Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian tyttäret

Tänään hyppäämme jälleen kuninkaallisen historian pariin ja jatkamme Euroopan kuninkaalliset sukupuut -sarjaa. Viime kerralla käsittelin kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsista pojat, joten nyt katsomme kuningatarparin tyttärien avioliittoja ja jälkeläisiä.

Muistin virkistykseksi: kuningatar Viktoria ja prinssi Albert saivat neljä poikaa ja viisi tytärtä, ja lapset olivat vanhimmasta nuorimpaan Victoria, Albert Edward, Alice, Alfred, Helena, Louise, Arthur, Leopold ja Beatrice.

Embed from Getty Images

Viktorian ja Albertin esikoinen prinsessa Victoria nimettiin äitinsä ja isoäitinsä mukaan, ja tyttärelle piti tietysti löytää arvoisensa avioliitto. Sopiva sulhanen löytyi Preussin prinssi Fredrikistä. Victoriasta tuli Preussin kruununprinsessa ja myöhemmin miehensä muutaman kuukauden pituiseksi jääneen valtakauden aikana Saksan keisarinna ja Preussin kuningatar. Kahdeksasta lapsesta kuusi kasvoi aikuisiksi, ja joukkoon lukeutuivat mm. Saksan viimeiseksi jäänyt keisari Vilhelm II sekä Kreikan kuningatar Sofia, kuningas Konstantin I:n vaimo.

Vilhelm II:n ainut tytär eli prinsessa Victorian pojantytär prinsessa Viktoria Luise avioitui Hannover-sukuisen Brunswickin herttua Ernst Augustin kanssa, ja heidän tyttärestään Frederikasta tuli myöhemmin niin ikään Kreikan kuningatarpuoliso. Frederika oli Kreikan ex-kuningas Konstantin II:n ja Espanjan ex-kuningatar Sofian äiti. Viktoria Louisen ja Ernest Augustin samanniminen poika puolestaan on jatkanut Hannoverin sukua, jonka tämänhetkinen päämies on erityisesti Monacon prinsessa Carolinen aviomiehenä tunnettu prinssi Ernst August.

Fredrikin ja Victorian kuopus prinsessa Margaret nai Hessenin prinssi Frederik Kaarlen, joka valittiin Suomen kuninkaaksi monarkiahankkeen aikana vuonna 1918. Jos hanke olisi toteutunut, Suomen ensimmäinen kuningatarpuoliso olisi siis ollut brittikuningatar Viktorian tyttärentytär ja samalla Saksan viimeisen keisarin sisko. Alla olevassa kuvassa prinsessa Victoria vuonna 1884, tuolloin Saksan ja Preussin kruununprinsessa.

Embed from Getty Images

Kuningatar Viktorian toiseksi vanhin tytär prinsessa Alice kuoli ensimmäisenä sisaruksistaan vain 35-vuotiaana, mutta hänen perheensä jäi historiaan monestakin syystä. Hessenin ja Reinin tulevan suurherttuan kanssa avioitunut Alice sai seitsemän lasta, joista kaksi kuoli sairauksiin lapsina. Vanhin lapsista, jälleen yksi prinsessa Victoria, oli nykyisen Edinburghin herttua prinssi Philipin äidinäiti. Victorian lapsiin lukeutuivat prinssi Philipin äiti eli Kreikan prinsessa Alice, Ruotsin kuningatar Louise (Kustaa VI Aadolfin toinen vaimo) ja Louis Mountbatten, joka oli tunnetusti hyvin läheinen prinssi Philipin, kuningatar Elisabetin ja prinssi Charlesin kanssa.

Kaksi prinsessa Alicen tyttäristä avioitui Venäjän keisarisukuun, merkittävämpänä tytär Alix, josta tuli Venäjän viimeinen keisarinna Aleksandra Fjodorovna. Alix ja hänen siskonsa Elisabeth  molemmat murhattiin Venäjän vallankumouksen myötä monien muiden Romanovien tavoin. Alla kuvassa Alice vuonna 1876, muutama vuosi ennen kuolemaansa.

Embed from Getty Images

Viktorian ja Albertin kolmas tytär ja kaikkiaan viides lapsi prinsessa Helena oli teini-ikäinen, kun prinssi Albert kuoli. Kuningatar Viktorian vuosia kestänyt syvä suru puolisonsa kuoleman johdosta leimasi kuningatarparin nuorempien lapsien lapsuutta. Erityisesti se vaikutti tyttäriin, sillä kahden vanhimman tyttären lähdettyä ulkomaille Viktoria halusi pitää nuoremmat lähellään. Prinsessa Helena avioitui muutama vuosi isänsä kuoleman jälkeen, ja yksi sulhaskriteereistä oli valmius asettua asumaan Britanniaan, jotta Helena voisi pysyä kotimaassaan äitinsä toisena yksityissihteerinä. Helena avioitui Schleswig-Holsteinin prinssi Christianin kanssa. Avioliitto oli poliittisesti arkaluontoinen, sillä sulhasen suvun herttuakunnat olivat kiistanalaisia ja liitto loi särön kuningatar Viktorian perheen saksalaisten ja tanskalaisten yhteyksien väliin. Tuore aviopari tuli kuitenkin hyvin toimeen, ja kuudesta lapsesta neljä kasvoi aikuisiksi. Pahaksi onneksi prinsessa Helena ja prinssi Christian saivat vain yhden aviottoman lapsenlapsen, joka jäi myös heidän viimeiseksi jälkeläisekseen. Alla olevassa kuvassa Helena vuonna 1875.

