Kuninkaalliset tittelit, osa III: muut kuninkaalliset

On aika kolmannelle ja samalla viimeiselle arvonimipostaukselle! Ensimmäinen osa käsitteli hallitsijoita, toisessa paneuduttiin kruununperillisten omiin erikoistitteleihin ja tänään jatketaan muiden ”rivikuninkaallisten” kanssa. Ei sitten muuta kuin asiaan, sitä riittääkin. Tästä tuli nimittäin varmasti koko blogin kaikkien aikojen pisin postaus, joten suosittelen lukemaan ajan kanssa. Aina saa myös kysyä, jos jokin jää epäselväksi tai kaipaat lisätietoa jostain.
Lähdetään liikkeelle Ruotsista, se on aina suomalaisille tutuin. Rivikuninkaalliset, eli kaikki muut paitsi hallitsija(pari) ja kruununperijä, ovat yksinkertaisesti Ruotsin prinssejä/prinsessoja HKKpuhuttelulla. Tällä hetkellä puhutteluun ja arvonimeen ovat oikeutettuja kuninkaan lapset ja kaikki lapsenlapset. Arvonimet periytyvät myös naisilta, eli prinsessa Madeleinenkin lapsilla on kuninkaalliset tittelit. Aiemmin näin ei ollut, ja kuninkaan neljästä sisaresta kolme tunnetusti menetti arvonimensä avioituessaan ei-kuninkaallisen kanssa. ”Hagaprinsessat” Margaretha, Désirée ja Christina käyttävät isoisänsä heille myöntämiä kohteliaisuustitteleitä, ja esimerkiksi Christina on prinsessa Christina, rouva Magnuson. Christina, Margaretha ja Désirée eivät kuitenkaan ole enää Ruotsin prinsessoja eivätkä oikeutettuja HKK-tyyliin. Poikkeuksen tekee Birgitta, joka avioitui saksalaisen prinssin kanssa ja sai siten pitää syntymäarvonimensä.
Ruotsissa kuninkaallisille jaetaan myös omat herttuakunnat. Niiden valinnassa vaikuttavat perillisen ja maakunnan painoarvo, historia ja henkilökohtaiset syyt. Kuningas päättää herttuakunnat, mutta oletettavasti saa jonkinlaista konsultointia asiasta. Kruununprinsessa Victorian herttuakunta on Länsi-Götanmaa, jossa sijaitsee maan toiseksi suurin kaupunki Göteborg. Prinssi Gabriel sai Taalainmaan, josta hänen äitinsä prinsessa Sofia on kotoisin. Suvun tuorein tulokas prinsessa Adrienne on kruununperimyksessä viimeisenä, ja sai pienen Blekingen maakunnan.
Embed from Getty Images
Ruotsin prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua perheineen. Prinsessa Sofia on avioliittonsa myötä Ruotsin prinsessa ja Värmlannin herttuatar. Pojista prinssi Alexander on Södermanlandin herttua ja prinssi Gabriel Taalainmaan herttua.
Myös Norjassa on käytössä yksinkertainen Norjan prinssi/prinsessa, mutta siellä ei käytetä mitään sivutitteleitä. Puhuttelutyyli eroaa hieman Ruotsista, koska hovi erottelee Alankomaiden tapaan kuningashuoneen (royal house) ja kuninkaallisen perheen (royal family). Tämän jaon seurauksena HKK-puhutteluun ovat tällä hetkellä oikeutettuja vain kruununprinssipari ja heidän vanhin lapsensa prinsessa Ingrid Alexandra. Kruununprinssiparin nuorempi poika prinssi Sverre Magnus, kruununprinssin sisko prinsessa Märtha Louise ja kuninkaan sisar prinsessa Astrid eivät hovin norjankielisten sivujen mukaan käytä mitään puhuttelua. Märtha Louise oli aiemmin HKK, mutta prinsessa luopui tittelistä vuonna 2002, sillä prinsessan yritystoiminta haluttiin pitää erillään kuningashuoneesta. Silloin annettiin tieto, että Märtha Louisea puhutellaan kuitenkin ulkomailla hänen korkeudekseen (Her Highness), ja hovin englanninkielisillä sivuilla  ja ulkomaisessa lehdistössä tätä käytetään myös Sverre Magnuksesta ja Astridista. Märtha Louisen lapsilla ei ole titteleitä, ja he syntyivätkin sen jälkeen, kun prinsessa oli statuksestaan luopunut.
