Toteutan parhaani mukaan lukijatoiveita, ja ensimmäisenä listallani on jouluarvonnan yhteydessä esitetty toive kuninkaallisista linnoista. Minulla tulee olemaan kiireinen alkuvuosi lähestyvän isomman muuton kanssa, joten en lupaa mitään aikatauluja, mutta tarkoitus on esitellä eri monarkioiden kuninkaalliset residenssit ripotellen vuoden varrella. Aloitamme tietysti tutuimmasta eli Ruotsista. Yritän pitää blogin elossa parhaani mukaan, mutta teen tässä alkuvuodesta viimeisiä tenttejä ja järjestelen tosiaan isoa muuttoa toiseen maahan, joten aika on kortilla. En kuitenkaan koskaan malta pysyä poissa blogista pitkiä aikoja, joten eiköhän niitä postauksia ole silti luvassa. Mutta tiedoksi vain, jos hiljentynyt tahti ihmetyttää. 🙂
Mutta siirtykäämme nyt linnojen ja villojen pariin! Olen kerännyt tähän ytimekkäät esittelyt Ruotsin kuninkaallisen perheen asuinpaikoista. Suurin ja tärkein saa kunnian aloittaa postauksen.
Kuva: Raphael Stecksén/Kungl. Hovstaterna
Tukholman kuninkaallinen linna
Kungliga slottet lienee tuttu kaikille joskus Tukholmassa käyneille. Vanhakaupungin kulmassa sijaitseva linna on Ruotsin kuninkaan virallinen residenssi ja yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Linna on hovin ja kuninkaallisen perheen työpaikka, jossa iso osa työtehtävistä ja etenkin isoista edustustilaisuuksista tapahtuu samalla kun linna on ympärivuotisesti auki vierailijoille. Kuninkaanlinna on monarkian koti, joka antaa puitteet monille merkkitapahtumille, kuten valtiovierailuille, audiensseille sekä kuningasperheen henkilökohtaisille juhlatilaisuuksille. Linnankirkko on lähivuosina toiminut esimerkiksi prinsessa Madeleinen ja prinssi Carl Philipin vihkikirkkona, ja siellä on kastettu kruununprinssiparin lapset prinsessa Estelle ja prinssi Oscar. Myös prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian hääjuhla vietettiin linnassa.
Barokkityylinen tiilestä ja hiekkakivestä rakennettu linna on arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman käsialaa. Samalla paikalla vuosisatoja sijainneen Tre Kronor -linnan uudistamista oli suunniteltu pitkään 1600-luvulla, ja rakennustyöt alkoivat vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä. Työt olivat edenneet uuden pohjoispäädyn valmistumiseen, kun iso tulipalo tuhosi suurimman osan vanhasta linnasta. Uusi osuus säästyi lähes kokonaan vahingoilta, ja arkkitehti Tessin esitteli nopeasti suunnitelman kokonaan uudesta linnasta. Rakennustöitä pystyttiin jatkamaan vielä samana vuonna. Alun perin kuuden vuoden pituiseksi arvioitu urakka kesti kuitenkin useita vuosikymmeniä, sillä rakentaminen oli mm. täysin pysähdyksissä melkein 20 vuotta sodankäynnin niellessä kaikki valtion rahat. Kuninkaallinen perhe pääsi muuttamaan linnaan lopulta vuonna 1754, joskin lopullisesti valmista tuli vasta 1770. Nicodemus Tessin kuoli vuonna 1728, eikä koskaan kerennyt nähdä taideteostaan valmiina. Linnassa on yksitoista kerrosta, jotka jakautuvat yli 600 huoneeseen.
Neliön mallisessa linnassa on neljä julkisivua, ja päärakennus koostuu neljästä ilmansuuntien mukaan nimetystä siivestä. Kulmista lähtee vielä lisäsiivet. Läntisellä puolella julkisivua kehystävät erilliset kaarevat rakennukset, jotka tasaavat Suurkirkon sijainnin vuoksi muita lyhyemmäksi jääneen lounaissiiven eroa muihin lisäsiipiin. Linnan kaikki julkisivut ovat hieman erilaisia ja niillä on omat teemansa, jotka näkyvät yksityiskohdissa. Läntinen julkisivu edustaa miehisyyttä eli kuningasta, itäinen puolestaan naisellisuutta eli kuningatarta. Linnan puisto Logården sijaitsee itäpuolella. Ruotsin valtiopäivä- eli eduskuntataloa katsova pohjoinen pääty edustaa valtaa, ja eteläinen pääty kansaa. Kiertäkääpä linna seuraavalla Tukholman-reissulla nämä teemat mielessä! 🙂 Yksityiskohtia ja symboliikkaa löytyy runsaasti esimerkiksi patsaista ja niiden aiheista.
