Lukijan toiveesta tänään vuorossa kuninkaallinen Halloween-spesiaali! Huomiona, että mitään oikeita kauhutarinoita nämä eivät valitettavasti ole, joten yöunien menettämistä ei tarvitse pelätä. Kerrataan kuitenkin Halloweenin ja syyssynkistelyn hengessä joitain kuninkaallisen historian traagisia hetkiä.
Postaus sisältää neljä erillistä tarinaa, joten teksti on kokonaisuudessaan aika pitkä. Jos haluat lukea postauksen osissa, niin alla olevasta valikosta voit hypätä myöhemmin suoraan kunkin tarinan alkuun.
Prinsessa Annen kidnappaus
Britannian prinsessa Annen kidnappaus keväällä 1974 jäi onneksi vain yritykseksi, mutta tapahtuma järkytti sekä kansalaisia että kuninkaallisia. Kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin ainoa tytär oli tuolloin vain 23-vuotias ja kuningasperheen nuori tähti.
Prinsessa Anne lähti maaliskuisena keskiviikkoiltana hyväntekeväisyystapahtumasta silloisen aviomiehensä kapteeni Mark Phillipsin kanssa Buckinghamin palatsiin. Parin lisäksi autossa olivat myös Annen hovineito Rowena Brassey, turvamies James Beaton sekä kuljettaja Alex Callender. Palatsille johtavalla The Mall -kadulla toinen auto pakotti yllättäen Annen seurueen auton pysähtymään.
Embed from Getty Images
Valkoinen Ford Escort pysäytti prinsessa Annen seurueen auton.
Kuninkaallisen seurueen pysähdyttyä valkoista Ford Escortia kuljettanut Ian Ball sekä Annen turvamies James Beaton nousivat kumpikin autoistaan. Beatonin lähestyessä Ball ampui tätä hartiaan. Beaton ampui yhden ohimenneen laukauksen, minkä jälkeen hänen aseensa jumittui. Ball uhkasi ampua prinsessa Annen, jos Beaton ei tiputa asettaan, joten turvamies ei voinut muuta kuin laskea aseensa maahan.
Ball yritti avata kuninkaallisen auton ovea ja vaati Annea lähtemään mukaansa. Hovineito poistui autosta toiselta puolelta, jolloin turvamies Beaton hyppäsi samaa tietä takaisin sisään suojellakseen prinsessaparia. Ball oli jälleen aikeissa ampua, joten Beaton laittoi kätensä auton ikkunaa vasten suoraan luodin tielle viedäkseen laukaukselta voiman. Hänen kämmenensä haavoittui luodista ja lasinsiruista.
Sitten Beaton yritti potkaista oven auki sisäpuolelta horjuttaakseen ulkopuolella seissyttä hyökkääjää. Ball ehti kuitenkin avata oven ja ampua Beatonia vatsan alueelle. Turvamies kaatui ulos autosta ja lyyhistui kadulle tajuttomana.
Embed from Getty Images
Prinsessa Anne ja Mark Phillips olivat olleet naimisissa vain joitakin kuukausia.
Kuljettaja Alex Callender sekä taksilla tilanteen ohi ajanut toimittaja Brian McConnell yrittivät kumpikin vuorollaan rohkeasti saada hyökkääjältä aseen pois. Kumpikin epäonnistui yrityksessään, ja Ball ampui molempia rintaan.
Paikalle osuivat myös Glenmore Martin sekä lähistöllä työvuorossa ollut konstaapeli Hills, joka oli metelin kuultuaan luullut tilannetta onnettomuudeksi ja hälyttänyt apua. Ball iski Martinia ensin kylkiluihin, ja ampui sitten lähestynyttä Hillsiä vatsaan. Hills hoiperteli poispäin ja hälytti uudelleen apujoukkoja. Hän näki maassa turvamies Beatonin aiemmin pudottaman aseen, mutta ei pystynyt heikotukseltaan ampumaan. Martin auttoi konstaapelin tien sivuun.
Ball yritti riuhtoa prinsessa Annea ulos autosta, kun paikalle sattui vielä entinen nyrkkeilijä Ron Russell, joka löi hyökkääjää takaraivoon. Ball ampui jälleen, mutta laukaus meni tällä kertaa ohi. Hän jatkoi Annen vetämistä autosta ja osoitti tätä aseella, uhaten samalla ampua, jos Anne kieltäytyy. Prinsessa onnistui viivyttämään tilannetta keskustelemalla hyökkääjän kanssa.