Tanskassa ollaan myös ihan vain Tanskan prinssejä tai prinsessoja, ja titteliä kantavat tällä hetkellä kruununprinssi Frederikin lapset ja prinssi Joachim lapsineen. Vuonna 2008 kuningatar Margareeta myönsi kaikille mieslinjan jälkeläisilleen Monpezatin kreivin/kreivittären arvonimen. Arvonimi kunnioittaa kuningattaren puolison prinssi Henrikin sukua. Tällä hetkellä titteli kantavat Margareetan molemmat pojat lapsineen, mutta jatkossa lapsenlapsista vain miehet siirtävät sen perintönä omille lapsilleen.
Tanskassa on Norjan tapaan eroa puhuttelutyyleissä. Kuningattaren molemmat lapset eli kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim puolisoineen ovat hänen kuninkaallisia korkeuksiaan. Myös Frederikin lapset ovat HKK, mutta prinssi Joachimin lapsia puhutellaan vain hänen korkeutensa -tyylillä. Tällä hetkellä Tanskan kuninkaallinen perhe on aika iso, kun Frederikillä ja Joachimilla on molemmilla neljä lasta. Tulevaisuudessa ilmeisesti kuningasperheen rahoitusta on tarkoitus pienentää takaisin malliin, jossa vain hallitsijan vanhin lapsi eli kruununperijä (+ puoliso ja alaikäiset lapset) saavat ylläpidon, mutta muut saavat hankkia itse toimeentulonsa. Joachimin lapsille siis riittää hyvin puhutteluksi hänen korkeutensa.
Embed from Getty Images
Hänen korkeutensa Tanskan prinssi Nikolai, Monpezatin kreivi
Espanjassa on käytössä ihan oma arvonimi infante/infanta. Se vastaa prinssiä ja prinsessaa, mutta la infanta de España on kirjaimellisesti suomennettuna Espanjan lapsi, tarkoittaen että henkilö on maan hallitsijan lapsi. Tällä hetkellä Espanjassa on viisi infantaa: kuningas Felipen nuorempi tytär Sofia, Felipen sisaret Elena ja Cristina sekä ex-kuningas Juan Carlosin sisaret Pilar ja Margarita. Kaikki infantat ovat oikeutettuja HKK-puhutteluun. Espanjassa prinsessoille on myönnetty avioitumisen yhteydessä herttuakunnat, ja prinsessojen aviomiehet ovat siten käyttäneet herttuan arvoa puhuttelulla hänen ylhäisyytensa (His Excellency).
Monacossa on tuttuun tapaan käytössä hänen korkeutensa (His Serene Highness) ja kuninkaalliset ovat, yllätys yllätys, Monacon prinssejä/prinsessoja. Prinsessoille (ja prinsseille silloin, kun heitä on) on voitu antaa esimerkiksi joku ruhtinaan lukuisista lisätitteleistä. Prinsessa Stéphanie on myös Polignacin kreivitär ja prinsessa Gabriella puolestaan Carladèsin kreivitär. Arvonimet eivät periydy naisten kautta, joten prinsessa Carolinen vanhemmilla lapsilla ja prinsessa Stéphanien lapsilla ei ole titteleitä. Carolinen nuorin tytär Alexandra on prinsessa, mutta hän on saanut tittelinsä isältään Hannoverin prinssi Ernst Augustilta. Alexandra ei siis ole Monacon, vaan Hannoverin prinsessa.
Liechtensteinissa on tuo sama hänen korkeutensa -puhuttelu ja arvonimi Liechtensteinin prinssi/prinsessa. Tällä hetkellä ruhtinasperheen ydinporukkaan kuuluvat ruhtinas Hans-Adam lapsineen ja lapsenlapsineen sekä ruhtinaan sisarukset lapsineen. Liechtensteinin kruunua ei voi periä nainen, eivätkä arvonimet periydy prinsessojen lapsille. Edellisissä postauksissa sivuttiinkin jo ruhtinassuvun perinteistä sivutitteliä Rietbergin kreivi/kreivitär, jota ruhtinas ja kaikki prinssit ja prinsessat kantavat. Rietbergin kaupunki sijaitsee Saksassa lähellä Hannoveria, ja kaupungilla on pitkä historia omana valtionaan. 1800-luvun alussa se liitettiin lyhytaikaiseen Westfalenin kuningaskuntaan, josta tuli osa Preussia. Rietbergin kreivin arvonimi jäi silti elämään Liechtensteinin ruhtinassukuun. Kovin yksityiskohtaista historiikkia en löytänyt, mutta Rietbergiä on luultavasti hallinnut joku Liechtenstein-sukuinen jossain vaiheessa.
