Kuningatar Elisabet 70 vuotta vallassa

Ison-Britannian kuningatar Elisabet II:n valtaannoususta tulee tänään 6.2.2022 kuluneeksi pyöreät 70 vuotta – paljon onnea platinajuhlan johdosta! Hän on ensimmäinen brittihallitsija, jonka valtakausi on saavuttanut 70 vuoden rajapyykin.

Kuva: Jacob King/PA Wire/PA Images

Platinajuhlan saavuttaminen on monarkeille harvinaista, sillä se edellyttää pitkää ikää sekä valtaannousua hyvin nuorena. Edellinen platinajuhlaan päässyt eurooppalainen hallitsija oli Liechtensteinin ruhtinas Juhana II, joka nousi valtaan 18-vuotiaana vuonna 1858 ja hallitsi vuoteen 1929.

Kuningatar Elisabet ei varsinaisesti riko nyt mitään uutta ennätystä, sillä hän on ollut jo 9.9.2015 alkaen maansa historian pisimpään hallinnut monarkki ohitettuaan isoisänsä isoäidin kuningatar Viktorian aiemman ennätyksen. Samalla Elisabetista tuli myös historian pisimpään vallassa ollut naishallitsija. Platinajuhla on silti kunnioitettava saavutus ja ansaittu juhlan paikka pitkän valtakauden loppupuolella.

Hovi julkaisi tänään kuvia kuningattaresta kuuluisen punaisen laatikkonsa kanssa.

Tullakseen koko varmennetun historian pisimpään hallinneeksi itsenäisen maan monarkiksi kuningatar Elisabetin pitäisi pysytellä vallassa vielä 27.5.2024 asti, jolloin hän ohittaisi Ranskan kuningas Ludvig XIV:n eli kuuluisan Aurinkokuninkaan tämänhetkisen ennätyksen, joka on 72 vuotta ja 110 päivää. Ei täysin mahdoton tehtävä, mutta nähtäväksi jää.

Tällä hetkellä Elisabet on maailman nykyisistä valtionpäistä sekä vanhin että pisimpään virassa ollut.

Platinajuhlan ohjelma

Mainitsin kuningatar Margareetan taannoisen kultajuhlan yhteydessä, että valtaannousu on hallitsijoille ristiriitainen kokemus, sillä se tarkoittaa useimmiten oman vanhemman kuolemaa. Kuningatar Elisabetkin kirjoitti eilen julkaistussa viestissään, että vielä 70 vuoden jälkeenkin valtaannousun päivän on hänelle yhtä lailla isän kuoleman vuosipäivä.

Kuningas Yrjö VI kuoli kuningasperheen maaseutukartanossa Sandringhamissa, johon kuninkaalliset kokoontuvat jouluksi. Kuningatar viipyy siellä yleensä alkuvuoden ja viettää valtaannousunsa vuosipäivän yksityisesti ennen paluutaan Lontooseen. Elisabetin suuria merkkipäiviä juhlitaan yleensä hänen virallisen syntymäpäivänsä yhteydessä kesäkuun alussa, ja niin myös tänä vuonna.

Kuningatar piti eilen pienen vastaanoton Sandringhamissa paikallisille yhteisöille. Paikalla oli mm. entinen kokkiopiskelija Angela Wood, joka oli mukana luomassa kuningattaren kruunajaisissa vuonna 1953 tarjoiltua ”kruunajaiskanaa”.

Hovin julkaisema video eiliseltä vastaanotolta

Kuningatar on myös muistellut aiempina valtakausijuhlinaan kansalaisilta saamiaan kortteja ja tervehdyksiä. Alla olevan instagram-gallerian viimeisessä kuvassa on muuten kuningatar Viktorian viuhka, jonka Viktoria sai kultajuhlansa kunniaksi vuonna 1887 vanhimmalta pojaltaan ja tämän vaimolta. Viuhkassa on Viktorian ystävien ja perheenjäsenten nimikirjoituksia.

Juhlavuotta on muistettu myös esimerkiksi juhlakolikoilla, postimerkeillä, meneillään olevalla jälkiruokakilpailulla ja puunistutusohjelmalla. Lisäksi mm. asevoimien, poliisin ja pelastustoimen työntekijöille myönnetään erityinen juhlavuoden mitali.

Juhlavuosi huipentuu kesäkuun alussa nelipäiväiseen juhlaviikonloppuun. Vuoden aikana tullaan näkemään myös kaikenlaista isompaa ja pienempää juhlaohjelmaa sekä näyttelyitä.

Mediassa on kerrattu Elisabetin valtaannousun tapahtumia ja valtakauden kohokohtia yllin kyllin, joten en lähde toistamaan samaa tarinaa. Sen sijaan muistelemme lyhyesti, miltä Euroopan kuninkaallisissa piireissä näytti vuonna 1952 kuningattaren valtakauden alussa. Seitsemänkymmentä vuotta on ihan käsittämättömän pitkä aika olla vallassa!

Vuonna 1952

…kuningatar Elisabet oli valtaan noustessaan 25-vuotias. Prinssi Philip oli silloin 30, ja heillä oli kaksi lasta; 3-vuotias prinssi Charles sekä 1,5-vuotias prinsessa Anne.

…kuningattaren valtaannousun aikaan kuningataräiti Elisabet oli 51- ja prinsessa Margaret puolestaan 21-vuotias. Margaret kuoli vuonna 2002, vain muutama päivä isosiskonsa valtakauden kultajuhlan jälkeen. Kuningataräiti kuoli vain viikkoja nuoremman tyttärensä jälkeen elettyään 50 vuotta leskenä.