Russell tuli auton toiselle puolelle, kun Anne oli jo onnistunut vapautumaan Ballin otteesta ja oli aikeissa poistua autosta Russellin puolelta. Ball kuitenkin kiersi auton, yrittäen jälleen tavoitella prinsessaa. Mark Phillips veti vaimonsa takaisin sisälle, ja Russell iski Ballia kasvoihin.
Embed from Getty Images
Anne vieraili loukkaantuneiden luona sairaalassa. Kuvassa turvamies James Beaton.
Tässä kohtaa paikalle alkoi saapui poliiseja, joten Ball lähti juosten karkuun. Konstaapeli Edmonds, yksi ensimmäisiä paikalle saapuneita poliiseja, lähti juoksemaan perään ja onnistui nappaamaan hyökkääjän. Yhdessä perässä tulleiden poliisien kanssa he saivat Ballin taltutettua.
Haavoittuneet vietiin sairaalaan, ja he kaikki selvisivät onneksi hengissä. Prinsessa Anne ja Mark Phillips selvisivät tilanteesta vahingoittumattomina. Annen rauhallisuutta ylistettiin, ja hänen tomeran topakka luonteensa tuli tilanteessa hyvin esiin. Annehan kuuluisasti kieltäytyi nousemasta autosta sanoen ”Not bloody likely!”
Tuolloin 26-vuotiaan Ballin idea oli kidnapata Anne ja vaatia miljoonien puntien lunnasrahoja, jotka hän olisi antanut Britannian julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Teolla ei ollut poliittista motivaatiota, ja hän pyysi sitä jopa anteeksi. Ball sai syytteet murha- ja kidnappausyrityksistä. Oikeudenkäynnissä puolustus kuvaili Ballia mielisairaaksi, ja hänet tuomittiinkin psykiatriseen sairaalahoitoon, jossa hän oli lehtitietojen mukaan vielä 2020-luvun alussa.
Kuningatar Elisabet palkitsi tilanteeseen osallistuneet miehet myöhemmin samana vuonna kunniamerkeillä. Russell paljasti vuonna 2020, että kuningatar oli myös maksanut hänen asuntolainansa pois kiitoksena, sanoen että ”Mitali on kuningattarelta, mutta haluan kiittää sinua Annen äitinä”.
Embed from Getty Images
Kuningatar Elisabet palkitsi tyttärensä pelastajat kunniamerkeillä.
Huomautus: tästä tarinasta löytyy useita yksityiskohdiltaan hiukan erilaisia versioita. Käytin lähteenä The London Gazetten samana vuonna julkaisemaa artikkelia. Gazette on brittihallituksen virallinen lehti, jossa julkistetaan esimerkiksi uudet lait, virkanimitykset, kuninkaallisia julistuksia ja muita viranomaisten tiedotteita.
Järkyttävä vahinkolaukaus
Espanjan ex-kuningas Juan Carlos oli nuorempana osallisena hirvittävässä tragediassa, joka muutti nuoren miehen elämän pysyvästi.
Juan Carlosin (s. 1938) lapsuudessa Espanjan kuninkaallinen perhe asui maanpaossa Roomassa. Monarkia oli lakkautettu vuonna 1931. Juan Carlosin isä Barcelonan kreivi Juan oli viimeiseksi jääneen kuninkaan Alfonso XIII:n kolmas poika, mutta kahden vanhemman veljen luovuttua perimysoikeuksistaan Juanista oli tullut ”kruununperijä”. Kreivi Juanin perheeseen syntyi neljä lasta; Juan Carlos, tyttäret Pilar ja Margarita sekä kuopus Alfonso.
Embed from Getty Images
Tuleva kuningas Juan Carlos (kolmas vasemmalta) lapsuudenperheensä kanssa vuonna 1945.