Embed from Getty Images
Espanjan infanta Elena, Lugon herttuatar
Belgiassa kuninkaalliset, yleensä kuninkaan lapset ja lapsenlapset, ovat Belgian prinssejä ja prinsessoja. Aiemmin tapana oli jakaa hallitsijan nuoremmille pojille sivutittelit, mutta käytännöstä luovuttiin. Ainut edelleen käytössä oleva on kruununperilliselle varattu Brabantin herttuan arvonimi.
Belgian kuninkaallisessa perheessä on mielenkiintoinen tapaus, nimittäin kuningas Philippen sisar prinsessa Astrid perheineen. Astrid avioitui vuonna 1984 Itävalta-Esten arkkiherttua Lorenzin kanssa. Parin lapset saivat syntyessään arvonimet isänsä suvusta, esimerkiksi vanhin poika oli hänen keisarillinen JA kuninkaallinen korkeutensa Itävalta-Esten arkkiherttua Amedeo. Vuonna 1991 Belgia muutti kruununperimyslain sukupuolineutraaliksi, ja prinsessa Astrid lapsineen sai paikan kruununperimysjärjestyksessä, lapset myös belgialaiset arvonimet. Siitä lähtien Amedeo on ollut HK&KK Belgian prinssi Amedeo, Itävalta-Esten arkkiherttua. Hänen sisaruksillaan on vastaava arvonimet. Euroopassa on vielä runsaasti käytössä näitä vanhoja, virallisesti lakkautettujen monarkioiden titteleitä, ja kuninkaallisten välisten avioliittojen seurauksena tällaiset tuplatittelit ovat mahdollisia.
Embed from Getty Images
Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen korkeutensa Belgian prinssi Amedeo, Itävalta-Esten arkkiherttua. Vaimo Elisabetalla on samat tittelit, ja tytär on arkkiherttuatar Anna Astrid.
Viime postauksessa puhuttiinkin siitä, miten joissain maissa kuninkaallisilla on useita eri prinssin/prinsessan arvonimiä. Alankomaat on yksi näistä maista. Käytössä on perinteinen Alankomaiden prinssi/-sessa, joka on varattu hallitsijan lähisuvulle, eli lapsille ja kruununperijän lapsille. Lisäksi käytössä on myös sukuun liittyvä arvonimi Orania-Nassaun prinssi/prinsessa. Sitä kantavat myös hieman kaukaisemmat kuningasperheen jäsenet. Arvonimiä on viime vuosina vähennetty, sillä kuningas Willem-Alexanderin veljien lapset ovat arvoltaan vain Orania-Nassaun kreivejä ja kreivittäriä ilman kuninkaallista puhuttelua. Esimerkiksi Willem-Alexanderin keskimmäinen tytär on hänen kuninkaallinen korkeutensa Alankomaiden prinsessa Ariane, Orania-Nassaun prinsessa. Arianen serkku, prinssi Constantijnin tytär puolestaan on Orania-Nassaun kreivitär Eloise.
Luxemburgissa on vähän samanlainen tilanne kuin Alankomaissa. Kuningasperheessä on monenlaista prinssiyttä. Titteleistä löytyy usein sekavia, ristiriitaisia ja puutteellisia tietoja, mutta näyttää siltä, että suurherttuan lapset ovat Luxemburgin, Nassaun ja Bourbon-Parman prinssejä/prinsessoja. Sen sijaan hallitsijan nuorempien lapsien lapsilta jää tuo Luxemburg pois, ja he ovat ”vain” Nassaun ja Bourbon-Parman prinssejä. Suurherttuasuvun vanhemman sukupolven prinsessat ovat tähän mennessä avioituneet ulkomaisten kuninkaallisten kanssa, joten heidän lapsensa ovat saaneet tittelit isiensä puolelta. Mielenkiintoista siis nähdä, miten suurherttuaparin ainoan tyttären prinsessa Alexandran kohdalla toimitaan tulevaisuudessa, jos hän avioituu taviksen kanssa.
