Luukku 11 – Perhekunniamerkit (Royal Family Orders)
Perhekunniamerkit eivät varsinaisesti ole koruja, mutta ne ovat koristeellisia ja kuuluvat kuninkaallisten naisten juhlapukeutumiseen siinä missä tiaratkin. Aihetta ei ole muistaakseni koskaan käsitelty blogissa sen tarkemmin, joten nyt on perusteiden aika! Perhekunniamerkkejä käytetään Euroopan kuningashuoneista Britanniassa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa. Viimeksi mainitun instagramista löytyi lähikuvia kuningatar Margareetan, kruununprinsessa Maryn ja prinsessa Marien merkeistä.
Perhekunniamerkkien historia on alkanut eri maissa hieman eri aikoihin. Tanskassa ne on ensimmäisen kerran esitelty jo 1700-luvun loppupuolella, Britanniassa vastaavan perinteen aloitti kuningas Yrjö IV 1800-luvun alkupuolella, ja molemmissa maissa merkkejä jaettiin alun perin myös miehille. Ruotsiin ja Norjaan ne ovat tulleet hieman myöhemmin. Naisille ei ollut tapana jakaa tavallisia kunniamerkkejä aikaisemmin, joten perhekunniamerkit on ilmeisesti kehitelty jonkinlaisiksi korvikkeiksi.
Merkin ulkonäkö vaihtelee maittain, mutta pääperiaate on sama. Perhekunniamerkki on siis miniatyyrikokoinen potretti hallitsijasta. Yleensä pyöreä tai ovaali kehys on koristeltu jalokivin tai helmin, ja potretti on kiinnitetty useimmiten silkkiseen rusettiin/ruusukkeeseen. Nykyisin perhekunniamerkkejä kantavat vain kuninkaalliset naiset, mutta ainakin Ruotsissa ja Norjassa sellaiset on myönnetty perheen ulkopuolelle myös hovin ylihovimestarinnoille.
Merkit eivät ole valtiollisia kunniamerkkejä, vaan enemmänkin hallitsijan myöntämiä henkilökohtaisia kunnianosoituksia. Olemme tottuneet bongaamaan niitä kuninkaallisten naisten yltä tiaroja ja kunnianauhoja vaativista tilaisuuksista, mutta toisinaan esimerkiksi Ruotsissa niitä käytetään myös arkisemmissa tilaisuuksissa, mikä poikkeaa kuninkaallisten (ja muidenkin) miesten juhla-asuissaan kantamista varsinaisista kunniamerkeistä. Perhekunniamerkki kiinnitetään ylävartalon vasemmalle puolelle.
Merkin myöntää siis hallitsija oman harkintansa mukaan, ja toisissa maissa sen saa nopeammin kuin toisissa. Ruotsin prinssi Carl Philipin kanssa avioitunut Sofia Hellqvist sai jo häävuotensa aikana sekä Serafiimiritarikunnan merkin että perhekunniamerkin. Samoin Tanskan kruununprinsessa Mary ja prinsessa Marie saivat omansa häidensä yhteydessä. Harkitsevaisemmin merkkiä jakaa Britannian kuningatar Elisabet. Kun Elisabetista tuli kuningatar, käytännössä kaikki kuninkaallisen perheen naiset saivat silloin uuden hallitsijansa perhekunniamerkin. Hänen serkkujensa vaimot, Kentin herttuatar Katharine ja Gloucesterin herttuatar Birgitte, sekä miniä Walesin prinsessa Diana saivat omansa samana vuonna kuin avioituivat perheeseen, mutta muuten Elisabet on jakanut kunnianosoituksia miniöilleen hieman varovaisemmin.
