7 asiaa, jotka kannattaa ymmärtää brittihovista

Ensinnäkin, kiitos kaikille kommenteista! Keskustelu Sussex-kriisistä jatkuu, ja teiltä on tullut jälleen kerran paljon erinomaisia näkemyksiä ja pohdintoja. En ole vain valitettavasti kerennyt vielä vastailemaan kaikille.

Kommenteissa on ihmetelty ja kyseenalaistettu sekä mystisen hovin toimintaa että Meghanin kokemusta siitä, ettei hän saanut opastusta ja tukea ja ennen kaikkea apua mielenterveysongelmiinsa. Kokosin siksi yhteen lyhyesti muutaman seikan, jotka brittihovista puhuttaessa kannattaa pitää mielessä. Osalle teistä tämä postaus on tuttua tietoa, mutta varsinkin satunnaisesti kuninkaallisia seuraaville tämä toivon mukaan tarjoaa kontekstia tilanteeseen.

Kuva: Elliott Brown/Wikimedia Commons

1. Kuninkaallinen perhe ja hovi on iso ja monimutkainen kokonaisuus. Perheessä on jo pitkään ollut kolme aikuista sukupolvea. Työkuninkaallisiin kuuluu kuningatar Elisabetin lisäksi hänen lapsiaan, lapsenlapsiaan ja serkkujaan puolisoineen. On sanomattakin selvää, että kuningattaren, prinssi Charlesin ja prinssi Williamin välillä on varmasti näkemyseroja siitä, miten asiat tulisi hoitaa.

2. Buckinghamin palatsi hoitaa kuningattaren (ja vähemmän merkittävien kuninkaallisten) asiat. Clarence House on prinssi Charlesin ja herttuatar Camillan toimisto, kun taas Cambridgen herttuaparin päämaja on Kensingtonin palatsissa. Prinssi Harry ja herttuatar Meghan olivat aiemmin Kensingtonin palatsin alla Williamin ja Katen kanssa, kunnes he perustivat keväällä 2019 oman toimiston Buckinghamin palatsiin kuningattaren ja prinssi Charlesin siunauksella. Nykyisin heillä ei ole enää toimistoa Britanniassa.

Yhteistyön sujuvuus eri toimistojen välillä on herättänyt huomiota jo pitkään. Toisinaan ulkopuolelle näyttää siltä, ettei koordinointi yksinkertaisesti suju. Usein on myös vaikuttanut siltä, että toimistojen välillä on kilpailuhenkeä, vaikka samaa yhteistä päämäärähän he kaikki palvelevat. Toisen menestyksen pitäisi siis olla voitto myös muille.

Brittihovin toiminta on vähän sellainen aihe, että siitä tuntuvat yleensä keskustelevan lähinnä vähän vannoutuneemmat kuninkaallisharrastajat. Varsinkin viime vuosina hovi ja muut kuninkaalliset ovat olleet kapinallisiksi maalatuille Sussexeille täydelliseksi maalattu vastinpari brittimediassa. Minun mielestäni sellainen normaali kriittinen keskustelu ja laajemman ongelman näkeminen on unohtunut, kun on keskitytty mätkimään Meghania.

Embed from Getty Images

3. Kuningatar Elisabet on Britannian lisäksi 15 muun maan hallitsija ja britti-imperiumin jäänteistä muodostuneen Kansainyhteisön johtaja. Kansainyhteisön sisäpiiriin kuuluu Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja Papua-Uuden-Guinean lisäksi pieniä saarivaltioita. Kaikki sisäpiirin maat ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia, mutta kuningatar on niiden hallitsija. Koko Kansainyhteisöön kuuluu edellä mainittujen lisäksi mm. merkittävä osa Afrikkaa, Intia, Malesia, Singapore, Kypros ja Malta (edelleen kaikki itsenäisiä maita).

Kansainyhteisö on erittäin tärkeä Britannialle. Se on muistutus (niin hyvässä kuin pahassa) Britannian maailmavallan asemasta ja sen kansainvälisen vaikutusvallan pohja. Brittikuninkaalliset kiertävät Kansainyhteisöä joka vuosi kiertueilla, joista Meghan puhui haastattelussa, ja suhteiden ylläpito on merkittävä osa kuninkaallisen perheen työtä.