Embed from Getty Images
Hänen kuninkaallinen korkeutensa Alankomaiden prinssi Constantijn, Orania-Nassaun prinssi. Vaimolla, prinsessa Laurentienilla on miehensä tittelit. Parin lapset Eloise, Claus-Casimir ja Leonore ovat Orania-Nassaun kreivejä ja kreivittäriä.
Säästin Britannian viimeiseksi, sillä sieltä tulee eniten asiaa. Brittihovissakin on oma logiikkansa, vaikka on kieltämättä sekavaa, että jokaisella tuntuu olevan erilainen titteli. Yleisperiaate kuitenkin on, että hallitsijan lapset ja mieslinjan lapsenlapset ovat prinssejä ja prinsessoja. Myös prinssien vaimot ovat prinsessoja, mutta heidän puhutteluun on omat sääntönsä, jotka käyn läpi heti tuossa alempana. He ovat kaikki kuitenkin virallisesti Yhdistyneen kuningaskunnan prinssejä/prinsessoja, riippumatta siitä, miten heitä käytännössä puhutellaan. Siihen taas vaikuttaa se, onko kuninkaallisella tai hänen puolisollaan päärinarvoa, eli käytännössä herttuan tai jaarlin titteliä. Helpottavaa sentään, että kaikista prinsseistä ja prinsessoista käytetään HKK-puhuttelua.
Tämä on tullut esiin monta kertaa ennenkin, mutta Britanniassa vain syntyperäisistä kuninkaallisista naisista käytetään yhdistelmää prinsessa + etunimi. Tämä poikkeaa melkein kaikista muista maista; muualla puolisot ovat esim. prinsessa Sofia, prinsessa Marie, prinsessa Claire jne. Briteissä  naisesta tulee avioituessa rouva John Smith. Ei siis rouva Jane Smith. Kuninkaallisiin pätee sama sääntö, paitsi jos prinssillä on joku korkeampi titteli. Silloin vaimo käyttää miehensä korkeimman tittelin feminiinimuotoa. Kentin prinssi Michaelilla ei ole muita titteleitä, joten hänen vaimonsa on Kentin prinsessa Michael. Prinssi William taas on myös herttua, jolloin hänen puolisonsa ei tarvitse käyttää prinsessa Williamia, vaan Catherine on Cambridgen herttuatar. Mutta huomatkaa, että näihin herttuattariin ja kreivittäriinkään ei virallisesti yhdistetä etunimeä. Catherinen arvonimi on englanniksi The Duchess of Cambridge, vaikka lehdistö ja yleisö puhuukin herttuatar Catherinesta.
Embed from Getty Images
Wessexin kreivitär Sophie ja Wessexin jaarli prinssi Edward
Hallitsijan lapset, joilla ei päärinarvoa, ovat titteliltään yksinkertaisesti prinssi X. Jos ja kun hallitsijan lapselle myönnetään muita titteleitä, tyypillisesti herttuan arvo, aletaan käyttää sitä. Prinssi Andrew, kuningatar Elisabetin toinen poika, syntyi äitinsä valtakaudella, joten hallitsijan lapsena hänen tittelikseen tuli prinssi Andrew (engl. The Prince Andrew). Kun prinssi avioitui, hänelle myönnettiin herttuan arvo, jonka jälkeen Andrew’sta on käytetty ensisijaisesti aina Yorkin herttuaa (The Duke of York). Avioliittonsa aikana prinssin ex-vaimo Sarah Ferguson oli Yorkin herttuatar. Jälleen kerran, jos Andrew ei olisi saanut herttuakuntaa, olisi Sarahista käytetty prinsessa Andrew’ta.
