Tässä jälleen koosteena kuukauden parhaita paloja kuninkaallisten maailmasta. Ensimmäiseksi kurkataan Espanjaan, jossa on parhaillaan käynnissä Kiinan valtiovierailu. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan kuningas Felipen ja kuningatar Letizian isännöimä juhlaillallinen. Nyt reilut neljä vuotta kuningattarena ollut Letizia on ottanut tasaiseen tahtiin kuningashuoneen näyttävimpiä tiaroja käyttöönsä, ja eilen oli jälleen uuden debyytin aika.
Kuningatar saapui juhlaillalliselle Cartier Loop Tiarassa, joka on nimensä mukaisesti Cartierin suunnittelema, helmillä koristeltu “silmukkatiara”. Pienikokoinen Letizia kantaa yllättävän hyvin suuremmatkin tiarat, eikä tämä ole poikkeus! Felipe Varelan suunnittelema musta ja yksinkertainen samettipuku on elegantti, ja antaa sopivasti tilaa koruille. Tiaran seurana Letizialla oli kuningattarelta aina seuraavalle siirtyvään joyas de pasar -kokoelmaan kuuluvat korvakorut ja rannerenkaat. Kunnianauhaa on pitämässä toisesta tiarasta irrotettu ranskanlilja-rintaneula.
Kookas silmukkatiara koostuu platinaan istutetuista timanteista ja helmistä. Tiara oli häälahja Espanjan kuningatar Maria Kristiinalle (1858-1929), syntyjään itävaltalaiselle arkkiherttuattarelle, joka avioitui kuningas Alfonso XII:n kanssa vuonna 1879. Espanjan kuningashuoneen jalokivikokoelma on yllättävän laaja, kun monarkia kuitenkin oli katkolla viime vuosisadalla pidemmän aikaa. Monien muiden Bourbonien perintökalleuksien tapaan tämäkin tiara on siirtynyt sukupolvelta toiselle henkilökohtaisena omaisuutena, ja siten välttynyt poliittisen tilanteen myrskyiltä ja pysynyt suvussa.
Otetaan heti perään hieman lisaa tiaroja. Muutama viikko sitten Lontoossa juhlittiin 70 vuotta täyttänyttä Walesin prinssi Charlesia useiden Euroopan kuninkaallisten voimin, mutta yhdestä kuningashuoneesta ei edustusta lähetetty – Ruotsista. Syynä oli samanaikainen Italian presidentin vierailu. Ymmärrettävästi kuningaspari ei voi valtiovierailusta luistaa, mutta prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia olisivat varmasti voineet tuurata kruununprinsessaparia sen verran, että Victoria ja Daniel olisivat päässeet Lontooseen. Prinssipari oli mukana vierailun ohjelmassa muutenkin. Toisaalta en harmittele, sillä valtiovierailu tietää tiaroja, joita ei Lontoossa nähty.
Kuningatar Silvia edusti violetissa Georg et Arendin iltapuvussa ja Leuchtenbergin safiireissa. Kruununprinsessa Victoria näytti upealta smaragdinvihreässä iltapuvussaan, nappitiarassa ja smaragdikoruissa. Kumpikaan Ruotsin nappitiaroista ei tunnu kuuluvan suuren yleisön suosikkeihin, mutta tästä kuusinappisesta jotenkin tykkään oikeanlaisen kampauksen kanssa. Prinsessa Sofian puku oli Zetterbergiltä, ja päässä komeili prinsessan häätiara, ilman helmiä tai smaragdeja tällä kertaa. Pakko jälleen todeta, että Sofian tiara on todella kaunis ja näppärä, kun rungosta tehtiin joustavampi. Tähän tapaan ilman ylintä riviäkin se on oikein mainio perustiara riviprinsessalle.
Nuorempi sukupolvi, eli Victoria, Daniel, Carl Philip ja Sofia saivat vierailun yhteydessä Italian korkeimman ritarikunnan jäsenyyden, siitä merkkinä ritarikunnan vihreät kunnianauhat. Kuningasparilla taisi olla sellaiset jo entuudestaan. Presidentti Sergio Mattarellasta tehtiin Serafiimiritarikunnan jäsen, kun taas presidentin tytär, Italian ensimmäisenä naisena toimivalla Laura Mattarellalla on Pohjantähden ritarikunnan kunnianauha.