En tiedä entisten alusmaiden ja emämaan välisistä mahdollisista jännitteistä, mutta Sussexien esittämät väitteet rasismista kiinnostavat varmasti monista eri etnisistä ryhmistä koostuvaa Kansainyhteisöä. Kuningasperheen ensimmäisen etnistä vähemmistöä edustavan jäsenen kohtelu hovissa ei tällä hetkellä anna kovin hyvää kuvaa brittimonarkiasta. Lisäksi sisäpiiriin kuuluvissa maissa, erityisesti Australiassa ja Kanadassa, on jo vuosikymmeniä ollut vahva monarkian lakkauttamista ajava liike. Saarivaltio Barbados ilmoitti viime vuonna luopuvansa monarkiasta marraskuussa 2021, tarkoituksenaan jättää kolonialismin historia taakseen.

4. Politiikka ei kuulu kuninkaallisille, mutta Brexitin entisestään mutkistamat jännitteet kotimaassa Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin välillä vaikuttavat myös kuninkaallisiin. Prinssi Charlesin lähestyvä valtakausi ei tule olemaan ruusuilla tanssimista, sillä vallanvaihdoksen kaltaisessa taitekohdassa tulee varmaan esiin monenlaisia keskusteluja ja ongelmia, joita on lykätty ”sitten kun kuningattaresta aika jättää” -mentaliteetilla.

Esimerkiksi Ruotsissa monarkiasta keskustellaan välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta suosittu kruununperillinen pelastaa paljon. Prinssi Charles ei ole kuitenkaan ollut vuosikymmeniin ollenkaan niin hyvässä huudossa kuin äitinsä.

Embed from Getty Images

5. Hovi on työympäristönä uniikki. Angela Kelly, yksi kuningattaren läheisimmistä alaisista, mainitsi kuningattaren vaatettamista käsittelevässä kirjassaan muutamia tapauksia uransa varrelta. Rivien välistä voi lukea näkemyksen hyvin hierarkkisesta ympäristöstä. Kellylle sanottiin aikoinaan, että mielipiteensä voi kertoa sitten, kun on ollut 12 vuotta töissä palatsissa.

Hovin tavat ovat muodostuneet hyvin pitkän ajan kuluessa. Monarkian ei kuulu eikä haluta muuttuvan liikaa, vaikka hallitsija tai avustajat vaihtuisivat. Modernisaatio ei etene samalla tahdilla kuin muissa vastaavissa organisaatioissa. Ajoittain tämä näyttäytyy niin, että palatseissa tunnutaan olevan aivan kujalla nykypäivästä, kuten Sussexien tapaus osoittaa.

6. Kuka on lopulta pomo? Oma arvioni on, että viimeinen sana perheen ja hovin sisäisiin asioihin on kuningattarella, mutta Elisabet toki kuuntelee neuvonantajiaan. En usko kenenkään kävelevän kuningattaren yli, mutta perheenjäsenten ja kruunun intressien kohdatessa kruunu taitaa usein mennä edelle. Itse uskon tämän näyttäytyvän juuri sellaisissa asioissa, että prinssi Williamia koskevat huhut kumotaan nopeasti, mutta Meghan-juoruja ei oiota samalla kiinnostuksella – vaikka kokonaisuuden kannalta Meghanin suojeleminen olisi ollut huomattavasti parempi vaihtoehto. Ehkä sitä ei vain nähty, kun ollaan niin perinteen kahlimia?

Kuningatar on hallitsija ja ylin pomo, mutta mikä on suhde muiden kuninkaallisten ja näiden henkilökunnan kanssa? Se on vähän mystisempi juttu. Neuvonantajat ja pr-tiimi ovat työntekijöitä eli alaisen asemassa, mutta heidän toimenkuvansa on suojella esihenkilönsä imagoa ja intressejä, ja siinä aiheessa se kuninkaallinen ei ole ammattilainen. Kuka siis taipuu erimielisyyksien edessä?

