Suuret onnittelut Tanskan kuningatar Margareetalle, joka juhli perjantaina 14.1.2022 valtakautensa 50-vuotispäivää! Merkkipäivää on juhlittu Tanskassa näyttävästi, ja tässä tulee kooste juhlaviikon tapahtumista ja uutisista.
Margareetasta tuli hallitsija vuonna 1972, kun hänen 72-vuotias isänsä kuningas Fredrik IX kuoli muutaman viikon sairastamisen jälkeen. Kuningasparin 31-vuotiaasta esikoistyttärestä tuli Margareeta II, Tanskan ensimmäinen hallitseva kuningatar sitten Kalmarin unionin perustaneen kaimansa Margareeta I:n jälkeen.
Tuosta päivästä on jo puoli vuosisataa, ja maata hallitsee nyt 81-vuotias kuningatar, joka nauttii vahvaa kansansuosiota. Margareetan toissavuotisen 80-vuotisjuhlan tavoin myös tämä merkkipäivä on huomioitu maassa monin tavoin. Juhlavuosi tulee näkymään Tanskassa läpi vuoden, ja isot juhlallisuudet on siirretty koronan takia syyskuulle.
Perjantain ohjelmaan osallistui melkein koko lähisuku: lapset, miniät, lapsenlapset sekä siskoista prinsessa Benedikte. Nuorempi sisko Kreikan kuningatar Anne-Marie joutui perumaan osallistumisensa lyhyellä varoitusajalla, sillä kuningas Konstantin sairastui koronavirukseen juuri juhlallisuuksien kynnyksellä.
Juhlapäivän ohjelma
Perjantaiaamuna kuningatar Margareeta ja kruununprinssi Frederik osallistuivat valtakunnanneuvoston kokoontumiseen Christiansborgin palatsissa. Pandemian vuoksi osallistujamäärää oli rajoitettu, joten paikalla oli pääministeri Mette Frederiksenin lisäksi vain neljä muuta ministeriä. Hovin mukaan tämä oli Margareetan valtakauden 560. kokoontuminen.
Kuningatar ja pääministeri pitivät kumpikin puheet. Kuningatar muisteli ensimmäistä valtakunnanneuvoston kokoontumistaan ja kiitti pääministeriä hyvästä yhteistyöstä sekä nykyisen että aiempien hallitusten kanssa. Pääministeri puolestaan onnitteli kuningatarta hallituksen puolesta.
Tämän jälkeen kuningatar, kruununprinssipari, prinssi Joachim, prinsessa Marie ja prinsessa Benedikte osallistuivat Tanskan parlamentin eli kansankäräjien juhlatilaisuuteen. Saapuessaan kuninkaalliset kirjoittivat kukin nimensä vieraskirjaan. Puhemies Henrik Dam Kristensen piti puheen, minkä jälkeen pääministeri onnitteli kuningatarta toistamiseen ja esitteli kansankäräjien ja hallituksen lahjan. Lahja on taideteos, joka tullaan asentamaan Kööpenhaminaan Pohjois-Atlantin kulttuureja ja taidetta tukevan kulttuurikeskuksen yhteyteen.
Taideteos symboloi Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten välisiä siteitä, ja teoksen kolme tekijää edustavat valtakunnan kolmea aluetta. Teema liittyy myös paikkavalintaan, sillä Grönlannin ja Färsaarten edustustot ovat kulttuurikeskuksen yhteydessä. Työn odotetaan olevan valmis ensi vuoden alussa.
Valtaannousu on kuninkaallisille ristiriitainen kokemus, sillä se useimmiten tarkoittaa oman vanhemman kuolemaa. Kuningatar Margareetalle perjantai oli samalla myös isän poismenon 50-vuotispäivä. Kansankäräjien juhlatilaisuuden jälkeen kuningasperhe matkustikin Roskildeen laskemaan seppeleet kuningas Fredrikin ja kuningatar Ingridin haudalle.
Kuninkaallisen laivaston soittokunta soitti seremoniassa tanskalaisen Last Post -sävellyksen, joka on perinteinen sotilashautajaisissa ja -muistotilaisuuksissa kuultu kappale. Sen brittiversio kuultiin prinssi Philipin hautajaisissa viime keväänä. Kuningas Fredrik teki ennen valtaannousuaan komean uran laivastossa sukunsa suosimien maavoimien sijaan.
