Bernadottet 200 vuotta vallassa Ruotsissa – keitä ovat Euroopan muut hallitsijasuvut?

Maanantaina 5. helmikuuta tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Ruotsin ensimmäinen Bernadotte-sukuinen hallitsija nousi valtaan. Tämän innoittama päätin kirjoittaa lyhyen selonteon Euroopan muista tämänhetkisistä hallitsijasuvuista. Käyn ensin läpi lyhyesti Ruotsin merkkipäivän juhlinnat, sitten puhun yleisesti hallitsijasuvuista ja lopuksi listaan kaikki nykyiset suvut.
Maanantaina kuningaspari, kruununprinssipari, prinsessa Christina ja hänen puolisonsa Tord Magnuson osallistuivat 300 muun vieraan kanssa Bernadottejen merkkipäivän kunniaksi järjestettyyn seminaariin kuninkaanlinnassa. Seminaari rakentui puheenvuoroista, jotka käsittelivät sukua ja sen historiaa eri teemojen, esimerkiksi taiteiden, politiikan ja yhteiskunnan kautta. Vierasjoukko koostui kuningasperheen sukulaisista sekä hallituksen, puolueiden, kuninkaallisten akatemioiden, viranomaisten ja järjestöjen edustajista. Juhlan kunniaksi hovi julkaisi myös kaksi uutta potrettia suvun jatkumosta; toisessa ovat kuningas Kaarle Kustaa, kruununprinsessa Victoria ja prinsessa Estelle, ja toisessa kuningas ja kruununprinsessa. Kuvat on otettu Nobel-juhlien aikaan joulukuussa. Estelle on ihan kuin pieni Tuhkimo!
H.M. Konung Carl XVI Gustaf / HM King Carl XVI Gustaf / H.K.H. Kronprinsessan Victoria / HRH Crown Princess Victoria / H.K.H. Prinsessan Estelle / HRH Princess Estelle

Kuningas ja kruununperijät, kolme sukupolvea. Kuva: Kungahuset.se

Ensimmäinen Bernadotte-hallitsija oli kuningas Kaarle XIV Juhana, syntyjään ranskalainen Jean Baptiste Bernadotte. Mies ehti kunnostautua armeijauralla ja palvella mm. sotaministerinä ja Ranskan marsalkkana Napoleonin sodissa, ennen kuin poliittisten kiemuroiden ja äkillisen tarpeen seurauksena hänet valittiin kruununperilliseksi Ruotsin lapsettomalle kuninkaalle Kaarle XIII:lle. Jean Baptiste Bernadottella ei ollut mitään sukulaissiteitä, aatelistaustaa tai edes henkilökohtaista tuttavuutta kuninkaan kanssa, mutta hänet valittiin, ja vanha kuningas adoptoi hänet pojakseen ja perillisekseen. Jean Baptiste muuttui Kaarle Juhanaksi ja hän ja hänen poikansa Oscar kääntyivät molemmat luterilaisiksi uuden kotimaan valtauskonnon mukaan.
Kaarle Juhana käytännössä hallitsi Ruotsia jo kruununprinssinä. Kuninkaaksi hän nousi Kaarle XIII:n kuoltua 5. helmikuuta 1818. Kruununprinssinä hän oli onnistunut liittämään Norjan Ruotsiin, ja kruunajaisia järjestettiin kahdet: ensin Tukholmassa, sitten Trondheimissa. Kaarle Juhanan valtakausi oli rauhan ja vaurastumisen aikaan, ja hän oli suosittu uudessa kotimaassaan ja tunnettu Euroopassa. Kokemus sotakentillä antoi ilmeisen hyvät eväät kuninkaaksi. Kaarle Juhanaa seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Oskar. Bernadotte-suvun hallitsijat tähän asti ovat olleet järjestyksessä Kaarle XIV Juhana, Oskar I, Kaarle XV, Oskar II, Kustaa V, Kustaa VI Aadolf ja Kaarle XVI Kustaa.
H.M. Konung Carl XVI Gustaf / HM King Carl XVI Gustaf / H.K.H. Kronprinsessan Victoria / HRH Crown Princess Victoria