Embed from Getty Images

Kuningattaren neljännen tyttären prinsessa Louisen odotettiin isosiskonsa tavoin pysyvän Britanniassa lähellä äitiään, mikä jälleen rajasi sulhasehdokkaita. Louisen vanhempien sisarten avioliitot saksalaisten prinssien kanssa eivät miellyttäneet brittejä, ja Helenan avioliiton aiheuttaman kireyden myötä myöskään tanskalainen sulhanen ei tullut kysymykseen. Prinsessa Louise rakastuikin Lornen markiisi John Campbelliin, Argyllin herttuakunnan perijään. Ajatus herätti vastustusta kuninkaallisen perheen sisällä, mutta kuningatar Viktoria hyväksyi liiton. Kyseessä oli ensimmäinen kerta satoihin vuosiin, kun hallitsijan tytär nai toisen kuninkaallisen sijaan kruunun alamaisen. Pari ei kuitenkaan koskaan saanut lapsia, ja hyvästä alusta huolimatta avioliitto kuihtui ajan myötä. Argyllin herttuakunta siirtyi heidän jälkeensä Johnin veljenpojalle. Kuvassa Louise vuonna 1876.

Embed from Getty Images

Koko yhdeksänpäisen lapsikatraan kuopus prinsessa Beatrice oli vain 4-vuotias prinssi Albertin kuollessa, ja Beatrice suorastaan kasvatettiin äitinsä tueksi ja seuranaiseksi. Viktoria menetti oman äitinsä ja aviomiehensä vajaan vuoden sisällä, ja molempia menetyksiä seurasi eristäytymisvaihe, jonka aikana kuningatar tapasi lapsistaan vain Beatricea ja prinsessa Alicea. Teini-ikäistymisen ja isosiskojensa avioliittojen myötä Beatrice omaksui äitinsä sihteerin roolin, jossa jatkoi äitinsä kuolemaan saakka.

Kuningatar Viktoria ei halunnut nuorimman tyttärensä avioituvan, eikä Beatrice alun perin haaveillutkaan avioliitosta. Iän myötä mieli kuitenkin muuttui, ja jonkinlainen kompromissi saatiin lopulta aikaan. Prinsessa oli häidensä aikaan jo melkein kolmekymppinen, mikä oli tuohon aikaan korkea ikä varsinkin kuninkaalliselle morsiamelle. Myös Beatricen liiton tiukkana ehtona oli pysyminen äidin seurana. Sulhanen löytyi tällä kertaa saksalaisesta Battenbergin prinssi Henrysta. Tämä Battenbergin suku oli sama, johon nykyinen prinssi Philip kuuluu, ja joka vaihtoi nimensä ensimmäisen maailmansodan aikaan brittiläisemmäksi Mountbatteniksi. Prinsessa Beatricen ja prinssi Henryn liitto tuotti neljä lasta, mutta kesti vain 10 vuotta, sillä Henry kuoli äkillisesti malariaan vuonna 1896. Pariskunnan kolmelta pojalta ei jäänyt miespuolista jälkeläistä; vanhin poika sai yhden tyttären ja kaksi nuorempaa poikaa kuolivat naimattomina ja lapsettomina. Beatricen ja Henryn ainut tytär, Battenbergin prinsessa Viktoria Eugenia, jäi kuitenkin historiankirjoihin, sillä ”Enasta” tuli Espanjan kuningatar kuningas Alfonso XIII:n puolisona. Kuningaspari sai useamman lapsen, ja heidän jälkeläisiinsä lukeutuu eteläeurooppalaisen aatelin lisäksi tietysti Espanjan nykyinen kuningasperhe. Kuningas Felipe on Viktoria Eugenian ja Alfonson pojanpojanpoika.

Kuningatar Viktorian kuoltua Beatricen elämä muuttui täysin; olihan hän ollut koko elämänsä monarkian ytimessä äitinsä luotettuna, ja vanhimman veljen eli tuoreen kuningas Edward VII:n kanssa välit eivät olleen erityisen läheiset. Prinsessa Beatrice omistautui äitinsä ohjeiden mukaan tämän päiväkirjojen editoinnille ja puhtaaksi kirjoittamiselle. Viktorian päiväkirjat kattoivat noin 70 vuoden ajanjakson, ja niiden editoiminen kesti peräti 30 vuotta. Beatrice itse kuoli vuonna 1944, viimeisenä kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin lapsista ja 66 vuotta siskonsa prinsessa Alicen jälkeen.

Embed from Getty Images

Tässä  olivat kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin jälkeläiset on tällä erää käsitelty. Palaamme kuninkaallisiin sukupuihin joskus hamassa tulevaisuudessa!

2 kommenttia artikkeliin ”Euroopan kuninkaalliset sukupuut: kuningatar Viktorian tyttäret

  1. Kiitos taas tästä! On nuo Victorian jälkeläiset mielenkiintoisia kohtaloineen . Luin innostuksesta Alicesta (prinssi Philipin äiti) , hänenelämänsä oli pelkkää tragediaa, kuten tyttäriensäkin. Pitää kuninkaallisista tai ei pidä, niin heidän historiansa ja sukupuunsa ovat todella mielenkiintoisia. Erityisesti ne entisaikojen ”oikeat” prinssit ja prinsessat. Seuraavaa odotellessa…

    Tykkää

    • En ole taikauskoinen, mutta joitakin sukuja todella kohtaa tragedia toisensa jälkeen. Prinsessa Alicen (kuningatar Viktorian tyttären) koko perheellä oli tätä epäonnea. Äidin varhainen kuolema, kahden tyttären kohtalo Venäjällä, prinssi Philipin perhe… Toinen epäonninen kuninkaallinen perhe löytyy Monacosta, mutta siellähän oikein puhutaan ”Grimaldien kirouksesta”.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s