Luukku 2 – kuninkaallinen linna
Mitä olisi hallitsijaperhe ilman kuninkaallista linnaa? Palatsit toimivat hovien keskuksina, hallitsijaperheiden koteina ja työpaikkoina, ja siten monien tärkeiden tapahtumien näyttämöinä.
Kuninkaalliset linnat ovat myös osa kansallista kulttuuriperintöä, ja moni on ainakin osittain auki yleisölle. Monella hallitsijalla on käytössään useampia palatseja, mutta nyt puhutaan siitä ykköslinnasta, hovin päämajasta.
Monissa Euroopan palatseissa on arkkitehtuurisia yhteneväisyyksiä, mutta valitsin tähän tarkoituksella erilaisia tyylisuuntia edustavia vaihtoehtoja. Mikä näistä on paras ehdokas sinun kuninkaallisen hovisi päämajaksi? Äänestys löytyy postauksen lopusta kuvien jälkeen.
Amalienborg: Tanskan kuninkaallisen perheen koti koostuu neljästä erillisestä pienemmästä palatsista, joiden keskelle jää kahdeksankulmainen aukio. Rokokoo-tyyliset palatsit on rakennettu 1700-luvun puolivälissä.
Suurenmoinen Buckinghamin palatsi sijaitsee keskellä Lontoota vihralueiden ympäröimänä muiden kansallisten merkkirakennusten läheisyydessä. Laajennetusta palatsista tuli hallitsijan virallinen residenssi kuningatar Viktorian valtaannousun myötä vuonna 1837.
Vaduzin linna: Liechtensteinin ruhtinasperheen koti eroaa suuresti muiden monarkkien näyttävistä barokkipalatseista. Vaduzin linnan historia alkaa 1100-luvulta, ja keskiaika näkyy edelleen selvästi sen ulkonäössä. Linna vaikuttaa selvästi pienemmältä kuin muut palatsit, mutta Alppien rinteillä sijaitsevassa pytingissä on jotain todella hurmaavaa!
Tukholman kuninkaanlinna on jykevän vaikuttava rakennus suoraan pääkaupungin sydämessä vanhakaupungissa. Ulkoasultaan barokkityylinen palatsi on upea, mutta myös aika mahtipontinen. Linnan ydinosa muodostaa neliön, jonka keskellä sisäpiha jää. Joka kulmaan on rakennettu lisäsiipi.
Monacon ruhtinasperheen palatsi: Erillisten kesäpalatsien ja huvilinnojen rakentaminen on ollut puuttuvan maa-alan vuoksi mahdotonta Monacossa, joten kaikki paukut on vuosisatojen aikana laitettu pääresidenssiin. Monacon palatsi on ollut Grimaldien hallussa jo yli 700 vuotta, ja sitä on laajennettu ja rakennettu uusiksi lukuisia kertoja. Palatsin sotilaallinen historia kuitenkin näkyy edelleen.
Myös Luxemburgin suurherttuaperheen palatsi poikkeaa isompien maiden jättipalatseista. Ei tätäkään voi vaatimattomaksi kutsua, mutta 1500-luvun jälkipuoliskolla rakennettu renessanssilinna suunniteltiin alun perin kaupungintaloksi. Kuninkaallisten käytössä se on ollut 1890-luvulta asti, ja nykyisin se on suurherttuan virallinen residenssi. Julkisivu on todella kaunis!