Kuningas Kaarle Kustaa ja kruununprinsessa Victoria. Kuva: Kungahuset.se

Keitä sitten ovat muut Euroopan hallitsijasuvut? Kuninkaalliset eivät tavallisesti käytä sukunimeä, mutta he kuuluvat aina omaan hallitsijasukuunsa eli dynastiaansa. Historiallisesti kuninkaalliset tunnettiin sen maan tai alueen nimellä, joita kyseinen henkilö tai suku hallitsi, ja monet nykyiset hallitsevat kuningashuoneet ovatkin alunperin paikannimiä. Sukujen nykyiset jäsenet eivät vain enää välttämättä hallitse sitä paikkaa, joka alunperin on antanut suvulle nimen.
Hallitsijasuvut ovat vaihtuneet useita kertoja historian aikana. Toisinaan kuningashuone on hallinnut vain lyhyen aikaa, joskus taas valta on pysynyt samalla suvulla satojakin vuosia katkeamatta. Yhdellä suvulla ja sen sivuhaaroilla on saattanut olla eri tasoisia alueita hallittavanaan, niin, että esimerkiksi yksi linja on hallinnut kuningaskuntaa ja toinen herttuakuntaa. Nykyisten sukujen historia voi ulottua kauas keskiajalle, mutta katkeamaton miespuoleinen sukulinja taitaa olla melko harvinainen, jos sellaisia on edes olemassa enää. Sukuhaaroja on syntynyt tyypillisesti hallitsijoiden nuorempien poikien kautta. Valtakuntia on myös tullut ja mennyt, minkä lisäksi esimerkiksi henkilön X kuolema ilman sopivia perillisiä on saattanut johtaa tittelien ”hyppäykseen” suvun sisällä ja muuttaa tilannetta. Ei voi muuta sanoa, kuin että sukupuut ovat monimutkaisia, ja laajoja kokonaisuuksia on vaikea sovitella visuaalisesti yhteen puuhun niin, että niitä olisi mahdollista lukea selvästi.
Embed from Getty Images
Prinssi Charles kuuluu äitinsä puolelta Windsorin sukuun ja isänsä puolelta Kreikan Glücksburgeihin
Tavallisia syitä hallitsijasuvun vaihdokselle ovat olleet vallankaappaukset ja kilpailevien sukujen nouseminen valtaistuimelle tai suvun vaihtuminen naispuolisten hallitsijoiden kautta. Hallitsijasuku on saattanut myös sammua kokonaan tai osittain, esimerkiksi mieslinjan tai perimykseen oikeutettujen henkilöiden osalta. Valtataisteluista hyviä esimerkkejä ovat Englannissa käydyt sodat Lancasterin ja Yorkien välillä. Lopulta Tudorien suku yhdisti kilpailevat suvut ja aloitti oman dynastiansa. Postauksen alussa kävi jo ilmi, että Bernadottet tulivat Ruotsissa valtaan, kun viimeinen Holstein-Gottorpin suvun hallitsija kuoli ilman perillisiä. Monet Venäjän keisarisuvun jäsenistä menettivät henkensä vallankumouksessa, mutta sukua on edelleen olemassa, vaikka nykyiset Romanovit ovatkin jo kaukaisempaa sukua viimeiselle keisariperheelle. Matrilineaarisia eli äidinpuoleisia jälkeläisiä on myös, mutta he eivät ole kulkeneet moniin sukupolviin nimellä Romanov.
Perinteisesti lapset ovat saaneet sukunimen isältään, ja samaa periaatetta sovellettiin aikaisemmin myös kuningashuoneissa. Kuningatar Victoria oli Britannian viimeinen Hannover-suvun hallitsija, sillä hänen poikansa Edward VII kuului isänsä prinssi Albertin sukuun, ja Britannian kuningashuoneen nimeksi tuli Saksi-Coburg-Gotha. Tämä tapa alkaa olla kuninkaallisten piireissäkin jo harvinainen, ja esimerkiksi Ruotsin kuningashuoneesta ei varmasti tule Westling-nimistä, kun prinsessa Estellestä tulee kuningatar. Jos käytetään Venäjää taas esimerkkinä, niin Romanovin keisarisuku hallitsi noin 300 vuotta, mutta suvun mieslinja katkesi välissä, ja keisarinna Elisabetin jälkeisistä hallitsijoista voisi käyttää myös nimitystä Holstein-Gottorp-Romanov, vaikka suku itse pitikin vain Romanov-nimen käytössä. Hieman uudempi esimerkki saadaan Alankomaista, jossa kuningas Willem-Alexanderia edelsi kolme peräkkäistä hallitsevaa kuningatarta. Vanhan