Luukku 14 – kuuluisa esiäiti
Nykypäivän kuninkaalliset ovat osa pitkää sukupolvien ketjua, ja historia on aina ollut tärkeää monarkian kaltaisessa jatkuvuutta korostavassa systeemissä. Jokaisen maan historiaan mahtuu sekä hyviä että huonoja hallitsijoita, sekä menestystarinoita että tragedioita. Osa jää historiaan saavutustensa ja kansansuosion myötä, osa taas muista syistä.
Meidän kuvitteellinen kuninkaallinen perheemme tarvitsee tietysti kuuluisan kuninkaallisen esiäidin, ja sitä päivän luukussa nyt metsästetään! Vaihtoehtoina on neljä hallitsijaa/puolisoa, joiden elämät kiehtovat ja kiinnostavat yhä edelleen uusia sukupolvia. Kenet syystä tai toisesta kuuluisan kuninkaallisen naisen haluaisit omaan sukupuuhusi? Mukana on tällä kertaa myös lakkautettujen monarkioiden edustaja.
1. Kuningatar Viktoria (1819-1901) on yksi maailman kuuluisimmasta hallitsijoista, sillä hänen pitkällä valtakaudellaan brittiläinen imperiumi laajeni hurjaa vauhtia, samalla kun yhteiskunta kehittyi ja teollistui. Viktoriaaninen aika muistetaan Britanniassa suuruuden aikakautena.
Kuningattaresta ei alkujaan odotettu hallitsijaa, sillä hänen isänsä oli vasta kuninkaan neljäs poika. Tiukan ja yksinäisen kotikasvatuksen saanut Viktoria nousi lopulta valtaan vain 18-vuotiaana vaille omia perijöitä jääneiden setiensä valtakausien jälkeen. Viktorian omat jälkeläiset loivat tiiviin sukuverkoston ympäri Euroopan hoveja, ja kuningattaresta tuli luonnollisesti hyvin vaikutusvaltainen hahmo sukuverkostossa.
2. Itävallan keisarinna Elisabet (1837-1898) tuli kuuluisaksi kauneudestaan ja traagisesta elämästään. Epämuodollisessa Baijerin hovissa kasvanut Elisabet naitettiin vain 16-vuotiaana Itävallan keisarilliseen hoviin. Keisarinna oli valmisteltu huonosti rooliinsa ja tiukkaan hovielämään, ja huonot välit dominoivaan anoppiin eivät auttaneet. Keisariparin neljästä lapsesta yksi kuoli lapsena sairauteen, ja myöhemmin keisarinna menetti poikansa kruununprinssi Rudolfin itsemurhalle.
Elisabet ei viihtynyt Wienissä ja pakeni murheitaan ja masennustaan matkustamalla pitkin Keski-Eurooppaa ja Välimerta. Keisarinna itse kuoli salamurhan uhrina Sveitsissä matkustaessaan. Elisabet oli kiehtova ja tunnettu hahmo jo eläessään, ja hänen surullinen elämänsä keisarillisessa yltäkylläisyydessä kiinnostaa ja kiehtoo edelleen. Kruununprinssin kuoleman vuoksi Itävallan kruunu siirtyi hänen miehensä sukulaisille, mutta Elisabetilla on elossa olevia perillisiä kahden tyttärensä kautta.
3. Venäjän keisarinna Katariina II eli Katariina Suuri (1729-1796) oli 1700-luvun Euroopan voimahahmoja. Syntyjään saksalainen prinsessa naitettiin nuorena Venäjän kruununperilliselle, mutta hän kampesi itsensä myöhemmin valtaistuimelle syrjäyttämällä miehensä tämän oltua vallassa vain joitakin kuukausia. Hallitsijana Katariina oli menestys, ja lisänimi Suuri tuli jo elinaikana. Hänen aikanaan Venäjä laajensi imperiumiaan ja vahvisti suurvalta-asemaansa. Lisäksi Katariina uudisti valtakuntaansa edistykselliseen suuntaan ja tuki mm. kulttuuria.
Yksityiselämässään Katariinalla oli huonot välit puolisoonsa ja myöhemmin poikaansa. Keisarinna oli tunnettu useista rakastajistaan, joille hän antoi avokätisesti etuja ja valtaa.