Vuonna 1956 perhe oli pääsiäislomalla Portugalissa. Pitkänäperjantaina Espanjan Portugalin suurlähetystö tiedotti suru-uutisesta: vain 14-vuotias infante Alfonso oli kuollut edellisenä iltana ampuma-aseonnettomuudessa. Tiedotteen mukaan prinssi oli puhdistamassa revolveria isoveljensä kanssa, kun ”laukaus ammuttiin”, ja luoti osui nuorempaa veljeä otsaan. Alfonso kuoli minuuteissa. Juan Carlos oli tuolloin 18-vuotias.
Virallinen tiedote ei ollut yksityiskohtainen, ja perheellähän ei siihen aikaan ollut edes virallista asemaa, vaikka kenraali Franco oli antanut Juan Carlosille luvan käydä koulunsa Espanjassa. Huhut tapauksesta levisivät kuitenkin nopeasti. Tätäkin tapausta on referoitu vuosikymmenten ajan mediassa niin paljon, että yksityiskohdat vaihtuvat lähes joka artikkelissa.
Embed from Getty Images
Infante Alfonso n. vuonna 1954-56.
Varmaa on, että Juan Carlos ei ampunut veljeään tarkoituksella, mutta useiden lähteiden mukaan asetta piteli juuri Juan Carlos. Joidenkin lähteiden mukaan Juan Carlos oli osoittanut veljeään leikillä, tietämättä aseen olleen ladattu. Toisten lähteiden mukaan Alfonso oli ollut palaamassa huoneeseen, jolloin auennut ovi oli tönäissyt Juan Carlosia, minkä vuoksi ase laukesi vahingossa.
Joissain versioissa luoti osui suoraan Alfonsoon, toisissa taas se kimposi häneen seinän kautta. Siitäkin liikkuu ristiriitaisia tietoja, että oliko veljesten äiti antanut heidän leikkiä aseella vai olivatko pojat ottaneet sen salaa. Oliko ase Alfonson vai heidän isänsä? Oliko se revolveri vai pistooli?
Embed from Getty Images
Kreivi Juan ja hänen takanaan Juan Carlos Alfonson hautajaisissa.
Ex-kuningas kommentoi tapausta jokunen vuosi sitten dokumentissa, jota en valitettavasti onnistunut löytämään mistään. Espanjalainen Lecturas-lehti kuitenkin siteeraa Juan Carlosin puhuneen syyllisyydentunteestaan ja kertoneen masentuneensa tapahtuneesta vuosiksi.
Nykypäivän Juan Carlos ei juuri herätä sympatiaa, mutta ehkä tarina antaa jonkinlaista perspektiiviä hänen elämäänsä.
Habsburgien traagiset kohtalot
Habsburgit olivat vuosisatojen ajan Euroopan mahtisuku, joka hallitsi laajoja alueita Manner-Euroopassa. Dynastian tunnetuimpiin hahmoihin kuuluu Itävalta-Unkaria vuosina 1848-1916 hallinnut keisari Frans Joosef I, jonka perhe-elämä oli suorastaan traagisen epäonnista.
Frans Joosefin ja hänen vaimonsa keisarinna Elisabet ”Sisin” avioliitto ei ollut onnellinen, vaikka keisari olikin aidosti rakastunut vaimoonsa. Sisin vaikeudet sopeutua Wienin hovielämään olivat ilmeisiä jo hänen elinaikanaan, eikä perhe-elämä tuonut sellaista lohtua kuin mielenterveysongelmista kärsinyt keisarinna olisi kaivannut.
Embed from Getty Images
Keisarinna Elisabet nuorena
Keisariparin lähisuvussa riitti surua ja onnettomuutta. Heidän vanhin tyttärensä Sofie kuoli pikkulapsena vuonna 1857, minkä seurauksena Elisabet sulkeutui ja alkoi laiminlyödä nuorempaa tytärtään Giselaa. Keisaripari sai myöhemmin vielä kolmannen tyttären, Marie Valerien, jota kuvattiin äitinsä lempilapseksi. Suhde Giselaan sen sijaan ei koskaan parantunut.
Frans Joosefin veli arkkiherttua Maksimilian päätyi Meksikon keisariksi vuonna 1864. Valtakausi ei kestänyt kauaa, sillä Maksimilian teloitettiin uudessa kotimaassaan vuonna 1867 yhteiskunnallisten murrosten pyörteissä.