7. Moni teistä nosti esiin myös se, että eikö herttuatar Catherine auttanut alussa Meghania hovin tavoille. Meghanhan kertoi Oprahille jääneensä ilman opastusta. Tämä on taas arvailuani, mutta koska Katella on kuitenkin omat aikataulunsa ja perhe (hänhän sai juuri kolmannen lapsen Meghanin liittyessä perheeseen), niin ehkä hän ei ole ollut sellainen päivittäinen helposti saatavilla oleva apu? Ja onhan hän itsekin suhteellisen uusi vielä perheessä.

Voisin kuvitella, että Meghanin tapauksessa kokonaan toisesta maasta tulevalla on runsaasti isompia ja pienempiä kysymyksiä, joihin olisi ehkä tarvinnut osaavaa matalan kynnyksen apua. Ja jos Meghanin tiimissä on ollut erimielisyyksiä ja henkilökunta on muutenkin vuotanut lehdistölle kaikenlaista, niin onko siellä ollut edes innokkuutta perehdyttää? Vaikea sanoa.

Timanttisalongin ilmaiset vinkit brittihoville mukavampaan hovielämään:

  • Kun seurustelu muuttuu vakavaksi, istuttakaa puolisoehdokas alas hallitsijan ja tämän tiimin kanssa. Käykää kaunistelematta läpi millainen toimenkuva on, mitkä ovat hovin odotukset, ja millainen tämän kyseisen puolison asema ja status tulee olemaan. On eri asia naida prinssi William kuin prinssi Harry.
  • Kun kihlaus ja häät tulevat ajankohtaisiksi, nimittäkää joku kokenut neuvonantaja hallitsijan tiimistä ”kummiksi” uudelle tulokkaalle. Kummin tehtävä olisi seurata, että uusi tulokas tiimeineen perehdytetään ja pääsee vauhtiin.
  • Älkää jättäkö informointia puolison (tässä tapauksessa prinssi Harryn) varaan.
  • Kommunikoikaa enemmän toimistojen ja perheenjäsenten välillä. Huolehtikaa, että pariskunnan molemmat osapuolet ovat osana heitä koskevissa neuvotteluissa.
  • Kuningasperheen jäsenten mielenterveyden säilyttäminen on hovin kannalta aina olemassa olevista vaihtoehdoista se parempi.
  • Kokeilkaa uutta sopivassa määrin.
  • Huolehtikaa, että jokaisella kuninkaallisella on ympärillään tiimi, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja työ sujuu. Säästytte draamalta ja ehkä myös niiltä mielenterveysongelmilta.

Onko muita vinkkejä brittihoville? 😀 Nämä oli nyt kieli poskessa heitetyt, en malttanut olla kirjoittamatta niitä. Mahdotonta tietysti sanoa, kuinka paljon Meghanin ja hovin näkemykset hänen perehdytyksestään eroavat. Ongelmia kuitenkin selvästi on, ja mitä enemmän tätä mietin, niin sitä käsittämättömämmältä se tuntuu. Eikö tällaisen pitäisi olla ihan peruskauraa, kun se avioliitto kuitenkin on myös valtiollinen asia?

18 kommenttia artikkeliin ”7 asiaa, jotka kannattaa ymmärtää brittihovista

  1. Tämä mystinen hovi on pohdituttanut sekä itseäni että näköjään monia muitakin viime päivinä! Ehkäpä kuningattaren neuvonantajat ym. henkilökunta on viime vuosi(kymneni)nä saanut entistä enemmän valtaa/vastuuta, kun kuningatar on ikääntynyt ja delegoinut asioita muille? Myös Charles on luonnollisesti alkanut ottaa enemmän valtaa itselleen, mikä voi myös mutkistaa näitä eri toimistojen suhteita.

    Itse ajattelen, että hovin olisi hyvä tehdä toimintaansa läpinäkyvämmäksi, että ketkä siellä oikeasti käyttää valtaa ja mihin päätöksenteko perustuu. Perustelen tätä sillä, että monarkki on kuitenkin Britannian + monien muiden maiden johtaja ja siksi hovi on yhteiskunnallisesti todella merkittävä toimija, vaikka ei poliittista valtaa olekaan. Ehkä olisi hyvä olla joku ulkopuolinen neutraali taho, joka seuraa hovin toimintaa ja selvittää mahdolliset ristiriitatilanteet. On käynyt aika selväksi, että media ei voi olla tämä taho. Mikä sitten voisi olla, en oikein osaa sanoa; valtion/hallituksen joku työryhmä tms? Eikös ainakin Luxemburgissa valtio teetättänyt selvityksen siinä Maria Teresan työpaikkakiusaamis-jutussa? Joka tapauksessa nää on tosi mielenkiintoisia asioita pohtia, vaikkakin ärsyttää kun ei oikein meinaa löytyä mitään tietoa ”pintaa syvemmältä” 😀