…kuningatar Elisabet nousi valtaan myös Etelä-Afrikan, Pakistanin ja Ceylonin kuningattarena. Kansainyhteisö ja Elisabetin rooli ja titteli sen johdossa on muuttanut muotoaan moneen kertaan kuningattaren valtakauden aikana, kun entiset siirtomaat ovat itsenäistyneet.

…kuningatar Viktorian 42 lapsenlapsesta vielä kahdeksan oli elossa. Kuningatar Elisabet itse on Viktorian pojanpojan pojantytär.

…Norjaa hallitsi kuningas Haakon VII, Ruotsia Kustaa VI Aadolf ja Tanskaa kuningas Fredrik IX.

…Luxemburgia hallitsi suurherttuatar Charlotte, Belgiaa kuningas Baudouin ja Alankomaita kuningatar Juliana.

…Kreikka oli vielä kuningaskunta, jota hallitsi kuningas Paul. Espanja puolestaan oli kenraali Francon vallan alla. Monarkia palautettiin Espanjaan vasta vuonna 1975. Monacoa hallitsi ruhtinas Rainier III, joka oli tuohon aikaan naimaton. Grace Kellystä tuli ruhtinatar vasta vuonna 1956.

…Winston Churchill oli Britannian pääministeri. Nyt 70 vuotta myöhemmin viran tämänhetkinen haltija Boris Johnson on Elisabetin 14 pääministeri.

…toinen maailmansota oli loppunut vasta vajaat 7 vuotta aiemmin.

…tapahtui paljon muutakin merkittävää: esimerkiksi Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi ja Helsingissä pidettiin kesäolympialaiset. Heinäkuussa Argentiinassa surtiin maan ensimmäisen naisen eli legendaarisen Evitan kuolemaa 33 vuoden iässä.

…1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana Britannian valtaistuimella istui kaikkiaan viisi eri hallitsijaa: kuningatar Viktoria sekä kuninkaat Edvard VII, Yrjö V, Edvard VIII ja Yrjö VI. Kuningatar Elisabet on hallinnut reilusti pidempään kuin häntä edeltäneet neljä kuningasta yhteensä!

Ja vielä lopuksi

Kuningattaren aiemmin mainitusta viestistä täytyy mainita yksi erityinen kohta. Viestissään Elisabet kertoo suoraan toivovansa, että herttuatar Camillan arvonimeksi tulee aikanaan (tavalliseen tapaan) kuningatar, eikä siis se Clarence Housen viljelemä ”prinsessapuoliso”, joka tuli julkisuuteen prinssi Charlesin ja Camillan häiden yhteydessä. Camilla on paikkansa ansainnut, enkä keksi mitään oikeasti järkevää syytä, miksi Camillasta ei pitäisi tulla kuningatarta. Toivottavasti Elisabetin tuki nyt laittaa pisteen tälle prinsessapuoliso-idealle! 😀

6 kommenttia artikkeliin ”Kuningatar Elisabet 70 vuotta vallassa

  1. 70 vuotta vallassa, siihen ei moni pysty… Kun miettii vielä sitä kautta, että kuinka paljon maailma on muuttunut Elisabetin valtakauden aikana. Varmaan iso suosion salaisuus on se, että kuningatar on päivänpolitiikasta irrallinen hahmo, maassa jossa on kaksipuoluejärjestelmä (jos vertaa vaikka Usan tilanteeseen, jossa kahtiajakautunut kansa ei enää yhdisty saman presidentin taakse sitten millään). Siksi uskon, että ei monarkiasta ihan hevillä luovuta Elisabetin jälkeenkään. Oli kyllä hyvä, että Elisabet toi mielipiteen Camillan tulevasta tittelistä esiin, en minäkään näe mitään syytä sille miksi hän ei kuningatarpuolison titteliä saisi. Varsinkin kun eiköhän suurin osa halua että Catherinestakin aikanaan kuningatar tulee, niin lakimuutos olisi järjetön.

    • Toi on kyllä hyvä pointti, että kuninkaallisten poliittinen neutraalius on tämän päivän yhteiskunnassa iso valtti. Varsinkin kun somen kuplautumisen takia vastakkainasettelu on monissa maissa vain kasvanut, niin hallitsija voi oikeasti toimia koko kansaa kokoavana hahmona.

      Toivottavasti Elisabetin tuki nyt todella päättäisi tämän prinsessapuoliso-homman!

  2. On ehdottomasti saavutus, sekä Elisabetin ikä 95v että vuosikymmenet hallitsijana. Ja se, että hän vielä liikkuu ja on täydessä ymmärryksessä ym. En koskaan ole ymmärtänyt sitä, että Camillasta ei tulisi kuningatarta. Miksei? No, häntähän pidettiin ilkeänä noitana Dianan takana, viettelemässä Charlesia jopa melkein alttarilta. Heidän elämänsä, C:n ja C:n, vaan sattuivat menemään solmuun ja turhankin monet sähläsivät vaatimuksineen ja loppu on historiaa.
    Camilla takuulla on paikkansa kuningattarena ansainnut.

    • Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, kommenttisi oli jostain syystä jäänyt WordPressin roskapostifiltteriin!

      Monet ylläpitävät edelleen kuvaa Dianasta pyhimyksenä, mutta hänen, Charlesin ja Camillan tarina taitaa olla kaukana mustavalkoisesta. Diana on ollut kuollut neljännesvuosisadan, ja William, Harry ja kuningatar Elisabet hyväksyivät Camillan elämäänsä. On ehdottomasti aika antaa menneiden olla menneitä!

  3. Tuo Elisabetin viesti ylipäänsä oli tosi liikuttava, ja Camillalle annettu tuki on niin oikein. Totta kai Camillasta on tultava kuningatar, ihme höpötystä kaikki muu.

Jätä kommentti