Frans Joosefin ja Elisabetin ainoa poika kruununprinssi Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889 ammuttuaan ensin rakastajattarensa (mystisestä tapauksesta on muitakin tulkintoja). Tämä oli kova isku keisariparille ja koko valtakunnalle. Rudolfin kuoltua kruununperijäksi nousi keisarin toisen veljen poika arkkiherttua Frans Ferdinand.
Keisarinna Elisabet puolestaan salamurhattiin vuonna 1898 Sveitsissä. Tekijä oli italialainen anarkisti, jonka kiikarissa oli alun perin aivan toinen henkilö.
Keisari ei ollut läheinen veljenpoikansa Frans Ferdinandin kanssa, mutta kruununperijän salamurha Sarajevossa vuonna 1914 oli valtakunnallinen murhe ja yksi ensimmäisen maailmasodan lähtölaukauksista.
Kruununprinssi Rudolfista puhuttaessa tulee harvemmin esiin hänen vaimonsa ja tyttärensä. Rudolf naitettiin nuorena Belgian prinsessa Stephanielle, ja vaikka avioliitto oli poliittinen, niin puolisoilla oli ainakin aluksi keskenään hyvät välit. He saivat yhden tyttären, arkkiherttuatar Elisabet Marien. Vuonna 1886 Rudolf kuitenkin sairastui naisseikkailujensa seurauksena sukupuolitautiin ja tartutti sen vaimoonsa, minkä seurauksena Stephaniesta tuli steriili vain 21-vuotiaana. Kruununprinssipari ei täten saanut enää lisää lapsia, ja Stephanie otti asian hyvin raskaasti.
Embed from Getty Images
Prinsessa Stephanie n. vuonna 1905.
Stephanie ei ollut kovin läheinen miehensä perheen kanssa, mutta keisarinnan matkustellessa Stephaniella oli tärkeä edustusrooli kruununperijän puolisona. Rudolfin kuoleman jälkeen hänen asemansa muuttui, välit keisaripariin viilenivät, ja ajan myötä hän myös vieraantui tyttärestään.
Stephanie meni vuonna 1900 uudelleen naimisiin, tällä kertaa rakkaudesta, mutta epäsäätyisen liiton myötä hänen oli luovuttava asemastaan ja jätettävä tyttärensä hoviin keisari Frans Joosefin huomaan. Liitto myös suututti Stephanien isän, Belgian kuningas Leopold II:n, joka ei koskaan tehnyt sovintoa tyttärensä kanssa.
Kuninkaallinen rakastajatar saa tarpeekseen
Parikymmentä vuotta Itävallan kruununprinssi Rudolfin kuoleman jälkeen seurapiirejä järkytti toinen, hiukan samanhenkinen tapahtumaketju. Kyseessä oli sattumoisin Rudolfin puolison Stephanien sisarenpoika eli Saksi-Coburg-Gothan prinssi Leopold Clement (1878-1916).
Prinssi oli vanhempiensa ainoa poika ja isänsä suvun suuren omaisuuden perijä. Itävalta-Unkarin armeijassa kapteenina toiminut Leopold Clement rakastui vuonna 1907 kreivin tyttäreen Camilla Rybickaan. Parikymppinen nainen liikkui seurapiireissä, mutta oli epäsopiva kuninkaallisen prinssin puolisoksi. Kaksikko kuitenkin asettui yhdessä Wieniin.
Pelkkä rakastajattaren asema ei kuitenkaan riittänyt Camillalle, joka vaati prinssiltä avioliittoa. Leopold Clement lupasi vuonna 1914 naida rakkaansa puolen vuoden päästä. Hän myös teki Camillasta perillisensä ja pyysi isäänsä turvaamaan Camillan elannon rahallisesti siinä tapauksessa, että hänelle itselleen kävisi jotain.
Uhkaukset ja vaatimukset eivät saaneet prinssiä alttarille, ja lopulta Camillalle tarjottiin merkittävää rahasummaa kompensaationa ”kihlauksen” purkautumisesta. Lokakuussa 1915 Leopold Clement kutsui Camillan asunnolleen Wienissä jättääkseen hyvästit tälle ja allekirjoittaakseen shekin.
Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa prinssi kutsuttiin rintamalle, ja Camilla intti avioliittoa ennen miehen lähtöä. Leopold Clement kuitenkin tiesi, että naimalla Camillan hän menettäisi oikeutensa häntä odottavaan perintöön sekä myös paikkansa armeijassa.
