Kirjoitin herttuatar Meghaniin kohdistuvasta lehtikirjoittelusta ja suoranaisesta rasismista ihan äskettäin koko Walesin perheen yhteydessä. Perusongelmahan on se, että Meghan Markle joutui käsittämättömän rasistisen ja kaikin tavoin ikävän huomion kohteeksi siitä hetkestä lähtien, kun prinssi Harryn uutisoitiin seurustelevan hänen kanssaan reilut kaksi vuotta sitten.
Kihlauksen, häiden ja kuninkaalliseen elämään sopeutumisen myötä tilanne ei ole helpottunut. Lehtikirjoittelu tuntuu toisinaan hieman rauhoittuvan, mutta sitten ei kuitenkaan, vaan herttuatar Meghan on jatkuvasti lööpeissä täysin keksittyjen ja suoranaisen rasistiseen asenteeseen pohjautuvien juttujen takia. Nyt BBC on uutisoinut uusnatsiporukasta, joka on käyttänyt propagandassaan prinssi Harrya esimerkkinä rotupetturista, joka pitää ampua.
Mediahuomio ei ole mitään uutta kuninkaallisten tai muiden julkkisten keskuudessa. Jokainen kuninkaallinen seurustelukumppani samoin kuin ne syntyperäiset prinsessat ja prinssit elävät sellaisessa mediasirkuksessa, että taviksen on vaikea käsittää. Kaikki tekemisesi katsotaan suurennuslasin läpi, ja kaikki sekunnin kestäneet virheesi ja haparointisi koristavat lehtien kansia toisella puolella maapalloa. Herttuatar Meghan ei ole asian kanssa yksin. Myös herttuatar Catherinea on toisinaan parjattu, ja kihlausajan Waity Katie ja Lazy Katie -lempinimet ovat ilkeämielisiä, vaikka herttuattaresta olisi mitä mieltä.
Katesta kuitenkin tuli satujen prinsessa, kolmen kauniin lapsen äiti sekä tuleva kuningatar. Kate on valkoinen britti, taustaltaan tarpeeksi puhtoinen, ja hehkutettu ”taviskuninkaallinen”. Kate kantaa edesmenneen anoppinsa prinsessa Dianan kihlasormusta ja Dianaan profiloitunutta tiaraa. On jopa toteuttanut yleisön riemuksi joitain selvästi Diana-vaikutteisia asukokonaisuuksia. Ei Katella ole mitään hätää, paitsi se, ettei hän oikeasti aina tunnu viihtyvän asemassaan kovin hyvin.
Siirrytään Meghaniin. Korostan, että tässä kohtaa en kritisoi hovia. Kensingtonin palatsi ei ole suosikkini Euroopan hovien pr-tiimeistä, mutta kuninkaallinen perhe ja hovi eivät nähdäkseni ole syyllisiä tilanteeseen. Meghania on kohdeltu samoin, ellei jopa paremmin, kuin muitakin perheenjäseniä. Kuningatar Elisabetin ja prinssi Charlesin hyväksynnästä ei ole mitään epäselvyyttä. Mutta se lehdistö. Ja draamannälkäinen kansa. Ja Meghanin vihaajajoukot.
Meghan on taustaltaan mixed race/biracial, kuten englanniksi sanotaan. Hänen äitinsä on musta, isänsä valkoinen. Sen lisäksi hän on amerikkalainen, ja ollut jo kerran naimisissa. Kaiken kruunaa se, että hän oli myös näyttelijä ennen kihlaustaan. On vielä ihan ymmärrettävää, että amerikkalaisuus ja avioero tuovat mieleen yhden toisen kuuluisan ja kiistellyn, amerikkalaisen ja eronneen naisen – Wallis Simpsonin, jonka vuoksi Edward VIII luopui kruunusta. Tällaisilta vertauksilta ei varmasti vaan voi ikinä välttyä täysin, samoin kuin Kate ja toisinaan myös Meghan eivät voi koskaan välttyä täysin tulemasta verratuksi prinsessa Dianaan.
On olemassa harmitonta (mutta kohteen mielestä varmasti ärsyttävää) vertailua. On olemassa harmitonta lööppijuoruilua, jonka julkisuuden henkilöt yleensä oppivat jättämään omaan arvoonsa. Julkkikset ja kuninkaalliset viihdyttävät meitä tahtomattaan heistä keksittyjen ja yleensä paisuteltujen juorujen muodossa. Me olemme lukeneet kuningatar Elisabetin ja herttuatar Camillan ”jäätävistä väleistä”, me olemme lukeneet prinsessa Madeleinen kiusaavan ja syrjivän kälyään prinsessa Sofiaa.