4. Ranskan kuningatar Marie Antoinette (1755-1793) on edelleen kiistelty hahmo, josta tuli syntipukki kansan kurjuudelle. Kuningatar perheineen tunnetusti menetti lopulta henkensä vallankumouksen symboleina. Myös Marie Antoinette oli vain nuori teini, kun hänet naitettiin Ranskan kruununprinsessaksi. Ulkomaalaisuuden leima ei hävinnyt hänestä koskaan, ja kuningatar ei saanut kansan eikä aateliston tukea, ja myös sopeutuminen Ranskan hovin tapoihin oli vaikeaa.
Marie Antoinette tunnettiin tyyli-ikonina ja lavean elämäntyylin ystävänä. Hänen yltäkylläinen elämänsä ja sekaantumisensa politiikkaan ja erilaisiin virkanimityksiin kärjistivät kuningattareen kohdistunutta kritiikkiä jatkuvasti. Vaikka hän yksin ei ollut syy valtion vaikeuksiin, niin Marie Antoinettesta tuli symboli, jonka tekemisiä liioiteltiin ja vääristeltiin, ja jota vastaan juoniteltiin hovin sisälläkin. Todellisuudessa Marie Antoinettella ei ole elossa olevia jälkeläisiä, sillä hänen ainut vallankumouksesta selvinnyt lapsensa kuoli lapsettomana.
Emmin Viktorian, Elisabetin ja Katariinan välillä. Päädyin Katariinaan, koska harva on selvinnyt samanlaisista kiemuroista kuin hän. Sisi on uskomaton, traaginen henkilö ja Viktoriaa on pakko ihailla, vaikka toki noin pitkän hallitsijuuden aikana ei kaikki mene kuin Strömsössä. Valitsin hääpäiväkseni saman päivän kuin mikä oli ollut Viktorian ja Albertin hääpäivä. 🙂
Jos olisi saanut vapaasti valita, olisin valinnut kuuluisaksi esiäidiksi Anna Boleynin ja tyttärensä Elisabetin. Heidän sukulinjansa toki ei jatkunut kuin vain välillisesti Annan siskon lapsien kautta, jos nämä edes ehtivät aikuisiksi asti.
Katariinan on kyllä täytynyt olla ihan uskomattoman sisukas! Olihan Venäjällä toki jo aiempaa esimerkkiä useammista hallitsevista keisarinnoista edeltävillä vuosikymmenillä, mutta silti. Kuningatar Viktoria on myös ollut voimanainen, mutta Katariina oli keisarinnana yksinvaltias ja varmasti näin enemmän tekemisissä suoran päätöksenteon kanssa.
Mua kiehtoo silti näistä eniten Elisabet. Hänen tarinansa on kiinnostava mutta niin surullinen.
Anne Boleyn ja Elisabet I olisivat ehdottomasti myös kiinnostavia nimiä sukupuuhun!
Koska Romy Schneiderin esittämä Sissi teki lapsena minuun niin lähtemättömän vaikutuksen, niin pakkohan se on keisarinna Elisabet valita.
Siis mä en ole vieläkään nähnyt niitä leffoja! 😄 Ei oo tullu missään vastaan sopivasti, mutta pitääpä etsiä jostain jos saisi joululomalla vaikka katsottua.
Minä kaipaa esiäiteihini enemmän ytyä (paitsi kyllä Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbstissä sitä taisi myös olla!) Minun suosikkiesiäitejäni olisivat Eleonoora Aktivanialainen, Elisabeth Woodville tai äitinsä Jacquetta Luxemburgilainen tai samalta ajalta Margaret Beaufort. Entä Isabella Katolilainen? Kalmari unionin perustanut Margareeta I? Minun esiäiti-idolit ovat kyllä melko keskiaikaisia, mutta jos lähemmäs meidän päiviä tullaan, niin miten olisi Maria Teresia?
Rajasin valitettavasti aika karskisti ehdokasjoukkoa. Monta hyvää nimeä olisi ollut: kuningatar Kristiina, Elisabet I, nuo mainitsemasi…