On aika käsitellä loputkin kuninkaalliset tittelit ja saada tämä postaussarja päätökseen! Ensimmäisessa osassa kävimme läpi hallitsijat, toisessa paneuduttiin kruununperillisten omiin erikoistitteleihin ja nyt on sitten muiden “rivikuninkaallisten” aika. Näissä on yllättävän paljon vaihtelua ja poikkeuksia, joten tästä tuli yksi blogin historian pisimmistä postauksista!
Yleisellä tasolla prinssien puolisot tavallisesti saavat miestään vastaavan tittelin avioliiton myötä. Myös naispuolisen kruununperillisen tai hallitsijan puolisosta tulee avioiduttuaan kuninkaallinen. Muuten prinsessojen aviomiehet eivät perinteisesti jaa vaimonsa arvonimeä, eivätkä tittelit yleensä periydy prinsessaäideiltä lapsille. Näihin on myös poikkeuksia, mutta perusperiaate on tämä.
Ruotsi
Ruotsin kuninkaalliset ovat arvonimeltään Ruotsin prinssejä/prinsessoja, ja heidän puhuttelutyylinsä on HKK. Aiemmin tämä koski kaikkia kuninkaan jälkeläisiä, mutta systeemiä muutettiin syksyllä 2019, kun kuningas Kaarle Kustaa teki reippaan linjanvedon nopeasti kasvaneen perheen arvonimiin. Nykyisin HKK-puhuttelun ja arvonimen yhdistelmään ovat oikeutettuja hallitsijan lapset, kruununperijän lapset sekä kruununprinsessan ja prinssien puolisot.
Vuoden 2019 muutos vaikutti prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapsiin. Lapset ovat edelleen kuninkaallisen perheen jäseniä, mutta he eivät kuitenkaan kuulu enää kuningashuoneeseen. Tämä tarkoittaa, että heillä ei tule olemaan virallista asemaa Ruotsin edustajina. Näin ollen he ovat aikuisina myös vapaita valitsemaan esimerkiksi haluamansa uran.
Carl Philipin ja Madeleinen lapsia tituleerataan prinsseiksi ja prinsessoiksi, ja he pitävät herttuakuntansa, mutta he eivät ole enää heidän kuninkaallisia korkeuksiaan. Samankaltainen tilanne on myös kuninkaan sisarista Christinalla, Margarethalla ja Désiréella, jotka aikoinaan menettivät kuninkaallisen prinsessan arvon avioliittojensa myötä.
Ruotsissa kuninkaallisille jaetaan myös herttuakunnat. Kuningas päättää niistä, ja valintoihin vaikuttavat mm. perillisen ja maakunnan painoarvo, historia ja henkilökohtaiset syyt. Esimerkiksi prinssi Gabriel sai Taalainmaan, josta hänen äitinsä prinsessa Sofia on kotoisin, ja kruununperimyksessä viimeisenä oleva prinsessa Adrienne puolestaan sai pienen Blekingen maakunnan.
Tanska
Tanskassa ollaan vastaavasti Tanskan prinssejä ja prinsessoja, ja titteliä kantavat tällä hetkellä kruununprinssi Frederikin lapset, prinssi Joachim lapsineen sekä kuningatar Margareetan sisaret. Hallitsijoiden ja kruununperijän lapset ovat oikeutettuja HKK-puhutteluun, mutta prinssi Joachimin lapsia puhutellaan alemmalla hänen korkeutensa -tyylillä. Prinssien puolisot saavat avioliiton myötä puolisoaan vastaavan arvonimen.
Vuonna 2008 kuningatar myönsi kaikille mieslinjan jälkeläisilleen Monpezatin kreivin/kreivittären arvonimen. Arvonimi kunnioittaa kuningattaren nyt jo edesmenneen puolison prinssi Henrikin sukua. Tällä hetkellä titteliä kantavat Margareetan molemmat pojat lapsineen, mutta jatkossa lapsenlapsista vain miehet siirtävät sen perintönä omille lapsilleen.