Hallitsijan mieslinjan lapsenlapset ovat syntymästään lähtien prinssejä ja prinsessoja. Pelkkä prinssi/prinsessa X on kuitenkin vain hallitsijan lapsia koskeva muoto, joten lastenlasten arvonimiin kuuluu lapsen heidän isänsä ”alue”, eli se herttua- tai kreivikunta, joka isän tittelissä on. Eli Yorkin herttuan tytär on Yorkin prinsessa Beatrice ja Kentin herttuan poika on Kentin prinssi Michael. Hallitsijoiden nuorempian lasten kohdalla prinsseys ei yleensä jatku kahta sukupolvea pidempään. Nykyinen Kentin herttua, prinssi Edward, on kuningatar Elisabetin serkku. Heidän yhteinen isoisänsä oli kuningas Yrjö V, eli herttua on siis hallitsijan mieslinjan lapsenlapsi. Herttuakunta periytyy kyllä hänen vanhimmalle pojalleen, mutta prinssin arvo ei. Muutenhan maassa olisi kymmenittäin, ellei jopa sadoittain, kuninkaallisia, jos tittelit vaan rullaisivat eteenpäin yhä kaukaisemmissakin sukuhaaroissa. Poikkeuksen tähän tekevät prinssi Williamin lapset, jotka ovat hallitsijan lapsenlapsenlapsia, mutta silti prinssejä ja prinsessoja, koska he ovat tulevan kuninkaan lapsia.
Embed from Getty Images
Yorkin prinsessat Beatrice ja Eugenie
Titteleiden kanssa tehdään jonkin verran poikkeuksia. Kuningatar Elisabetin nuorimman pojan, Wessexin jaarli prinssi Edwardin lapset ovat hallitsijan mieslinjaisina lapsenlapsina oikeutettuja prinssin ja prinsessan arvonimiin, mutta vanhempien pyynnöstä heitä puhutellaan kuten tavallisen, ei-kuninkaallisen jaarlin lapsia. Lapset Louise ja James ovat täten Lady Louise Windsor ja Severnin varakreivi. Jaarlien ja herttuoiden vanhimmilla pojilla on tapana käyttää isänsä toiseksi korkeinta titteliä, Jamesin tapauksessa se on tuo Severnin varakreivi. Jos tätä poikkeusta ei olisi, lapset olisivat titteleiltään Wessexin prinsessa Louise ja Wessexin prinssi James.
Kuningatar Elisabetin edesmennyt sisar, prinsessa Margaret, on hyvä esimerkki siitä, miten arvonimet menevät syntyperäisillä prinsessoilla hieman asemasta riippuen. Kun Margaret syntyi, hänen isänsä oli Yorkin herttua, ja kuninkaan lapsenlapsena Margaret oli Yorkin prinsessa Margaret (Princess Margaret of York). Kun isästä tuli kuningas, Margaretista tuli hallitsijan tyttärenä prinsessa Margaret (The Princess Margaret). Avioituessaan prinsessan miehestä Anthony Armstrong-Jonesista tehtiin Snowdonin jaarli, joten Margaretista tuli prinsessa Margaret, Snowdonin kreivitär (The Princess Margaret, Countess of Snowdon).
Kuninkaalliset tittelit eivät ole tavanneet periytyä prinsessoilta eteenpäin, mutta avioituessa heidän miehilleen on voitu myöntää jaarlin arvonimi (tai joku muukin), kuten Anthony Armstrong-Jonesille tehtiin. Silloin prinsessojen lapset käyttävät jaarlin lasten arvonimiä. Margaretin lapset olivat syntyessään Linleyn varakreivi (Snowdonin jaarlin kakkostitteli) ja Lady Sarah Armstrong-Jones, eli samanlaiset kuin prinssi Edwardin lapsilla on. Kuningatar Elisabet tiettävästi tarjosi tyttärelleen prinsessa Annelle ja serkulleen Kentin prinsessa Alexandralle kreivikuntia näiden avioituessa, mutta molemmat miehineen kieltäytyivät, joten Annen ja Alexandran lapsilla ei ole mitään titteleitä, ei edes lordin/ladyn arvoa.
Embed from Getty Images
Kuningatar Elisabet ja Snowdonin kreivitär prinsessa Margaret vuonna 1998
Brittihovissa muutamalla tittelillä on vahva perinnöllinen kytky tiettyyn asemaan. Aiemmin mainittu Yorkin herttua, joka on tällä hetkellä prinssi Andrew’n titteli, on perinteisesti varattu hallitsijan toiseksi vanhimmalle pojalle. Andrew’lla ei ole poikia, joten hänen kuoltuaan titteli palautuu takaisin kruunulle. Prinssi Andrew kuitenkin luultavasti elää vielä pitkään, joten prinssi Harrylle tätä titteliä tuskin säästellään. Seuraava kantaja onkin todennäköisesti reilun viikon ikäinen Cambridgen prinssi Louis sitten joskus, kun prinssi William on kuningas.