tavan mukaan suku on periaatteessa vaihtunut kolme kertaa kuningatar Julianan, kuningatar Beatrixin ja kuningas Willem-Alexanderin valtaannoustessa, mutta suvun nimenä on pidetty virallisesti Orania-Nassau. Willem-Alexanderin patrilineaarinen suku olisi von Amsberg, Beatrixin taas Lippe-Biesterfeld ja Julianan Mecklenburg-Schwerin. Monarkia edustaa kuitenkin jatkuvuutta, ja käytännönkin kannalta tällaisessa tilanteessa olisi älytöntä vaihtaa hallitsijahuoneen nimeä monta kertaa peräkkäin. Äidinpuoleinen sukulaisuus on kuitenkin ihan yhtä vahvaa, kyseessähän on vaan kulttuurinen normi, että henkilön suku määritellään isän mukaan.
Embed from Getty Images
Alankomaissa on pidetty Orania-Nassaun hallitsijasuvun nimi kolmesta kuningattaresta huolimatta. Kuvassa prinsessa Beatrix, entinen kuningatar
Eurooppalaisia monarkioita hallitsevat nykypäivänä seuraavat kuningashuoneet:
  • Iso-Britannia: Windsor. Kuningas Yrjö V vaihtoi saksalaisen Saksi-Coburg-Gothan nimen vuonna 1917 brittiläisemmäksi maailmansodasta johtuneen saksalaisvastaisuuden takia. Suku on siis periaatteessa edelleen S-C-G, mutta nimi on uusi.
  • Ruotsi: Bernadotte. Suvun tausta tulikin postauksessa jo esiin.
  • Norja: Glücksburg. Hovin sivuilla ilmoitetaan vain tuo lyhyempi muoto, mutta suku on pidemmältä nimeltään Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg, ja se on vanhan tanskalaisen Oldeburgin suvun sivuhaara.
  • Tanska: Glücksburg, eli sama kuin Norjan. Itsenäisen Norjan ensimmäinen kuningas oli tanskalainen prinssi. Glücksburgin sukuun voidaan laskea myös Kreikan entinen kuningasperhe, sillä vuonna 1863 Kreikan kuninkaaksi valittiin  tanskalainen prinssi, josta maan nykyinen kuningasperhe polveutuu.
  • Alankomaat: Orania-Nassau. Suvulla on pitkät juuret Alankomaiden historiassa, ja se on hallinnut maata vuodesta 1815, jolloin nykyinen valtiomuoto perustettiin.
  • Luxemburg: Nassau-Weilbourg. Suurherttuakunta kuului Alankomaihin, kunnes vuonna 1890 Wilhelminasta tuli Alakomaiden kuningatar isänsä kuollessa. Luxemburgin laki ei tuolloin sallinut naispuolista hallitsijaa, joten suurherttuakunta irtaantui Alankomaista, ja kruununperimys siirtyi Nassau-suvun toiselle haaralle. Luxemburgissa on ollut hallitsevia suurherttuattaria, joten patrilineaarisesti nykyinen suurherttua Henri  ja hänen jälkeläisensä kuuluvat Bourbon-Parman sukuun Henrin isoisän kautta, mutta suurherttuahuoneen nimenä on virallisesti pidetty Nassau-Weilbourg.
  • Belgia: Saksi-Coburg-Gotha. Belgian ensimmäinen kuningas Leopold I oli kuningatar Victorian eno ja prinssi Albertin setä. Nykyisten Belgian ja Britannian lisäksi suku on hallinnut aiemmin Saksi-Coburg-Gothan herttuakuntaa sekä Portugalin ja Bulgarian kuningashuoneita.
  • Liechtenstein: ruhtinassuvun nimi on Liechtenstein itävaltalaisen linnan mukaan. Hallitsijasuku on satoja vuosia vanha, ja se on hallinnut itsenäistä ruhtinaskuntaansa vuodesta 1806.
  • Monaco: Grimaldi. Suku on Liechtensteinin tapaan hyvin vanha. Grimaldit ovat vaikuttaneet Monacossa jo 1200-luvulta asti, mutta nykyinen valtiomuoto ja itsenäisyys syntyivät vuonna 1861.
  • Espanja: Bourbon. Espanjalla on pitkä historia kuningaskuntana, vaikka väliin on mahtunut muutama tasavallan ja diktatuurin kausi. Bourbonit ovat hallinneet Espanjaa katkonaisesti 1700-luvun alusta. Viimeisin monarkian palattaminen tapahtui 1975, kun kenraali Farnco kuoli, ja Juan Carlosista tuli kuningas.
Embed from Getty Images
Liechtensteinin ruhtinaspari; ruhtinas Hans-Adams ja ruhtinatar Marie

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s