Norja
Norjassa arvonimi on samaan tapaan Norjan prinssi/prinsessa. Siellä ei Ruotsista ja Tanskasta poiketen käytetä mitään kakkostitteleitä. Perheenjäsenten puhuttelutyylit kuitenkin eroavat hiukan toisistaan.
Norjassa erotellaan Alankomaiden ja Ruotsin tapaan kuningashuone ja kuningasperhe. Kuningasparin lisäksi vain kruununprinssipari ja prinsessa Ingrid Alexandra kuuluvat kuningashuoneeseen ja ovat oikeutettuja HKK-puhutteluun. Ingridin veljellä prinssi Sverre Magnusilla, kuninkaan tyttärellä prinsessa Märtha Louisella ja kuninkaan sisarella prinsessa Astridilla ei ole kotimaassaan mitään puhuttelutyyliä.
Märtha Louise oli aiemmin HKK, mutta prinsessa luopui tästä itse vuonna 2002, sillä hänen yritystoimintansa haluttiin pitää erillään kuningashuoneesta. Silloin annettiin tieto, että prinsessaa puhutellaan kuitenkin ulkomaisissa yhteyksissä hänen korkeudekseen (Her Highness), ja hovin englanninkielisillä sivuilla tätä tyyliä käytetään myös Sverre Magnuksesta ja Astridista. Märtha Louisen lapsilla ei ole titteleitä.
Espanja
Espanjassa on käytössä ihan oma arvonimi infante/infanta. Se vastaa prinssiä/prinsessaa, mutta la infanta de España on kirjaimellisesti suomennettuna Espanjan lapsi, tarkoittaen että henkilö on maan hallitsijan lapsi. Tammikuussa 2021 Espanjassa on neljä infantaa: kuningas Felipen nuorempi tytär Sofia, Felipen sisaret Elena ja Cristina sekä ex-kuningas Juan Carlosin sisar Margarita.
Kaikki infantat ovat oikeutettuja HKK-puhutteluun. Espanjassa prinsessoille on myönnetty avioitumisen yhteydessä herttuakunnat, ja prinsessojen aviomiehet ovat siten saaneet herttuan arvon puhuttelulla hänen ylhäisyytensa (His Excellency). Vuonna 2015 kuningas Felipen sisar infanta Cristina menetti herttuakuntansa miehensä korruptioskandaalin myötä.
Monaco ja Liechtenstein
Monacossa on tuttuun tapaan käytössä vaikeasti suomennettava His/Her Serene Highness ja kuninkaalliset ovat, yllätys yllätys, Monacon prinssejä/prinsessoja. Prinsessoille (ja prinsseille silloin, kun heitä on) on voitu antaa lisäksi joku ruhtinaan lukuisista lisätitteleistä. Ruhtinas Albertin tytär prinsessa Gabriella on Carladèsin kreivitär, ja Albertin sisar prinsessa Stéphanie on puolestaan Polignacin kreivitär ja .
Arvonimet eivät Monacossakaan periydy naisten kautta, joten prinsessa Carolinen ja prinsessa Stéphanien lapsilla ei ole titteleitä. Poikkeuksen tekee Carolinen nuorin tytär prinsessa Alexandra, jonka arvonimi tulee hänen isältään Hannoverin prinssi Ernst Augustilta. Alexandra ei siis ole Monacon prinsessa.
Liechtensteinissa on sama HSH-puhuttelu kuin Monacossa, ja arvonimenä on Liechtensteinin prinssi/prinsessa. Mielenkiintoista on se, että ruhtinashuone ei rajaa tittelien periytymistä mieslinjassa, joten kaikki ruhtinas Johan I:n (k. 1836) mieslinjan jälkeläiset ovat prinssejä ja prinsessoja. Nykyäänhän sen täytyy tarkoittaa kymmeniä ellei jopa satoja jäkeläisiä! Naiset eivät voi Liechtensteinissa periä kruunua ollenkaan.