Drottningholmin linna
Drottningholmin linna. Kuva: Gomer Swahn/Kungl. Hovstaterna
Ekerössä noin 15 kilometrin päässä Tukholmasta sijaitseva Drottningholmin linna on vuodesta 1981 ollut kuningasperheen yksityiskoti. Nykyisin siellä asuvat enää kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, mutta linna on perheen todellinen koti, jossa sekä Madeleinen että prinssi Carl Philipin lapset on kastettu ja jossa myös prinsessa Madeleinen ja Chris O’Neillin hääjuhla vietettiin. Tukholman linnan tapaan myös Drottningholm on osittain auki matkailijoille.
Paikalle rakennettiin ensimmäinen kuninkaallinen rakennus 1500-luvulla, kun aiemmin hetken aikaa Turun linnassa asunut kuningas Juhana III rakennutti puolisolleen kuningatar Katarina Jagellonicalle linnan. Vuonna 1661 sijaiskuningatar Hedvig Eleonoora osti kyseisen linnan, joka pahaksi onneksi paloi maantasalle myöhemmin samana vuonna. Palon jälkeen arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi sai kuningattarelta toimeksiannon suunnitella kokonaan uuden pytingin, jonka rakennustyöt aloitettiin seuraavana vuonna eli 1662. Myös Drottningholmilla on siis kunnioitettavasti ikää. Ranskalaista barokkityyliä jäljittelevään linnaan kuuluu suuri puutarha-alue, ja sen mailta löytyy myös linnateatteri sekä 1700-luvun puolivälissä rakennettu Kina slott eli kiinalainen paviljonki, eräänlainen hupirakennus, joka yhdistelee valoisaa ja kepeää rokokoo-tyyliä sekä itämaista eksotiikkaa.
Drottningholm tarkoittaa kuningattaren saarta, ja linna on tyyliltään huomattavasti kevyempi ja naisellisempi kuin Tukholman kuninkaanlinna. Molempiin linnoihin on vaikuttanut mahtipontinen ja raskas barokkityyli, mutta Drottningholmista kyllä näkee, että sitä ei ole alun alkaenkaan tehty valtakunnan viralliseksi pääkallopaikaksi. Se on kuningatarten linna. 1700-luvulla linna eli eräänlaista kulta-aikaansa kuningatar Lovisa Ulrikan hallinnassa Kuningatar sisusti linnaa kepeän rokokoon tyyliin ja vietti vilkasta kulttuurielämää. Myös muut asukkaat vuosisatojen varrella ovat jättäneet jälkensä linnaan, ja esimerkiksi puutarhat on rakennettu vaiheittain, minkä vuoksi ne edustavat useita eri tyylisuuntia. Drottningholm oli muuten Ruotsin ensimmäinen Unescon maailmanperintöluetteloon päässyt kohde. Linnassa on lähes 200 huonetta, ja esimerkiksi linnankirkko on tuttu kuninkaallisia ristiäisiä lähivuosina seuranneille. Saleja ja gallerioita löytyy joka lähtöön erilaisin sisustuksin. Ruotsin Elle-lehdessä taannoin julkaistun kuningatar Silvian 75-vuotisjuhlahaastattelun todella kauniit kuvat otettiin juuri Drottningholmissa. Linna on valtion omistuksessa, mutta kuninkaalla on siihen käyttöoikeus.
Hagan linna
Tukholmassa noin viiden kilometrin päässä kuninkaallisesta linnasta sijaitsee Hagan linna, jota asuttavat nykyisin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel lapsineen. Kuningas Kaarle Kustaa sisarineen on syntynyt ja viettänyt ensimmäiset vuotensa linnassa, ja sitä ennen siellä on asunut useita kuninkaallisia, esimerkiksi kruununprinssi Oskar ja kruununprinsessa Josefina (tuleva Oskar I ja kuningatar Josefina) 1820-luvulla. Kun nykyisen kuninkaan isä, perintöprinssi Kustaa Aadolf kuoli vuonna 1947, leskeksi jäänyt prinsessa Sibylla ja parin viisi lasta muuttivat kuninkaanlinnaan. Haga toimi valtion vierastalona ennen kuin se vuonna 2010 palautettiin jälleen kuninkaallisen perheen käyttöön kruununprinsessaparin asunnoksi.
Hagan linna on rakennettu aivan 1800-luvun alussa, ja sen suunnitteli arkkitehti Carl Christoffer Gjörwell nuorempi kuningas Kustaa IV Aadolfin toimeksiannosta. Alun perin rakennus tunnettiin ”kuningattaren paviljonkina”. Linna on hieman liioiteltu nimi, sillä Haga suunniteltiin nimenomaan asunnoksi eikä edustamiseen, ja hovin sivuilla sen kuvaillaan olevan enemmänkin suurehko villa. Haga ei ole yksityisestä luonteestaan johtuen avoinna vieraille, mutta kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin voi on joskus bongata ulkoilemassa ympäröivässä Hagan puistossa. Tämänkin talon omistaa valtio, mutta kuninkaallisella perheellä on käyttöoikeus.