Ennen kihlaustaan prinssi Harry linkitettiin vähän väliä varmaan jokaiseen brittiseurapiirien ja julkkisporukoiden naiseen. Mutta nämä kaikki ihmiset mahtuvat kuitenkin hyväksyttävään perusmuottiin, eli valkoisen ja käytännössä myös kotimaisen naisen muottiin. Kuninkaalliseen perheeseen avioituminen on aina hankalaa, ja mutta sen sanotaan olevan tuplasti hankalampaa, jos olet ulkomaalainen.
Herttuatar Meghanin kohdalla kyse on paljon muustakin kuin meitä viihdyttävästä harmittomasta juoruilusta. Kyse on systemaattisesta mustamaalaamisesta, joka ylläpitää rasistisia ja syrjiviä asenteita. En teeskentele voivani todella samaistua mustan naisen elämään, mutta olen lukenut tarpeeksi voidakseni tunnistaa angry black woman eli vihainen musta nainen -stereotypian sen nähdessäni. Naiset joutuvat todistamaan itsensä muutenkin kovemmin kuin miehet. Mustat naiset saavat todistaa itsensä vielä tuplasti valkoisia naisia kovemmin. Kysykää Michelle Obamalta.
Lehtien mukaan Meghan on vaatelias ja tottunut saamaan haluamansa. Hän on myös kiipijä, joka on määrätietoisesti tallonut ihmisiä päästäkseen eteenpäin urallaan. Meghan kuulemma saa herttuatar Catherinen itkemään ja aiheuttaa henkilökunnassa irtisanoutumisaallon hankaluudellaan. Meghan uhmaa jatkuvasti protokollaa sulkemalla itse auton oven, pukeutumalla töihin niin kuin normaali ihminen (eli töihin eikä muotinäytökseen) ja käyttämällä housuja, liian tummia vaatteita tai vastaavasti käyttämällä liian kirkkaita värejä.
”Sisäpiirilähteiden” mukaan Meghan on esittänyt jäätäviä vaatimuksia häätiarastaan, ja saanut prinssi Harryn räyhäämään henkilökunnalle. Hovissa ollaan ymmällään, kun Meghan pommittaa henkilökuntaa seitsemällä tekstiviestillä päivässä ja haluaisi oikeasti tehdä töitä. Meghan on myös syyllinen Harryn ja Williamin välirikkoon. Suurin osahan on siis aivan täyttä roskaa, jolle ei ole esitetty mitään kunnollisia perusteita. Näitä kirjoittavat lehdetkin joutuvat pyörittelemään lauseitaan aika ympäripyöreästi, koska mitään todellista pohjaa ei vain ole.
Kaiken tämän ”harmittoman” uutisoinnin takana on se, että Meghan koetaan vääränlaisena. Liian amerikkalaisena, erityisesti väärän värisenä. Prinssi Harryn ex-tyttöystävien perheille ei varmasti olisi ikinä annettu samanlaista määrää palstatilaa kuin Meghanin täysin julkisuudenkipeälle perheelle, jonka annettiin räyhätä brittimediassa lähes tauotta yli puolen vuoden ajan.
Yksikään brittilehti tuskin myöntäisi suoraan tätä, mutta Meghanista ylläpidetään koko ajan kuvaa vääränlaisena, villinä ja sivistymättömänä amerikkalaishaihattelijana, jolla ei pitäisi olla mitään asiaa hienoon ja valkoiseen brittihoviin ja aatelispiireihin. Meghania leimataan jatkuvasti vihaiseksi mustaksi naiseksi, joka saa Katen ja henkilökunnan kyyneliin, ja joka ei noudata etikettiä. Vastapainoksi tälle on tietysti kehitetty enkelinarratiivi Katesta, joka on tunnollinen ja täydellinen tuleva kuningatar.
BBC tosiaan julkaisi yön aikana artikkelin, joka esittää toimituksen tutkivan journalismin tuloksia uusnatsiverkostosta, joka levittyy parhaillaan Britanniassa ja Euroopassa. Kyse on ilmeisesti (toistaiseksi) pienestä verkostosta, mutta hyvin radikaalista sellaisesta. Verkoston amerikkalainen haara on linkitetty viiteen murhaan. Yksi uhreista on amerikkalainen teini, joka oli juutalainen ja homoseksuaali – tapausta tutkitaan viharikoksena. Porukassa ihannoidaan Norjan joukkomurhaaja Breivikiä ja Hitleriä, levitään vihasanomaa ja yllytetään väkivaltaan.