Edellisissä postauksissa mainittiin ruhtinassuvun perinteinen kakkostitteli Rietbergin kreivi/kreivitär, jota kaikki suvun prinssit ja prinsessat (myös ruhtinas itse) kantavat. Rietbergin kaupunki sijaitsee nykyisessä Saksassa lähellä Hannoveria, ja kaupungilla on pitkä historia omana valtionaan. 1800-luvun alussa se liitettiin lyhytaikaiseen Westfalenin kuningaskuntaan, josta tuli osa Preussia. Historian kiemuroiden vuoksi Rietbergin kreivin arvonimi on elänyt Liechtensteinin ruhtinasperheessä 1830-luvulta saakka.
Belgia
Belgiassa kuninkaalliset ovat Belgian prinssejä ja prinsessoja. Tämä koskee perinteisesti kuninkaan lapsia ja lapsenlapsia. Aiemmin hallitsijan nuoremmille pojille oli tapana jakaa kakkostittelit, mutta käytännöstä on luovuttu. Nykyisin ainut edelleen käytössä oleva erityistitteli on kruununperilliselle varattu Brabantin herttuan arvonimi.
Kuningas Philippen sisar prinsessa Astridin perheen tittelit ovat mielenkiintoiset. Astrid on naimisissa Itävalta-Esten arkkiherttua Lorenzin kanssa. Parin lapset saivat syntyessään arvonimet tavanomaisesti isänsä suvusta, ja perheen vanhin poika Amedeo esimerkiksi oli hänen keisarillinen JA kuninkaallinen korkeutensa Itävalta-Esten arkkiherttua Amedeo. Alla kuvassa Amedeo ja hänen vaimonsa Elisabetta.
Vuonna 1991 Belgia siirtyi sukupuolineutraaliin kruununperimykseen, ja prinsessa Astrid lapsineen sai paikan kruununperimysjärjestyksessä. Samalla Astridin lapset ja mies saivat myös belgialaiset arvonimet. Siitä lähtien Amedeo on ollut HK&KK Belgian prinssi Amedeo, Itävalta-Esten arkkiherttua. Hänen sisaruksillaan on vastaavat arvonimet. Euroopassa on vielä runsaasti käytössä näitä vanhoja lakkautettujen monarkioiden titteleitä, ja kuninkaallisten välisten avioliittojen seurauksena tällaiset tuplatittelit ovat mahdollisia.
Ex-kuningas Albertin avioliiton ulkpuolella syntynyt tytär Delphine Boël lapsineen sai oikeuden päätöksellä kuninkaalliset arvonimet syksyllä 2020. Tämä osaltaan vahvisti, että tittelit periytyvät myös prinsessojen lapsille. Nähtäväksi jää, tuleeko käytäntöön muutoksia lähitulevaisuudessa. Kuningasperhe on äkkiä valtava, jos kuningas Philippen ja kuningatar Mathilden kaikkien neljän lapsen jälkeläiset saavat kuninkaalliset tittelit.
Alankomaat ja Luxemburg
Joissain maissa kuninkaallisilla on useita eri prinssin/prinsessan arvonimiä. Alankomaat on yksi näistä maista. Siellä hallitsijan lähisuku, eli lapset ja kruununperijän lapset, ovat tavalliseen tapaan Alankomaiden prinssejä ja prinsessoja.
Lisäksi käytössä on myös kuninkaalliseen perheen oma arvonimi Orania-Nassaun prinssi/prinsessa. Sitä kantavat kuningashuoneen jäsenten lisäksi myös muut sukulaiset. Esimerkiksi kuningas Willem-Alexanderin nuorin tytär on HKK Alankomaiden prinsessa Ariane, Orania-Nassaun prinsessa. Arvonimiä on viime vuosina vähennetty, sillä kuninkaan veljien lapset ovat arvoltaan “vain” Orania-Nassaun kreivejä/kreivittäriä ilman kuninkaallista puhuttelua.