Hovi julkaisi seppeleenlaskusta lyhyen videon. Tanskan hovissa harrastetaan edelleen niiailua, ja videolla näkyy kohdasta 1:45 alkaen, miten perhe niiaa/kumartaa haudalle ennen poistumistaan.
Kuningatar Margareetan ei hallitsijana ole tarvinnut juuri niiailla viimeisen 50 vuoden aikana, mutta vanhempiensa haudalla tämäkin harvinaisuus nähtiin. Taidot olivat ehkä vähän ruosteessa, minkä lisäksi ikä ja reuma varmasti vaikuttivat suoritukseen, mutta kuningatar näytti silti arvokkaalta.
Kruununprinssi Frederik liikkui vähän liian hätäisesti prinsessa Benedikten perässä, mikä puolestaan sotki yleensä tyylikkäästi niiaavan kruununprinsessa Maryn suoritusta. Prinsessa Marie niiasi siististi ja ilman häiriötekijöitä, mutta elegantein oli mielestäni Benedikte.
Huomasin myös Marie niiaavan eri jalalla kuin muut naiset. Pohdittiin Twitterissä muutaman muun harrastajan kanssa, että onko “niiauspuoli” samanlainen asia kuin oikea- ja vasenkätisyys, vai vaikuttaako siihen mahdollisesti se, kummalla puolella puolisoaan seisoo. Asia vaatii lisägooglausta! 😄
Myöhemmin iltapäivällä kuningatar vastaanotti hovin työntekijöitä.
Illalla perhe yllätti kuningattaren juhlaillallisella, johon osallistuivat myös hänen kahdeksan lastenlastaan. Amalienborgissa pidetty illallinen oli yksityinen, mutta hovi julkaisi muutaman kuvan ja myöhemmin vielä postauksen alussa nähdyn perhepotretin.
Juhlaillallisella käytettiin Tanskan kuuluisaa Flora Danica -astiastoa. Kuningashuone on käyttänyt astiastoa viimeksi yli 30 vuotta sitten kuningatar Ingridin 80-vuotisjuhlissa, joten kyse on todella arvokkaasta valittujen tilanteiden setistä.
Alkuperäinen astiasto on 1700-luvun lopulta, ja sen oli tarkoitus olla diplomaattinen lahja. Tanskan kuninkaan piti lepytellä Venäjän keisarinna Katariina Suurta hyvityksenä Tanskan pettämistä avunantolupauksista Venäjän ja Ruotsin välisessä sodassa. Lahjan piti siis olla ensiluokkainen, joten kuningas tilasi posliinia keränneelle keisarinnalle “maailman vaikuttavimman posliiniastiaston”, joka esittelisi tanskalaista taidetta ja käsityötä.
Katariina kuitenkin kuoli ennen astiaston valmistumista, ja kuningas päätti pitää posliinit itse. Kokoelmaa valmistettiin 12 vuotta, ja siihen kuului 1800 osaa, joista 1500 on edelleen olemassa. Astiaston nimi tulee tanskalaisista kasveista, joilla se on koristeltu. Flora Danica on yksi Tanskan merkittävimpiä kulttuuriaarteita, ja astiasto on yleisön nähtävillä Rosenborgin ja Amalienborgin linnoissa.
Huomionosoituksia juhlapäivän kunniaksi
Postimerkit ovat perinteinen tapa juhlistaa kuninkaallisia merkkitapahtumia. Postnordin julkaisemissa juhlamerkeissä on kolme kuvaa: vanha potretti Margareetan valtakauden alusta, Tanskan kuninkaallinen vaakuna sekä uudempi potretti kuningattaresta nykypäivänä.
Myös Grönlanti ja Färsaaret muistivat kuningatarta uusilla merkeillä. Näissä merkeissä Margareeta on paikallisissa kansallispuvuissaan. Kuningatar kuvattiin Tanskassa, mutta lopullinen merkki on luotu keskiajalta peräisin olevan tekniikan avulla kaivertamalla teräkseen. Grönlannin ja Färsaaren merkeistä ja niiden tarinasta voi lukea hovin sivuilta englanniksi.
