Kuninkaallinen koulutus -sarjan toinen osa! Edellisessä postauksessa puhuttiin kruununperijöiden koulutuksesta ja nyt tutustutaan niihin kuninkaallisiin, joilla on virallinen titteli ja asema, mutta jotka ovat kauempana perimyksessä. Sarjan viimeinen osa keskittyy sitten niihin, jotka ovat perheenjäseniä, mutta eivät kanna kuninkaallisia titteleitä.
Kuningasperheiden nuoremmilla lapsilla on usein paljon vapaammat kädet, mitä tulee koulutus- ja uravalintoihin. Edustustyö ei ole heidän ainoa vaihtoehtonsa, vaikka useat heistä siihen päätyvätkin. Nuoremmat perheenjäsenet saavat opiskella kiinnostuksenkohteitaan melko vapaasti ja saattavat sitten keskittyä kuninkaallisessa työssään johonkin tiettyyn alaan tai aiheeseen, jota he tukevat. Kruununperijälle tällainen erikoistuminen ei ole mahdollista – hallitsija on kaikkiruokainen työtehtävissään eikä voi päättää tukea esim. ainoastaan eläinten oikeuksia ajavia järjestöjä. Hallitsijan tehtäviin kuuluu myös paljon valtiollista työtä, jota ”rivikuninkaallisen” ei tarvitse tehdä tai opiskella, ainakaan samassa mittakaavassa. Kaivoin esiin kuuden eri prinssin/prinsessan koulutus- ja uratietoja. Huomatkaa, miten erilaisia ja toisistaan poikkeavia valintoja verrattuna edellisen postauksen kruununperijöihin.