Yorkin herttuatar Sarah ei ehtinyt saada perhekunniamerkkiä ennen avioeroaan, kun taas Wessexin kreivitär Sophie sai sen viiden ja Cornwallin herttuatar Camilla kahden vuoden päästä häistä. Cambridgen herttuatar Catherine sai omansa vasta vuosi sitten oltuaan kuninkaallisen perheen jäsen kuuden vuoden ajan. Catherinen merkki nähtiin julkisuudessa ensimmäisen kerran lokakuussa Alankomaiden kuningasparin valtiovierailulla. Nyt odottelemme, milloin pontevasti kuninkaallisen uransa aloittanut herttuatar Meghan saa omansa, vai joutuuko hän odottamaan merkkiään kuningas Charlesin valtakauteen asti.
Perhekunniamerkkejä on liikenteessä hieman erilaisina versioina. Vaikka yleisilme on sama, jokaisella hallitsijalla on aina oma merkkinsä, minkä lisäksi kuvaa saatetaan päivittää valtakauden aikana ja kehykseen ja kiinnikkeeseen voidaan tehdä muutoksia. Helpoiten eri hallitsijoiden merkit erottaa Britanniassa, jossa ruusukkeen väri vaihtuu aina hallitsijan vaihtuessa.
Perhekunniamerkit ovat meille tasavaltalaisille ymmärrettävästi vieraita (tosin muistatteko, kun Jenni Haukiolla oli prinsessa Estellen ristiäisissä perhekunniamerkiltä näyttävä rintakoru? Sitä pidettiin yleisesti pukeutumismokana), ja kysymyksiä herättää usein se, että kenen merkkiä kukakin pitää ja pitävätkö hallitsevat kuningattaret omia merkkejään. Katsotaan seuraavaksi maakohtaisesti, miten homma toimii.
Postauksen alussa oli lähikuvat Tanskan naisten merkeistä. Huomaatte, että kuningatar Margareeta valitsi valtaannoustuaan jatkaa isänsä kuningas Frederik IX:n merkin käyttämistä. Näin tekee myös Britannian kuningatar Elisabet, sillä olisihan se vähän hassua pitää omaa kuvaansa rinnassaan. Huomaatte myös, että Margareetan merkin kehys on koristeltu kookkailla timanteilla, ja se kiinnittyy rusettiin timantein koristellulla kruunulla. Kruununprinsessa Mary ja prinsessa Marie puolestaan kantavat Margareetan kuvalla varusteltua merkkiä, ja heidän kehyksissään on helmiä ja maltanristejä timanteilla. Kuva kiinnittyy rusettiin yksinkertaisemmalla timanttikoristeisella renkaalla.
Prinsessa Benediktellä ja Kreikan kuningatar Anne-Mariella on myös sisarensa perhekunniamerkki, mutta he käyttävät Margareetan tavoin isänsä merkkiä samanlaisissa kehyksisssä. Kun kruununprinssi Frederik nousee valtaan, hänelle tulee uusi merkki, jota ainakin Mary, Marie sekä Maryn tyttäret ja miniät tulevat käyttämään.
Kuningatar Silvian merkki. Kuva: Anna-Lena Ahlström/Kungahuset.se
Kruununprinsessa Victorian merkki. Kuva: Mattias Edwall/Kungahuset.se
Ruotsissa perhekunniamerkki on timantein kehystetty, ja se kiinnittyy vaaleansiniseen ruusukkeeseen timanttisella rusetilla. Kuninkaan kuvaa kantavat kuningatar Silvia, kruununprinsessa Victoria, prinsessa Madeleine, prinsessa Sofia sekä kuninkaan sisaret, prinsessat Margaretha, Birgitta, Désirée ja Christina. Kuninkaan sisarilla on olemassa myös isoisänsä Kustaa VI Aadolfin merkit. Perhekunniamerkkejä voi kertyä henkilölle useampia, mutta ilmeisesti niiden kanssa voi käyttää omaa harkintaa ettei kaikkia kertyneitä tarvitse kantaa mukana, mutta monesti esimerkiksi oman isän, isoisän tai puolison merkki halutaan pitää uuden merkin rinnalla.