    • Mä oon jotenkin ajatellut, että vaikka hallitsija toki viime kädessä päättää, niin läheisillä alaisilla olisi suurin vastuu. Sillä hehän käyvät läpi ja sopivat eri tahojen kanssa kuningattaren ohjelmasta ja pitävät kärryillä asioista, esittelevät ehdotuksia ja ideoita jne. Ja viime vuosina on puhuttu joo tuosta, että moni asia menee nykyään Charlesin pöydän kautta, mutta en tiedä miltä tämä järjestely käytännössä näyttää.

      Läpinäkyvyyttä olisi ehdottomasti varaa lisätä. Ei ne vaaditut toimenpiteet ole mitään ydinfysiikkaa, mutta pienetkin muutokset ja ihan inhimillinen ajattelu auttaa jo huomattavasti. Toi Luxemburgin esimerkki on hyvä. Ajattelin, että jossain kohtaa pitää koota yhteen tällaisia kuninkaallisia kriisejä ja sandaaleja ja vertailla, miten eri maissa on käsitelty niitä.

  2. Pari linkkiä englanninkielisiin uutisiin:

    BBCn analyysi ”kultaisen häkin” ravistelemisesta (https://www.bbc.com/news/uk-56326048)
    Piers Morganista: miksi hän jätti GMB-show’n (https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-56341511) ja hänen kommenttinsa erokohun jälkeen (https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-56343768)

    Morganista täytyy sanoa, että hänellähän on siis henkilökohtainen kostoagenda Meghanille. He olivat ilmeisesti aiemmin tuttuja/kavereita, mutta Morganin mukaan Meghan poikkaisi välit alettuaan seurustelemaan Harryn kanssa. Sen jälkeenhän hän on aivan tauotta ollut lähes pakkomielteinen Meghanin lyttäämisestä, ja on antanut runsaasti palstatilaa ja ruutuaikaa Meghanin isälle.

    Piers Morgan on ollut aiemmin myös osallisena Britanniaa ravistelleessa skandaalissa, jossa tabloidien paljastettiin hakkeroineen julkkiksien, poliitikkojen ja kuninkaallisten puhelimia. Häntä on jo kauan ennen Meghania syytetty liian tungettelevasta kuninkaallisraportoinnista. Hän on tehnyt huikean uran ja omaisuuden suorapuheisella tyylillään, ja sen perusteella mitä olen hänen käytöksestään nähnyt varsinkin erimielisyyksiä kohdatessaan, en oikein pidä hänestä yhtään. Joskus kävi mielessä, että olisiko Meghan katkaissut välit tutustuttuaan Harryyn ja ehkä kuultuaan Harrylta, millaisissa asioissa Morgan on ollut mukana kuninkaallisreportterina?

  3. Lisäys vinkkilistaan: vaikeista asioista kannattaa keskustella myös sisäisesti eikä television kautta. Ja mielellään ennenkö joku on menettänyt elämänhalunsa. Kuukausipalaverit ovat melko käteviä, samoin yleistä ilmapiiriä mittaavat pulssikyselyt.

    • Pulssikyselut ja kuukausipalaverit ehdottomasti! 😀 Luulisi ”työhyvinvoinnin” kehityksen olevan eduksi heille kaikille.

      Sussexit tietty kertoivat yrittäneensä hakea apua ja ratkaisua vaileuksiinsa yhdessä ja erikseen. Olisi kyllä niin mielenkiintoista tietää, että miten hovi ja perhe on näihin pyyntöihin oikeasti reagoinut.