Ryhmän jäsenten lähettämissä viesteissä mm. sanotaan, että kaikki poliisit pitäisi tappaa ja raiskata kuoliaaksi. Yhdessä ryhmän sosiaaliseen mediaan jakamassa kuvassa ammutaan prinssi Harry saatesanoilla ”See ya later race traitor” eli nähdään myöhemmin, rotupetturi. Toisessa kuvassa oli hirttosilmukasta roikkuva nainen, ja kuvatekstin mukaan ei-valkoisia miehiä tapailevat valkoiset naiset pitäisi tappaa. BBC:n artikkelissa käsitellyt nimeltä mainitut henkilöt ovat iältään vain 21- ja 17-vuotiaita brittejä. Artikkelin tietojen mukaan poliisit ovat kuulustelleet toista heistä myös seksuaalisesta ahdistelusta. Ilmeisesti toisen heistä verkkoon jakamassa ja ilmeisesti itse toteuttamassa kuvassa alastoman tytön vartaloon on viilletty mm. hakaristi.
Artikkelissa todetaan, että ryhmään kuuluu Britanniassa ja Euroopassa arviolta 10-15 ihmistä, mutta molemmilla tekijöillä on aiempia yhteyksiä toisiin uusnatsijärjestöihin, jotka on liitetty ympäri Britanniaa tehtyihin rasistiseen vandalismiin. Äärimmäisiin tekoihin ei vaadita kuin se yksi tarpeeksi sairas, huonovointinen ja yhteiskuntaan pettynyt henkilö. Pienetkin järjestöt ja ryhmittymät kasvavat, kun saavat tilaa sille.
En väitä, että Daily Fail Mail ja kumppanit artikkeleillaan ovat suoraan vastuussa tällaisista asioista, mutta rasistisen narratiivin ylläpitäminen Meghanista ei ainakaan auta asiaa ollenkaan. Surullista on se, että monet ihmiset saavat tietonsa julkkiksista ja kuninkaallisista pääsääntöisesti tällaisista iltapäivälehdistä, joilla on paljon valtaa sen suhteen, millaisia kuvia ihmisistä maalataan. Meghania ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain, mutta rasististen ennakkoluulojen ja asenteiden vahvistaminen antaa aina vain lisää jalansijaa rasismille, eriarvoisuudelle ja samalla myös ääriryhmille.
Kuninkaallisella perheellä on ammattilaisista koostuvat turvatiimit käytössään. Hovissa varmasti tiedetään tästä uusnatsipropagandasta viimeistään nyt, luultavasti on tiedetty jo aiemmin. Tällaisten uutisten valossa ei ollenkaan yllätä, että Sussexit muuttavat Lontoosta Windsoriin, tai jos Meghanilla alkaa jatkossa olla enemmänkin ennalta ilmoittamattomia edustustöitä, kuten esimerkiksi juuri eilen oli. En halua dramatisoida turhaa, mutta uhkakuvat ovat realistisia, ja niitä täytyy jatkuvasti arvioida. Tällaiset asenteet, ja ääriryhmät riskeeraavat Meghanin, hänen miehensä, syntymättömän lapsensa ja mahdollisesti myös viattomien sivullisten turvallisuuden.
Michelle Obama julkaisi hiljattain omaelämäkertansa. En ole saanut kirjaa vielä käsiini, mutta mieleeni jäi kirjasta poimittu pala, jossa rouva Obama kertoo suhtautumisestaan presidentti Donald Trumpiin. Alla oleva katkelma on poimittu Helsingin Sanomien artikkelista.
Yhdysvaltojen entinen ensimmäinen nainen Michelle Obama sanoo, ettei voi antaa nykyiselle presidentille Donald Trumpille anteeksi sitä, että tämä saattoi hänen perheensä vaaraan. Obaman mukaan Trump yllytti sekopäitä puheillaan siitä, että Obaman aviopuoliso, entinen presidentti Barack Obama ei olisi syntyjään yhdysvaltalainen. Hänen mukaansa väite on tietysti järjetön ja ilkeämielinen, mutta myös vaarallinen.
”Mitä jos joku epävakaa ihminen lataa aseensa ja ajaa Washingtoniin. Mitä jos hän lähtee jahtaamaan tyttäriäni”, Obama kirjoittaa.
Siinäpä vähän mietittävää.
Artikkeli julkaistu alun perin joulukuussa 2018. Päivitetty maaliskuussa 2021: lisätty kuvia, uusittu kappalejakoa ja korjattu tekstiä.