Hyvää uutta vuotta 2022! 🎆 Vuodenvaihteen tienoilla on tullut tavaksi kerrata päättyneen vuoden tapahtumia, joten vuorossa on jälleen kuninkaallinen palkintogaala vuoden 2021 kohokohdille ja kuninkaallisille puheenaiheille!
Toinen pandemiavuosi sisälsi rajoituksia, peruutuksia ja yleistä epävarmuutta tulevasta. Kuninkaallisella rintamalla oli kuitenkin yllättävän vilkasta. Vuoteen mahtui iloa ja surua sekä koko ihmiselämän kirjo syntymästä kuolemaan – kaikki tietysti pandemian sävyttämänä.
Palkintogaalassa on kolme kategoriaa: tapahtumat, henkilökohtaiset palkinnot ja tyyli. Tekstistä löytyy linkit kutakin aihetta käsittelevään postaukseen.
Ruotsin kuningasperhe iloitsi, kun prinsessa Madeleine perheineen pääsi viimein kotiin viettämään kesää. Kuva: Jonas Ekströmer / Kungl. Hovstaterna
Otetaan tähän väliin nyt vähän hääjuttuja! Morsian on isolle osalle teistä varmasti täysin tuntematon nimi, mutta ei anneta sen haitata. 😀 Näistä häistä ei taidettu kirjoittaa mitään suomalaisessa mediassa, joten postauksen myöhästynyt ajankohtakaan tuskin haittaa kamalasti.
Liechtensteinin ruhtinasperhe oli elo-syyskuun vaihteessa uutisissa kahdesta eri syystä. Ensin ruhtinatar Marie kuoli 21. elokuuta saatuaan sairaskohtauksen muutama päivä aiemmin. Ruhtinatar oli kuollessaan 81-vuotias. Hänet haudattiin viikkoa myöhemmin maan pääkaupungissa Vaduzissa (hautajaisista lisää seuraavassa uutiskatsauksessa).
Viikko hautajaisten jälkeen ruhtinasperhe kokoontui iloisemmissa tunnelmissa ruhtinas Hans-Adamin veljentyttären prinsessa Maria Anunciatan häihin. Ruhtinatar Marien kuolema juuri ennen häitä oli luonnollisesti valitettava sattuma, mutta eihän sille mitään voinut.
Prinsessa Maria Anunciata ja Emanuele Musini hääpäivänään syyskuussa 2021. Kuva: Susan Mariani/Cour Grand Ducale
Viime viikolla kävimme Norjan prinsessa Ingrid Alexandran syntymäpäivän kunniaksi läpi Euroopan tulevaisuuden kuningattaret, joten tänään katsotaan kuninkaita ja ruhtinaita! Myös nämä tulevat hallitsijat kasvavat naispuolisten kollegojensa tavoin hyvin yksityisesti ja viettävät mahdollisimman tavallista lapsuutta. Kuninkaallinen ura kuitenkin alkaa jo syntymästä, joten nuoret hallitsijanalut ovat jo kokeneita edustajia.
Suurelle yleisölle tutuin lienee Cambridgen prinssi George, joka on Britannian kruununperimysjärjestyksessä tällä hetkellä kolmantena isoisänsä Walesin prinssi Charlesin ja isänsä Cambridgen herttuan prinssi Williamin jälkeen. Valtavan mediahuomion ympäröimänä vuonna 2013 syntynyt George on yksi maailman seuratuimpia lapsia, ja nuoresta iästään huolimatta pikkuprinssi on ehtinyt jo vaikka mitä. Hän on mm. tavannut presidentti Obaman, käynyt vanhempiensa kanssa useilla virallisilla edustusmatkoilla ja toiminut sulhaspoikana kuninkaallisissa häissä. Prinssi George käy yksityistä Thomas’s Battersean koulua Lontoossa, ja koulussa hänet tunnetaan yksinkertaisemmin nimellä George Cambridge. Julkisissa tilaisuuksissa prinssi vaikuttaa usein isänsä tavoin ujolta ja varautuneelta, ja toivoisin herttuaparin ottavan lapset joskus mukaan myös pienempiin ja rennompiin edustustilaisuuksiin, eikä aina niihin kaikista suurimpiin ja potentiaalisesti stressaavimpiin, kuten lentokenttäsaapumisiin ja esimerkiksi synnytyssairaalan edustalle satojen salamavalojen eteen.
Kävi hiljattain lomailemassa Keski-Euroopassa, ja vierailin samalla Euroopan mahdollisesti mystisimmässä monarkiassa, eli Liechtensteinissa. Alppien kätköissä sijaitseva pieni ruhtinaskunta poikkeaa aika lailla eurooppalaisista vastineistaan, ja ruhtinasperhe on vieraampi tuttavuus kansainvälisissäkin kuninkaallisharrastajien piireissä. En muista koskaan lukeneeni suomalaisista lehdistä nimenomaan Liechtensteinin kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita. On siis aikakin jo paneutua ruhtinaskuntaan ja sitä hallitsevaan perheeseen hieman tarkemmin.
Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein on pinta-alaltaan 160 km², eli moninkertaisesti Euroopan toista ruhtinaskuntaa Monacoa (joka on vain 2 km² kokoinen) isompi. Liechtenstein on maailman kuudenneksi pienin valtio, ja sen pinta-ala on esimerkiksi hieman isompi kuin Suomen Kaarinan maapinta-ala. Asukkaita Liechtensteinissa on noin 38 000. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan keskiosassa. Maassa puhutaan saksaa, käytetään valuuttana Sveitsin frangia ja tehdään läheistä yhteistyötä naapurimaiden ja muun Euroopan kanssa, kuulumatta kuitenkaan EU:hun. Liechtenstein on pitänyt kiinni Sveitsin tapaan puolueettomuudestaan, ja oman arvioni mukaan maa ei yksinkertaisesti tarvitse EU:ta. Liechtenstein pärjää aivan mainiosti omilla säännöillään. Se on vauras, korkean elintason valtio, joka kuuluu maailman kärkikastiin monilla kansainvälisillä hyvinvointimittareilla. Finanssialan keskuksena tunnettu maa on pyrkinyt eroon veroparatiisin maineesta, mutta sen liberaali talouspolitiikka kyllä tunnetaan kansainvälisessä rahamaailmassa.