  4. Kiitos hyvästä blogista!

    Jotenkin tuntuu että alkuun kyllä Meghan sai tukea ja opastusta, mutta pitää muistaa että asioita varmaan ollut paljon sisäistettäväksi. Hää spektaakkelia ei tokikaan hän olisi yksin pystynyt jäjestämään ja siinä ollut suuri joukko työntekijöitä hoitamassa häitä. Mutta häiden jälkeen onkin varmaan jäänyt ilman tarvittavaa tukea jota olisi kaivannut. Harry ei varmaan saanut vietyä asioita eteenpäin kun protokolla on hovissa niin suuri. Harrykään ei saa suoraan yhteyttä kunigattareen, isäänsä ilman että edes soittopyyntö välitetään ilman henkilökuntaa -jos välitetäänkään.
    Kuningatar kyllä varmasti aidosti on huolissaan tilanteesta.

    Kyllä Meghan on saanut paljon kuraa mediassa (aiheesta tai aiheettomasti) ja tuo Morganin poislähtö ja voittamalla lehdistön julkaiseman kirjeen toivotaan pikkusen hellittävän kielenkantoja.

    M&H eivät voineet mitenkään aikaisemmin puolustautua epäkohdilta joita julkisuudessa heistä kirjoitetaan ja nyt tuli siihen tilaisuus. Oliko se oikein ? Ei ehkä, mutta oli varmasti heille ainut tapa tuoda omia näkemyksiään esille.

    • Kiva, kun olet löytäny blogiin! Keskustelu on aina tervetullutta 😊

      Meghan ja Harry sanoivat tosiaan, että aluksi vastaanotto oli lämmin, mutta sitten asiat muuttuivat häiden jälkeisenä syksynä.

      Nyt kun oon tässä seurannut tätä palatsin vastausta sekä erityisesti brittimedian yritystä kieltää oman toimintansa rasistisuutta ja kaksoisstandardeja, niin alan taipua siihen että haastattelu kaikkineen oli hyvä asia. Vaikka ei pitäisi Sussexeista, niin he nostivat esiin isomman skaalan ongelmia, rasismin ja lehdistökulttuurin, joiden käsittely julkisuudessa on toivon mukaan eduksi miljoonille samojen asioiden kanssa kamppaileville.

      • Mä juuri luin Ylen sivuilta prinssi Williamin kommentin ”Perheemme ei ole rasistinen” ja en voi mitään sille, että väkisinkin tulee mieleen suomalaisen koulun rehtorin lausunto ”Meidän koulumme on KiVa koulu, meillä on kiusaamiseen nollatoleranssi enkä ole itse havainnut kiusaamista.” Mutku…

        • Joo tuli itelläki instassa vastaan ton toimittajan kysymys.

          Ihan kuin kukaan vastaisi tuommoiseen kysymykseen ”Kyllä” asian oikeasta laidasta riippumatta xD

        • Vähän symppaan Williamia tässä, koska kysymys oli odotettu ja mitä muuta siihen voisi vastata edes? 😄 Mutta ei se todellakaan ole mikään ratkaise vastaus tässä tilanteessa. Toi Kiva koulu oli hyvä vertaus.

      • Brittihovihan on aina tarvinnut jonkin isomman skandaalin/kohun muuttuakseen. Areenasta löytyy Windsorin dynastia -niminen moniosainen dokumentti. Siinä just kerrotaan, kun se joku lordi kritisoi monarkiaa ja siitä tuli iso juttu niin Elisabeth alkoi sen jälkeen enemmän kiertämään kansan parissa ja muistaakseni sen jälkeen lopetettiin depytanttien tanssiaiset. Ja Windsorin linnan tulipalon jälkeen kansa suuttui, että miksi heidän pitää kustantaa kuninkaallisten elämää niin sen jälkeen Elisabeth alkoi maksamaan veroja takaisin päin.

  5. Mutkat suoriksi ja syyllinen esille: Se on tuo brittiläinen keltainen lehdistö. Olen kyllä Harry-herran kanssa samoilla linjoilla. En ihmettele yhtään, miksi Harry inhoaa skandaalilehtiä. En vieläkään ymmärrä, miksi ne ottivat juuri Meghanin silmätikukseen. Ymmärrän oikein hyvin, miksi he halusivat lähteä koko brittihovista pois. En usko, että edes ajan kanssa Meghan olisi saanut rauhassa asettua osaksi hovia. Asenne kun oli, että hän on ”vain” amerikkalainen ja näyttelijä.

