Luukku 12 – ritarikunta
Erilaisten kunniamerkkien myöntäminen ja vastaanottaminen kuuluvat kuninkaallisten elämään. Hallitsija yleensä toimii valtakunnan ritarikuntien suurmestarina. Kunniamerkkien vaihtaminen liittyy olennaisesti diplomatiaan, ja kuninkaallisille ehtii usein kertyä pitkän uran aikana kymmenittäin erilaisia merkkejä.
Suurelle yleisölle kunniamerkit ovat tuttuja kuninkaallisten juhlapukeutumisesta. Ritarikuntien käädyt, nauhat, rintatähdet ja mitalit kuuluvat yhteen frakkien, univormujen ja iltapukujen kanssa. Eniten huomiota yleensä saa se värikäs kunnianauha. Kuninkaallinen ei tietenkään voi valita, minkä värisen kunnianauhan mihinkin tilaisuuteen laittaa, vaan juhlan luonne ja etiketti määräävät näistä. Moni teistäkin varmasti muistaa joskus harmitelleensa kunnianauhan ja iltapuvun yhteensopimattomuutta kuninkaallisia tilaisuuksia seuratessa! 😀
Luonnollisesti mekin tarvitsemme unelmiemme hovin juhlatilaisuuksiin kunniamerkkejä. Mutta mikä ritarikunta sopisi meidän hoviimme? Jokaisella on oma historiansa ja omat erikoisuutensa, mutta me lähestymme asiaa nyt vähän pinnallisemmin leikillisyyden nimissä. Minkä väristä kunnianauhaa haluamme iltapukujemme kanssa kantaa? Minkä ritarikunnan nimi kuulostaa sopivalta meidän hoviimme?
1. Brittiläinen Sukkanauharitarikunta (Order of the Garter) on perustettu 1300-luvulla, ja se on erittäin eksklusiivinen klubi. Ritarikunnan jäsenmäärä on rajattu, joten kyseessä on harvinainen kunnianosoitus, jota kuningatar Elisabet ei myöntänyt helpolla edes omille lapsilleen. Sukkanauharitarikunnan tummansininen kunnianauha on leveä, ja sitä kannetaan vasemmalta hartialta.
2. Tanskan Elefanttiritarikunta (Elefantordenen) on perustettu virallisesti vuonna 1693. Sen vaaleansininen nauha menee helposti sekaisin ruotsalaisen vastineensa kanssa, mutta Elefanttiritarikunnan tunnistaa lantiolla roikkuvan norsukunniamerkin lisäksi siitä, että sitä kannetaan Sukkanauharitarikunnan tavoin poikkeuksellisesti vasemmalta hartialta.
3. Ruotsin Serafiimiritarikunta (Serafimerorden) perustettiin vuonna 1748. Nauha on Tanskan tapaan vaaleansininen, mutta sitä kannetaan tavallisempaan tapaan oikealta hartialta. Ritarikunnan nimi tulee serafeilta, kristinuskossa ja juutalaisuudessa esiintyviltä korkea-arvoisilta enkelihahmoilta.
4. Belgialainen Leopoldin ritarikunta (Leopoldsorde) on nimeltään ehkä vähän tylsä, mutta kaunis violetti kunnianauha ansaitsee paikan äänestyksessä! 😀 Ritarikunta on perustettu vuonna 1832 ja nimetty perustajansa kuningas Leopold I:n mukaan.
5. Espanjan Kultaisen taljan ritarikunnalla ( Insigne Orden del Toisón de Oro) on komea nimi ja pitkä historia. Se perustettiin vuonna 1430, ja se on erittäin maineikas ja arvostettu ritarikunta. Sillä on vuosisatoja vanhan perimyskiistan vuoksi kaksi haaraa, espanjalainen ja itävaltalainen. Ritarikunta on mielenkiintoinen vaihtoehto tähän äänestykseen, sillä naiset kantavat sen kunniamerkkiä nauhan sijaan punaisessa rusetissa.
Elefanttiritarikunta tietysti, niin värinsä kuin nimensä vuoksi. Leopoldin ritarikunnan väri on kyllä kaunis myös, mutta Elefantin vaaleansininen sointuu kyllä kauniimmin aikaisemmin valitsemaani sitriini-helmipantaan. 😄
Joo, elefantit on kyllä hauskoja pohjoismaiseen ritarikuntaan! Tossa kuvassa nauha näyttää paljon tummemmalta, mutta ulkokuvissahan se on usein palljon lähempänä Serafiiminauhan väriä.
Kultaisen taljan ritarikunta sai mun äänen eeppisen kuuloisella nimellään ja helposti juhlapukuun solahtavan kunniamerkin takia. Toisaalta olan yli kulkeva nauha on kyllä kuninkaallinen ja jotenkin erityisempi kuin rusetti, mutta ehkä muiden maiden nauhojen kantaminen valtiovierailuilla riittää 😉
Tanskan Elefanttiritarikunta on kyllä mielenkiintoinen, todella eksoottinen mutta hauska! Eipä sillä että Suomen leijonakaan symbolina niin pohjoismaalainen olisi 😀
Tää oli vaikea valinta mullekin! Espanjan ja Tanskan välillä mietin kanssa.
Toivon todella, että Belgian kuningasperhe hankkii joskus upean ametistitiaran (tai vaikka koko setin), koska kunnianauha suorastaan huutaa sitä! 😄