Tanskassa kuninkaallisia merkkihetkiä juhlistetaan muistomitaleilla. Mitaleita teetetään mm. valtakauden juhlavuosien, tärkeiden syntymäpäivien tai vaikkapa häiden yhteydessä. Muistomitalin saavat tyypillisesti kuningasperheen jäsenet (myös lapset), hovin työntekijät ja esimerkiksi jonkun tietyn juhlatilaisuuden vieraat tai vaikkapa valmisteluissa aktiivisesti mukana olleet henkilöt.
Kuningasperheen illallisella otetusta yhteiskuvasta näkee, että koko perheellä (kuningatarta itseään lukuun ottamatta) oli alla näkyvä uusi mitali rintapielessä.
Kullatusta hopeasta tehdyn mitalin etupuolella on kuningattaren potretti, Rosenborgin linnan kolme hopealeijonaa sekä teksti “Margareeta II – Tanskan kuningatar”. Takapuolelta löytyy kuningattaren monogrammi Elefanttiritarikunnan ja Dannebrogin ritarikunnan ketjujen ympäröimänä sekä päivämäärät 14.1.1972 ja 14.1.2022. Inspiraatio ritarikuntien ketjuihin tuli Tanskan kuningas Kristian V:ltä, joka ympyröi aikoinaan oman monogramminsa niillä samalla lailla.
Ruusuke on samaa väriä kuin Elefanttiritarikunnan kunnianauha.
Tanskan kansallispankki julkisti juhlakolikon, johon on kuvattu kuningattaren sivupotretti, vuosiluvut ja koristeellinen 50-logo. Lisää tietoa kolikosta löydät hovin sivuilta.
Tanskalainen koruliike Georg Jensen, jolla on kuninkaallisen hovitoimittajan status, julkisti uuden vuosijuhlakorunsa. Liike oli järjestänyt korua varten avoimen suunnittelukilpailun.
Kilpailun voittaneet Ditte Bjerregaard ja Sofie Elkjær Jensen saivat inspiraationsa kuningattaren motosta “Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan vahvuus” sekä tämän työstä näyttämötaiteen kanssa. Rintakorussa näkyvä sydän symboloi kansan rakkautta, kultainen palkki Jumalan apua ja korun katkeamaton ympyrä puolestaan Tanskan vahvuutta. Loput palkit muodostavat M-kirjaimen, ja korun ulkoreunassa on 50 uurretta symboloimassa juhlavuotta.
Koruista puhuttaessa pitää mainita, että perjantain päiväjuhlallisuuksissa Margareetalla oli kaksi rintakorua: timanttinen päivänkakkaransa sekä rubiineja sisältävä hevosenkenkäkoru, jonka hän sai isältään vuonna 1953, kun lakimuutos oli tehnyt nuoresta Margareetasta kruununperijän. Kuningatar käytti hevosenkenkää myös valtaannousuaan seuraavana päivänä, kun hänet julistettiin virallisesti hallitsijaksi.
Margareetan kultajuhlaa on huomioitu myös dokumenttien ja haastatteluiden muodossa. Kuningatar antoi itse haastattelut Billet-Bladetille sekä SØNDAG -viikkolehdelle.
Jos kuningatar Margareeta kiinnostaa, niin vuonna 2020 listasin hänen 80-vuotispäivän kunniaksi hauskoja faktoja hänestä.
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta juhlaraportista. Margareetta on arvokas mutta ei turhan tärkeä, ylväs mutta ei ylpeä kuningatar. Koira sylissä ottaa onnitteluja vastaan.(paras kuva)
Ollapa meilläkin tällainen kuningatar!
Tanskan hovi on pitänyt kiinni vielä esim. niiauksista ja monista muista perinteistä, mutta samalla kuitenkin vaikuttaa olevan suhteellisen rento meininki.
Kiitos yhteenvedosta! Näitä juhlallisuuksia on ollut ilo seurata instagramissa, hovin tiedotus oli loistavaa. Parhaasta kuvasta olen Kikin kanssa samaa mieltä, onnittelujen vastaanottaminen koira sylissä on niin rennon majesteettista. Koskettava kohta tuo Margareetan niiaus haudalle. Ja miten ihana perhekuva!
Joo, hovi hoiti homman kyllä hienosti! Paljon materiaalia ja kuvia.
Onnea kovasti.