Hallitsijan vanhimmalle tyttärelle on varattu oma Princess Royal -arvonimi. Se ei ole päärinarvo eikä perinnöllinen, enemmänkin vain kunnianosoitus. Titteli tuli Britanniaan Ranskasta, jossa kuninkaan vanhin tytär oli ”Madame Royale”. Arvonimen tämänhetkinen kantaja on kuningatar Elisabetin ainut tytär prinsessa Anne. Koska prinssi Charlesilla ei ole tyttäriä, seuraava Princess Royal tulee luultavasti olemaan prinssi Williamin tytär Cambridgen prinsessa Charlotte.
Erot puhuttelutyyleissä ja titteleissä voivat tuntua ihan pikkujutuilta, mutta niillä on kuitenkin merkitystä. Usein juuri sen kannalta, että kuka on oikeutettu/velvollinen siihen kuninkaalliseen rooliin ja verorahoilla kustannettuun ylläpitoon, ja kuka taas voi valita vapaammin. Henkilön titteli voi muuttua elämän aikana useampaankin kertaan, kuten myös henkilön painoarvo hovissa. Kruununperimysjärjestyshän elää jatkuvasti, kun ihmisiä syntyy ja kuolee. Brittihovissa esimerkiksi kuningattaren serkut eivät olisi niin aktiivisesti edustamassa, jos kuningas Yrjö VI:n äkillinen kuolema suhteellisen nuorena ei olisi luonut siihen tarvetta.
Embed from Getty Images
Princess Royal, prinsessa Anne, Walesin prinssi Charles ja Yorkin herttua, prinssi Andrew
On hauskaa pohtia ja nähdä, mihin suuntaan tittelien kanssa mennään. Ennen niitä on jaettu melko vapaasti ja huolettomasti. Jossain vanhoissa ruhtinassuvuissa prinssejä voi olla kymmenittäin, kun arvonimi on periytynyt myös nuoremmilta lapsilta eteenpäin sukupolvi toisensa jälkeen. Toisaalta naisten ”poistuminen” miehensä sukuun piti kuninkaallisten määrää kurissa. Nyt monessa jäljellä olevassa monarkiassa ollaan vähän kutistamassa porukkaa, ja monissa hoveissa mietitään väliinputoajien roolia. Kaikki kuninkaalliset eivät todellakaan tule olemaan aktiivisessa edustustyössä tulevaisuudessa. Jatkossa saatetaan entistä enemmän mennä siihen suuntaan, että vain hallitsijan ja kruununperijän lapset saavat kuninkaalliset arvonimet. Muille tulee sitten joko hieman alemmat arvonimet tai ei ollenkaan. Varsinkin pienemmissä maissa, kuten Pohjoismaissa tai vaikka Luxemburgissa ei ole tarvetta kymmenpäiselle edustusjoukolle.
Osalle kuninkaallisista tittelit tuntuvat olevan suuri rasite ja osa taas kokee hyötyvänsä siitä. On arveltu, että prinssi Harryn ja Meghanin lasten kanssa saatetaan toimia samalla tavalla kuin prinssi Edward ja kreivitär Sophie tekivät, eli lapsia tullaan puhuttelemaan jaarlin (tai herttuan) lapsina, ei prinsseinä ja prinsessoina. Sitten taas tuntuu, että monet entisten kuningashuoneiden edustajat tai nykyisten kuningashuoneiden kaukaisemmat sukulaiset mielellään hyödyntävät sukuhistoriaa ja titteleitään. Kyllähän joku linkki kuningasperheisiin varmasti avaa monia ovia, ja sitä mielellään käyttää, jos mahdollista. Jos ei ole mitään virallisia velvollisuuksia, tilannetta voi soveltaa ja muokata itselleen sopivaksi. Monarkioilla on painetta pysyä ajan hengen mukana, ja voi hyvin olla, että jatkossa mennään entistä enemmän siihen suuntaan, että vain kruununperimyksen suora linja on varsinaisia edustuskuninkaallisia, ja muut saavat rakentaa oman uransa vapaammin. Toki se kuninkaallisuus ei mihinkään häviä. Hallitsijan lapsi, lapsenlapsi tai vaikka sisarenpoika on aina silti perheenjäsen, ja saa osansa julkisuudesta ja huomiosta, vaikka titteliä ei olisi ollenkaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s