Luxemburgissa on vähän samanlainen tilanne kuin Alankomaissa. Suurherttuaperheessä on monenlaista prinssiyttä. Suurherttuan lapset ja kruununperillisen lapset ovat Luxemburgin, Nassaun ja Bourbon-Parman prinssejä/prinsessoja. Sen sijaan hallitsijan nuorempien lapsien lapsilta jää tuo Luxemburg pois arvonimistään.
Suurherttuasuvun vanhemman sukupolven prinsessat ovat tähän mennessä avioituneet ulkomaisten kuninkaallisten kanssa, joten heidän lapsensa ovat saaneet tittelit isiensä puolelta. Mielenkiintoista siis nähdä, miten suurherttuaparin ainoan tyttären prinsessa Alexandran kohdalla toimitaan tulevaisuudessa, jos hän avioituu taviksen kanssa. Alexandra itse edustaa vain satunnaisesti, joten hänen puolisollaan ei sinänsä ole tarvetta arvonimelle.
Britannia
Säästin Britannian viimeiseksi, sillä sieltä tulee eniten asiaa. Brittihovissakin on oma logiikkansa, vaikka lukuisat erilaiset tittelit vaikuttavat sekavalta kokonaisuudelta. 😀 Kuninkaallisessa perheessä on kaiken lisäksi vielä useampia poikkeuksia tavallisiin “sääntöihin”, mikä hämmentävät entisestään. Olen käsitellyt brittikuninkaallisten titteleitä tarkemmin tässä postauksessa.
Yleisperiaate kuitenkin on, että hallitsijan lapset ja mieslinjan lapsenlapset ovat prinssejä ja prinsessoja. Myös prinssien vaimot ovat prinsessoja. Se, miten kuninkaallista käytännössä kutsutaan riippuu siitä, onko hän tai hänen puolisonsa pääri eli aatelinen (käytännössä herttua tai jaarli). He ovat kaikki kuitenkin asemaltaan Yhdistyneen kuningaskunnan prinssejä/prinsessoja, riippumatta siitä, miten heitä käytännössä kutsutaan.
Prinsessapuolisoiden kanssa tulee helposti virheitä, sillä muiden maiden yksinkertaisemmat versiot sekoittavat. Helpottavaa sentään, että kaikista prinsseistä ja prinsessoista käytetään HKK-puhuttelua. Jaoin Britannian useampaan alaotsikkoon, koska asiaa tuli paljon.
Hallitsijan lapset
Hallitsijan lapset, joilla ei päärinarvoa, ovat titteliltään yksinkertaisesti prinssi/prinsessa X. Jos kuninkaallinen saa muun tittelin (tyypillisesti herttuakunnan häiden yhteydessä), niin se korkeampana ottaa ensisijaisen paikan. Kuningatar Elisabetin toinen poika Andrew oli syntymästään lähtien prinssi Andrew (engl. The Prince Andrew). Avioituessaan prinssille myönnettiin herttuakunta, minkä myötä hän on ensisijaisesti Yorkin herttua (The Duke of York). Kansan ja lehdistön käytössä on toki säilynyt myös prinssi Andrew.
Kun brittiprinssistä tehdään pääri, niin hallitsija myöntää prinssille useimmiten samalla kertaa useamman arvonimen, jotka luovat kytköksiä valtakunnan eri osiin. Prinssi Andrew esimerkiksi on myös Invernessin jaarli ja paroni Killyleagh. Yleisesti hän on herttua (ja yleisön suussa prinssi), mutta Skotlannissa vieraillessaan jaarli ja Pohjois-Irlannissa puolestaan paroni.