Pettyneellä rakastajattarella oli kuitenkin toiset suunnitelmat. Asunnolla Camilla ampui Leopold Clementiä viisi kertaa lähietäisyydeltä, heitti rikkihappoa tämän kasvoille ja ampui sitten kuudennen luodin omaan rintaansa. Tarinan toisessa versiossa pari oli ennen ampumista juonut yhdessä alkoholia ja harrastanut seksiä vielä viimeisen kerran, kunnes sitten prinssin aikoessa kirjoittaa lupaamansa shekin Camilla hyökkäsi.
Joka tapauksessa naapurit olivat kuulleet prinssin huutavan tuskissaan, ja poliisin saapuessa Camilla makasi kuolleena lattialla sängyn vieressä, vieressään Leopold Clement edelleen elossa ja tuskasta huutaen. Prinssi menetti rikkihapon seurauksena toisen silmänsä ja ison osan kasvoistaan sekä sai myös muita sisäisiä vammoja tilanteessa. Hän kärsi vammoista puoli vuotta ja kuoli huhtikuussa 1916 vain 37-vuotiaana.
Siinäpä oli muutamia kuninkaallisen historian synkkiä hetkiä! Onnistuiko Halloween-spesiaali kauhistuttamaan? Mikä tarina on sinusta karmivin? 😀
Artikkeli julkaistu alun perin lokakuussa 2021. Päivitetty marraskuussa 2024.
Kiitos toiveen toteuttamisesta!
Tässä voisin lukijoille vinkata, tuolla The Court Jewellerin puolella on paljon Halloween-aiheisia postauksia kuten karmivia rintaneuloja ja muita kirottuja jalokiviä 👻
Eipä mitään, kiitos ideasta! Oli hauska miettiä, mitä juttuja ottaa mukaan!
Myös Royal Central on koonnut juttuja kuninkaallisten linnojen kummituksista, postaukset löytää laittamalla nettisivulle hakusanaksi ghost stories. https://royalcentral.co.uk/?s=ghost+stories
Nämä menneet ovat niin mielenkiintoisia, niistähän ei tosiaan tiedä mikä on tarua, mikä totta, mutta kukin voi valita mieleisensä selityksen. Takavuosina oli telkkarissa dokumentteja entisaikojen hoveista, mm. Espanjan tragedia Juan Carlos – Alfonso muistan hyvin. tuo Annen ryöstöyritys ei kovinkaan julkinen ollut, ainakaan en oikein muista, vaikka äitini ja ystävättärensä varsinaisia kuninkaallisfriikkejä olivatkin ja joka lehti , missä hoveista kerrottiin, kiersi koko ystäväpiirin.
Tiedonvälitys on ollut vielä 70-luvullakin hidasta nykymaailmaan verrattuna. Ja tapa uutisoida asioista ei taatusti ole ollut niin skandaalimainen kuin nykyään. Klikkiotsikoiden takiahan joka asia pitää nykyisin vääntää todellisuutta isommaksi. 😀 Voi myös olla, että hovi ei ole halunnut ratsastaa tällaisella asialla. Myöhemmin Anne kyllä taisi puhua asiasta jonkun dokkarin tai haastattelun yhteydessä.
Prinsessa Annen ja kuningas Juan Carlosin tarinat jo tunsinkin, mutta nämä Habsburg-jutut olivat uusia. Jäin miettimään miten prinsessa Giselan elämä meni ja myös prinssi Rudolfin tyttären elämä kiinnostaa. Siispä googlailemaan.
Kiva, että löysit jotain uutta ja mielenkiintoista asiaa!
Rudolfin ja Stephanien tytär arkkiherttuatar Elisabet Marie avioitui statukseensa verrattuna vaatimattomasti ja liittyi myöhemmin keisarikunnan romahduksen jälkeen Itävallan sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Gisela nai baijerilaisen pikkuserkkunsa prinssi Leopoldin. Hauska huomio, että myös Giselan vanhin tytär sai nimekseen Elisabet Marie. Hän oli tosin titteliltään Baijerin prinsessa eikä arkkiherttuatar. Ja Giselan tytär oli itse asiassa Rudolfin ja Stephanien tytärtä vanhempi.