    Englannin hovi saisi ottaa mallia Ruotsin hovista. Siellä on prinssi- tai prinsessakoulu tulijoille. Daniel ja Sofia on käyneet pääperiaatteet hovielämästä läpi. Hyvin ovat sopeutuneet. No jaa, Ruotsin hovi on moderni ja Englannin taas , no vähän jäykkis! Ehkä sielläkin joskus aletaan modernisoimaan. Siihen saattaa mennä vielä muutama vuosikymmen.

  6. Prinssi Philip kohtasi vastarintaa hovissa kun hän aloitti siellä uudistuksia. Dianalla ja Sarahilla oli omat vaikeutensa hovin kanssa. Meghanin tehokkuus oli yksi kangertava kivi hovin kengässä.
    ”Hoviherrat ja -narrit” pääsivät valtaan kun kuningatar oli niin nuori ja kiltti. Hän tarvitsi paljon neuvoja ja teki kiltisti niin kuin neuvottiin.
    Hoville on varmaan ollut vaikeaa sekin kun Harry muuttui rakkauden ja avioliiton myötä puolivallattomasta poikamiehestä vastuulliseksi ja rakastavaksi aviomieheksi. Meghan taisi astua tahattomasti monille varpaille hoviin tullessaan.

    • Tuo on muuten hyvä pointti, että ei se Philipinkään alku brittihovissa ollut niin helppo!

      Mä en oikein ymmärrä sitä, kun monet pitää Harrya ihan tossukkana. Hän on sanonut monta kertaa, että lopullinen päätös lähteä oli hänen. Mä ainakin kunnioitan miestä, joka asettaa vaimonsa ja lapsensa etusijalle.

      • Olikohan niin että Harry ”pystyi” lähtemään hovista vasta Meghanin naituaan (eli ei yksin), mikähän oli homma 🤔

        Philipin kohdalla oli aika läppä ku häntä neuvottiin Windsorin linnassa, näytettiin paikkoja jnejne ja tyyppi oli vaa et jooh kiitos vaan kyl mä tiiän mun äiti on syntyny täällä xD

        • En usko, että Harry olisi yksin lähtenyt. Julkisuus oli varmasti raskasta, mutta Harry oli tosi suosittu ja toisaalta hän vaikuttaa pitävän hyväntekeväisyystyöstä.

          Meghanin saama kohtelu veti panokset korkeammalle. Uskoisin, että oman epämukavuuden kyllä sietää kun velvollisuus ja vahva sukuperintö ja huomattavat edut tietysti kyseessä. Mutta oman puolison puolesta pelkääminen ei olekaan niin helppoa.

  7. Heippa! Kiitos mukavasta blogista. Ilahduin kun löysin tämän suomenkielisen kuninkaallisia käsittelevän yhteisön hetki sitten. Minun on pakko nostaa esille nämä väitteet Meghanin suunnitelmista lähteä presidentinvaaleihin ehdokkaaksi. Siitähän vasta herkullinen tilanne syntyisikin, jos Meghanista tulisi presidentti. Kyllä tämä taitaa olla uutisankka vai onkohan tässä jotain todenperäisyyttä.

    • Moikka! Kiva, että olet löytänyt blogiin, tervetuloa vaan kommentoimaan! 🙂

      En tiedä, yllättyisinkö enää mistään, mutta ainakin tällä hetkellä tämä uutinen presidenttiaikeista tuntuu kyllä tarkoituksellisen sensaatiohakuiselta, varsinkin kun se julkaistiin Daily Mailissa. Jutussa mainittiin Meghanin pitäneen Yhdysvaltain kansalaisuutensa häiden jälkeen tulevaisuuden poliittista uraa varten, mutta oikeastihan siis Meghan joutui hakemaan Britannian kansalaisuutta samaa reittiä kuin kaikki muutkin. Prosessi vie vuosia, eli Britannian kansalaisuus ei olisi ollut mitenkään edes ajankohtainen vielä häiden aikaan.

      Epäilen tätä siis uutisankaksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Jos ajatellaan, että näissä juoruissa on usein joku pieni totuudensiemen mukana, niin ehkä hän olisi hakemassa joskus johonkin pienempään virkaan?

Jätä kommentti