Jos Victoriasta tulee kuningatar niin, että Silvia on vielä elossa, Silvia (ja uskoisin myös Madeleine) luultavasti jatkaa miehensä merkin käyttämistä uuden Victorialta saadun merkin kanssa. Luultavasti eniten merkkejä kerääntyi Tanskan Margareetan äidille kuningatar Ingridille, syntyjään Ruotsin prinsessalle. Ingrid ehti saada elämänsä aikana Ruotsista isoisänsä, isänsä ja veljenpoikansa merkit, ja Tanskasta taas miehensä ja tyttärensä – monissa kuvissa Ingridillä on kuitenkin päällään vain yksi.
Kuningatar Sonja. Kuva: Jørgen Gomnæs/Det kongelige hoff.
Kruununprinsessa Mette-Marit. Kuva: Jørgen Gomnæs/Det kongelige hoff.
Prinsessa Astridilla on käyttää veljensä, isänsä ja isoisänsä merkkejä. Uusinta pidetään ylimpänä. Kuva: Sven Gj Gjeruldsen/Det kongelige hoff.
Norjassa kuningatar Sonjan kantama kuningas Haraldin kunniamerkki on melko yksinkertainen. Kuva on kehystetty timanteilla ja nähtävästi ametisteilla, ja kiinnike silkkinauhaan on minimaalinen. Rusetti toistaa Norjan lipun värejä. Kruununprinsessa Mette-Maritin merkki on erilainen, ja siinä kuva kiinnittyy silkkinauhaan timanteilla ja helmellä koristellulla kultaisella rusetilla.
Kuningatar Sonjalla on myös kruununprinsessana saatu appiukkonsa kuningas Olavin merkki, mutta hän käyttää vain miehensä merkkiä. Kruununprinsessa Mette-Marit ja prinsessa Märtha Louise kantavat niin ikään kuningas Haraldin merkkiä, kun taas kuninkaan sisar prinsessa Astrid kantaa veljensä merkin kanssa samanaikaisesti myös isänsä ja isoisänsä kuvia.
Britanniassa eri hallitsijoiden merkit on tosiaan helppo erottaa ruusukkeen väristä. Kuningatar Elisabetin merkissä se on keltainen, kun taas hänen isällään Yrjö VI:lla oli vaaleanpunainen. Britanniassa potretti on perinteisesti maalattu norsunluuhun, mutta tästä tavasta ollaan nyt luopumassa. Herttuatar Catherinen saama merkki oli ensimmäinen, jossa on käytetty norsunluun sijaan lasia – hieno päätös hovista! Minipotrettia koristaa timanttikehys, jonka yläpuolella on taas kerran timanteilla koristeltu Tudor-kruunu. Briteissä silkkinauha ehkä yrittää olla jonkinlainen ruusuke tai rusetti, mutta se on minusta liian iso, ja näyttää useimmiten vain isolta kangaspalalta. Pohjoismaissa merkit ovat paljon sirompia.
Kuningatar Elisabet itse kantaa siis isänsä ja isoisänsä kuvia. Hänen tyttärensä, miniänsä, pojanpoikansa vaimo sekä serkkujen vaimot (Kentin prinsessa Michaelia lukuun ottamatta) kantavat kuningattaren kuvaa. Elisabetin ainut naispuolinen kuninkaallinen serkku prinsessa Alexandra puolestaan käyttää kuningattaren ja tämän isän Yrjö VI:n merkkejä.
Vanhoista kuvista näkee edesmenneen prinsessa Margaretin käyttäneen sisarensa, isänsä ja isoisänsä merkkejä, kun taas kuningataräiti Elisabet käytti vanhemmilla vuosillaan vain tyttärensä ja edesmenneen miehensä merkkiä, ja jätti appiukkonsa merkin kaappiin. Tapoja on siis monenlaisia. Jos et ole aiemmin kiinnittänyt huomiota perhekunniamerkkeihin, niin vilkaisepa eilisten Nobelien ja tämäniltaisen kuninkaanlinnan illallisen kuvia sillä silmällä!