaallisessa perheessä, voimme turvallisesti olettaa sen tulleen testamentatuksi kuningasperheen päälinjaan. Toisinaan koru vain katoaa käytöstä, ja julkisuudessa voidaan vaan arvailla sen kohtaloa; onko se myyty, vai jäänyt perintönä sellaiselle sukulaiselle, jolla ei ole tiaratilaisuuksia? Toisinaan korut sukeltavat esiin pitkänkin ajan päästä, mutta eivät aina.
Tässä on nyt sellainen tilanne. On tiara, joka on nähty kuningatar Ranialla muutaman kerran yli 15 vuotta sitten. Mutta siihen se sitten jääkin. 😀 Ehkä tämä joskus hyppää esiin Ranian tytärten tai jonkun muun kuninkaallisen perheen jäsenen käytössä. Tai sitten se vain jää mysteeriksi monien muiden tiarojen tavoin.