Kuninkaalliset tittelit eivät tavallisesti periydy prinsessojen lapsille, mutta heidän miehilleen on voitu myöntää oma aatelisarvo, jolloin lapset saavat kohteliaisuustittelit isänsä arvonimen perusteella. Jaarlien ja herttuoiden vanhimmilla pojilla on tapana käyttää isänsä toiseksi korkeinta titteliä. Esimerkiksi prinsessa Margaretin miehestä Antony Armstrong-Jonesista tehtiin Snowdonin jaarli. Margaretin ja Antonyn lapset olivat syntyessään Linleyn varakreivi (Snowdonin jaarlin kakkostitteli) ja Lady Sarah Armstrong-Jones.
Kuningatar Elisabet tiettävästi tarjosi tyttärelleen prinsessa Annelle ja serkulleen Kentin prinsessa Alexandralle kreivikuntia näiden avioituessa, mutta molemmat miehineen kieltäytyivät, joten Annen ja Alexandran lapsilla ei ole mitään titteleitä.
Hallitsijan lapsenlapset
Myös hallitsijan poikien lapset (ja Walesin prinssin vanhimman pojan lapset) ovat syntymästään lähtien prinssejä ja prinsessoja. Pelkkä prinssi/prinsessa X on kuitenkin vain hallitsijan lapsia koskeva muoto. Niinpä lastenlasten arvonimiin kuuluu lapsen isän “alue”, eli se herttua- tai kreivikunta, joka isän tittelissä on. Näin ollen Yorkin herttuan tytär on Yorkin prinsessa Eugenie, ja samoin prinssi Williamin esikoinen on Cambridgen prinssi George.
Tuo alue ei kuitenkaan kulje aina mukana, eli prinssi Williamin lapsiin viitatessa ei aina tarvitse mainita sitä Cambridgea. Yleensä prinsessat myös lakkaavat käyttämästä isänsä alueen nimeä avioituessaan. Esimerkiksi prinsessa Eugenie on nykyisin prinsessa Eugenie, rouva Brooksbank.
Kuninkaallisten puolisoiden tittelit
Tämä on tullut varmasti esiin monta kertaa ennenkin täällä, mutta Britanniassa vain syntyperäisistä kuninkaallisista naisista käytetään yhdistelmää prinsessa + etunimi. Muissa maissahan sama tyyli koskee yleensä puolisoitakin (esim. Ruotsin prinsessa Sofia, Tanskan prinsessa Marie). Briteissä kuitenkin naisesta tulee avioituessa rouva John Smith – ei siis rouva Jane Smith. Kuninkaallisiin pätee sama käytäntö.
Syntyperäisistä prinsessoista käytetään siis tittelin ja nimen yhdistelmää (esim. prinsessa Anne, prinsessa Charlotte). Puoliso taas omaksuu miehensä tittelin feminiiniversion. Jos prinssillä ei ole muuta titteliä, niin kuin Kentin prinssi Michaelin tapauksessa, niin vaimon titteliksi tulee silloin Kentin prinsessa Michael. Ei siis prinsessa Marie Christine, vaan oikeasti prinsessa Michael.
Jos prinssi taas on pääri, eli hänellä on joku aatelisarvo, niin vaimo käyttää miehensä korkeimman tittelin feminiinimuotoa. Prinssi William on myös Cambridgen herttua, jolloin hänen puolisonsa ei tarvitse käyttää prinsessa Williamia, vaan Catherine on Cambridgen herttuatar. Huomatkaa kuitenkin, että näihin herttuattariin ja kreivittäriinkään ei yhdistetä etunimeä. Katen arvonimi on englanniksi The Duchess of Cambridge, ilman etunimeä siis, vaikka esimerkiksi Suomessa puhutaan yleisesti herttuatar Catherinesta.