Seuraavaksi Belgiaan. Tämä aihe ylitti Suomessakin uutiskynnyksen, joten osa on ehkä jo lukenut vuonna 2013 kruunusta luopuneen ex-kuningas Albert II:n isyysskandaalista. Väitteet kuninkaan salasuhteesta ja avioliiton ulkopuolella syntyneestä tyttärestä tulivat julkisuuteen ensimmäisen kerran vuonna 1999, mutta oikeuden nyt antama päätös saattaa olla viimein ratkaiseva käänne asian lopulliselle selvittämiselle.
Kuninkaalla oli siis väitteiden mukaan salasuhde 60-luvulla paronitar Sybille de Sélys-Longchampsin kanssa, ja suhteen seurauksena syntyi lapsi, nykyisin 50-vuotias taiteilija Delphine Boël. Dna-testillä on jo selvinnyt, että paronitar Sybillen aviomies Jacques Boël ei ole Delphinen isä. Aiemmin kuningas on kiistänyt väitteet, ja oikeusprosessin alkaessa vuonna 2013 Albert oli vielä kuningas, jolloin laki antoi hänelle immuniteetin syytteitä vastaan. Tilanne muuttui kruunusta luopumisen myötä, ja oikeusprosessi on kestänyt nyt useita vuosia. Marraskuun alussa oikeus antoi päätöksen, että kuningas Albertin on tehtävä dna-testi. Jos kuningas ei suostu, niin oikeuden päätöksellä hänet voidaan olettaa biologiseksi isäksi.
Delphinen mukaan kuningas oli aiemmin hänen ollessaan lapsi läsnä Delphinen elämässään, mutta yhteydenpito loppui tytön aikuistuttua. Delphine näyttää aika selvästi oletetuilta kuninkaallisilta sukulaisiltaan, joten tapausta on pidetty käytännössä varmana. Paronitar Sybille itse kertoi Delphinelle totuuden tyttären 18-vuotispäivän aikoihin. Monet ovat kysyneet, että jos nainen on itse tiennyt asiasta jo vuosikymmeniä, niin miksi oikeusprosessi on aloitettu vasta 2010-luvulla?
Delphine Boëlin laillinen isä Jacques Boël on varakkaan belgialaisen teollisuussuvun jäsen ja ilmeisesti jopa kuningasperhettä rikkaampi, joten jos kyse olisi taloudellisesta hyödystä, Delphinen olisi kannattanut vain pysyä syntymätodistukseen merkityssä totuudessa. Jacques Boëlin isyys on tavallaan “lakkautettu”, eli Delphine ei ole enää kasvatti-isänsä perillinen. En tunne Belgian lainsäädäntöä, mutta koska kyseessä olisi avioliiton ulkopuolinen lapsi, Delphinelle tuskin olisi luvassa kuninkaallista titteliä tai paikkaa kruununperimysjärjestyksessä, vaikka Albert vahvistuisikin isäksi. Sen sijaan perintöön hän olisi oikeutettu.
Yleisesti kannatan miesten vastuusta omista lapsistaan, oli kyseessä sitten salasuhde tai avioliitto – tilannehan ei ole mitenkään lapsen vika. Hylkäämisen kokemus voi olla todella traumaattinen, ja on ihan luonnollista haluta tietää totuus omista vanhemmistaan ja sitä myöten juuristaa. Seuraan mielenkiinnolla jutun edistymistä. Alla kuvissa Delphine ja kuningas Albert.
Loppuun vielä kevennys Tanskasta. Kuningatar Margareeta on tunnettu taiteilijaluonne, ja esimerkiksi hovin viimevuotisessa sosiaalisen median joulukalenterissa oli esillä monia kuningattaren itse tehtyjä joulukoristeita. Tällä kertaa kuningatar on ollut mukana hieman isommassa projektissa, sillä hän on puvustanut ja lavastanut Kööpenhaminan Tivolissa juuri aloittaneen Pähkinänsärkijä-baletin. Kyseessä on jo kolmas kerta, sillä Margareeta hoiti homman myös vuosina 2012 ja 2016.
Kuningatar oli sisarensa prinsessa Benedikten kanssa ensi-illassa viime viikon perjantaina, ja lopuksi lavalla ollessaan niiasi yleisölle muun porukan tavoin. Baletin taiteellinen johtaja totesi haastattelussa, että kuningattaren tuotannot tunnistaa heti hänen värikkäästä tyylistään. Täytyy ihailla Margareetan jaksamista, kyse on kuitenkin aika isosta työstä normaalin hallitsijan päivärytmin lisäksi, ja onhan kuningatar jo 78-vuotias.