Hagan linna edustaa klassista tyylisuuntaa, ja se on tyyliltään huomattavasti kevyempi kuin suuret kuninkaalliset linnat. Julkisivun parvekepylväät olivat ainakin aikaisemmin suomalaista marmoria, mutta nykytilanteesta en osaa sanoa varmuudella. Linna remontoitiin ennen kruununprinsessaparin muuttoa, ja talo sisältää pienet edustustilat parin vieraille. Näissä tiloissa Cambridgen herttuapari prinssi William ja herttuatar Catherine tapasivat prinsessa Estellen ja prinssi Oscarin viimevuotisella vierailullaan.
Cambridgen herttuapari kruununprinsessaparin vieraina Hagan linnassa. Kuva: Raphael Stecksen/Kungahuset.se
Solliden
Öölannin saarella Ruotsin etelärannikolla sijaitseva Solliden on kuninkaallisen perheen kesäpalatsi, jonka kuningas Kaarle Kustaa omistaa henkilökohtaisesti. Solliden rakennettiin 1900-luvun alussa kuningatar Viktorian (kuningas Kustaa V:n puoliso) aloitteesta. Terveysongelmista kärsinyt kuningatar hakeutui Öölannin leudompaan ilmastoon, ja sai rakennusinpiraatiota vierailuistaan Italiassa. Solliden valmistui vuonna 1906, ja sen suunnitteli arkkitehti Torben Grut.
Kuningatar Viktorian kuoltua huvilan peri hänen miehensä kuningas Kustaa V, joka puolestaan jätti sen vuonna 1950 silloin 4-vuotiaalle Kaarle Kustaalle. Tuleva kuningas Kaarle Kustaa vietti Öölannissa kesiä äitinsä prinsessa Sibyllan ja neljän siskonsa kanssa. Solliden on kuninkaallisten kesäparatiisi, jossa perhe saa olla suhteellisen rauhassa. Kruununprinsessa Victoria, prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine muistavat lapsuuden kesät Öölannissa, ja nyt samanlaisia muistoja luovat kuningasparin lapsenlapset. Öölannin tärkeydestä kertoo myös se, että saari on vakiintunut kruununprinsessan syntymäpäiväjuhlan eli Victoriadagenin tapahtumapaikaksi. Myös kuningasperheen vuosittaiset kesäkuvat otetaan yleensä siellä. Sollidenin puistoalue on auki vierailijoille.
Villa Solbacken
Tukholman Djurgårdenin pohjoispuolella sijaitseva 30-luvun funkkistalo Villa Solbacken on prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian koti. Carl Philipin kummisetä prinssi Bertil osti talon vuonna 1949 kodiksi itselleen ja silloin salaiselle naisystävälleen Lilian Craigille. Pari asui siellä yhdessä melkein 50 vuotta Bertilin kuolemaan asti. Vuonna 1997 kuollut prinssi jätti huvilan kummipojalleen Carl Philipille sillä ehdolla, että prinsessa Lilian saisi asua siellä loppuelämänsä.
Lilian kuoli vuonna 2013, jolloin talo vapautui Carl Philipin tulevaisuuden perhekodiksi. Ensin oli kuitenkin suuren remontin aika, sillä taloa ei ilmeisesti oltu remontoitu ollenkaan rakentamisen jälkeen, joten pienen pintaremontin sijaan kunnostusprojektista tuli perusteellinen, kallis ja hidas. Talo on myös museoviraston suojelema, mikä asetti tarkat raamit muutostöille. Prinssi kuitenkin piti päänsä, ja perhe pääsi asettumaan taloksi kesällä 2017. Noin 250 neliömetriä käsittävä villa rakennettiin alun perin varakkaan ja yläluokkaisen väen kodiksi, ja yksityisyydestään huolimatta sieltä löytyy prinssiperheen tarpeisiin sopivat pienet edustustilat yksityisen puolen lisäksi. Villa sijaitsee suositulla Djurgårdenin ulkoilualueella, mutta talo on hyvin suojassa katseilta eikä naapureita ole ihan välittömässä läheisyydessä.
Villa Solbacken. Kuva: Holger.Ellgaard/Wikimedia Commons
Prinsessa Madeleine perheineen ei asu vakituisesti Ruotsissa, mutta heillä on lehtitietojen mukaan asunto Tukholman hovitalleilla lähellä kuninkaanlinnaa. Muuten tämä listaus kattaa vain aktiivisesti käytössä olevat linnat ja asumukset. Edellä mainittujen lisäksi kuningas vuokraa Södermanlandin läänissä sijaitsevaa Stenhammarin maatilakartanoa, joka on keskittynyt moderniin maatalouteen. Sekä kuningas että prinssi Carl Philip ovat kiinnostuneita aiheesta, ja kuningaspari viettää toisinaan viikonloppuja Stenhammarissa. Tämän lisäksi Ruotsista löytyy useita linnoja, joista hovi huolehtii osana De kungliga slotten -kokoelmaa, mutta joissa nykyisellä kuningasperheellä ei ole osaa eikä arpaa.
Jos saisin valita, niin ottaisin mielelläni Hagan linnan asunnokseni, mutta myös Drottningholm kävisi! 😉