Poikkeuksia brittihovin arvonimiin
Titteleiden kanssa tehdään jonkin verran poikkeuksia. Prinssi Charlesin puoliso olisi oikeasti Walesin prinsessa, mutta kunnioituksesta prinsessa Dianan perintöä kohtaan herttuatar Camilla käyttää sen sijaan miehensä toiseksi korkeinta arvonimeä. Camilla tunnetaan täten Cornwallin herttuattarena.
Kuningatar Elisabetin nuorimman pojan, Wessexin jaarli prinssi Edwardin lapset olisivat oikeutettuja kuninkaallisiin arvonimiin, mutta vanhempien pyynnöstä heitä puhutellaan kuten ei-kuninkaallisten jaarlien lapsia. Lapset Louise ja James ovat näin ollen Lady Louise Windsor ja Severnin varakreivi.
Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin poika Archie Mountbatten-Windsor olisi herttuan vanhimpana poikana oikeutettu käyttämään isänsä kakkostitteliä, tässä tapauksessa Dumbartonin jaarlia. Archie ei kuitenkaan käytä mitään arvonimeä vanhempiensa toiveesta. Perheen asuessa Yhdysvalloissa ei arvonimelle toisaalta ole tarvettakaan.
Brittihovissa muutamalla tittelillä on vahva perinnöllinen kytky tiettyyn asemaan. Niistä ja brittiläisistä titteleistä muutenkin voi lukea tarkemmin jo aiemmin mainitussa postauksessa täällä.
Lopuksi…
Erot puhuttelutyyleissä ja titteleissä voivat tuntua ihan pikkujutuilta, mutta niillä on kuitenkin merkitystä. Arvonimiä käytetään yhä aktiivisesti Britanniassa ja Manner-Euroopassa, minkä lisäksi monessa maassa ne rajaavat sitä, ketkä ovat oikeutettuja/velvollisia kuninkaalliseen rooliin ja verorahoilla kustannettuun ylläpitoon.
Titteli voi muuttua elämän aikana, joskus useampaankin kertaan, kuten myös henkilön painoarvo hovissa. Kruununperimysjärjestyshän elää jatkuvasti, syntymien, kuolemien ja erilaisten elämänvalintojen myötä. Kaikki muut paitsi ne perimysjärjestyksen ykköset siirtyvät ajan myötä taka-alalle, kun uudet sukupolvet kasvavat.
On hauskaa pohtia ja nähdä, mihin suuntaan tittelien kanssa mennään. Ennen niitä jaettiin melko vapaasti ja huolettomasti. Jossain suvuissa prinssejä voi olla kymmenittäin, kun arvonimi periytyy kaikille mieslinjan jälkeläisille. Toisaalta naisten “siirtyminen” miehensä sukuun piti kuninkaallisten määrää kurissa.
Nyt kuningashuoneiden yleinen trendi on kutistaa ydinporukkaa. Kaikki kuninkaalliset eivät todellakaan tule olemaan aktiivisessa edustustyössä tulevaisuudessa, ja nykykuninkaallisissa on monta väliinputoajaa, joiden kohdalla arvonimen tuomia mahdollisuuksia ja rajoituksia on jouduttu pohtimaan. Jatkossa saatetaan entistä enemmän mennä siihen suuntaan, että vain hallitsijan ja kruununperijän lapset saavat kuninkaalliset arvonimet. Muille tulee sitten joko hieman alemmat tittelit tai ei arvonimiä ollenkaan.
Perheenjäsen on aina silti perheenjäsen, vaikka titteliä ei olisi ollenkaan. Julkisuudelta ja huomiolta on vaikea välttyä täysin, mutta jo nyt monessa hovissa nämä perimysjärjestyksessä kauempana olevat kuninkaalliset elävät hyvin yksityistä elämää. Arvonimet ovat kuitenkin kiinteä osa kuninkaallisuutta ja Euroopan aatelispiirien kulttuuria, että ei niistä olla luopumassa ainakaan niin kauan kuin monarkiat ovat vielä olemassa.
Julkaistu toukokuussa 2018, muokattu tammikuussa 2021.