Lämmin tunnelma Tanskan ja Ruotsin valtiovierailulla

Vieläkö jaksatte lukea valtiovierailuista, Tanskasta ja Ruotsista? 😀 En käy läpi koko ohjelmaa tällä kertaa, vaan keskityn muutamiin kiinnostaviin kohokohtiin.

Maanantaina 6. toukokuuta Tanskan kuningaspari aloitti kovasti odotetun ensimmäisen valtiovierailunsa naapurimaa Ruotsiin. Maat ovat läheisiä melkeinpä kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja kuningasperheille vierailu on samalla myös perhetapaaminen. Lämmin tunnelma näkyi ja kuului koko vierailun ajan.

Ruotsin kuningaspari valtiovieraili Tanskassa edellisen kerran vuonna 2007, ja sitä ennen kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik kävivät Ruotsissa vuonna 1985. Kuninkaalliset tapaavat säännöllisesti merkkipäivien ja muiden työvierailujen merkeissä, mutta korkeimman tason tapaamisten eli valtiovierailujen välillä vierähtää usein pidempiä aikoja.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Kuninkaalliset veneet

Kuningas Frederik ja kuningatar Mary aloittivat purjehduskauden viime viikolla, ja Tukholmaan he saapuivat kuninkaallisella Dannebrog-jahdilla, jolla he myös yöpyivät kuninkaanlinnan sijaan. Tiistaina jahti myös toimi Frederikin ja Maryn isännöimän kiitosvastaanoton tilana.

Dannebrog oli vierailun ajan laiturissa Skeppsbrolla linnan vieressä. Tanskan kuninkaalliset käyttävät jahtia aktiivisesti matkustamiseen, residenssinä ja silloin tällöin myös juhlatilana.

Embed from Getty Images
Dannebrog viime viikolla Tanskassa

Kuningasparin saapuessa Tukholman vesillä nähtiin toinen harvinainen näky: Ruotsin kuninkaallinen Vasaorden-soutuvene. Tämä on kaikista kuninkaallisista veneistä ja vaunuista ehkä suosikkini kaikessa prameudessaan!

Kuninkaallinen soutuvene Vasaorden. Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Saapuessaan Frederik ja Mary jäivät Dannebrogin kyydistä vähän etuajassa niin, että loppumatka Skeppsbrolle taittui Vasaordenilla kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin seurassa. Hovin mukaan soutuvenettä on käytetty valtiovierailun yhteydessä viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Myös kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik saivat saman kunniakohtelun vuonna 1985.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Vasaorden on tuttu kuningas Kaarle Kustaan valtakauden 50-vuotisjuhlista ja kruununprinsessaparin häistä. Alkuperäinen 1700-luvun vene tuhoutui tulipalossa vuonna 1921, minkä jälkeen siitä valmistettiin alkuperäispiirustusten mukainen kopio, joka otettiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Nykyinen vene täytti siis viime vuonna kokonaiset 100 vuotta.

Lämmin tunnelma

Kuningasperheiden lämpimät välit näkyivät heti ensimmäisistä tervehdyksistä alkaen. Sukusiteet nousivat esiin myös kuninkaiden puhuessassa tervetuliaismenojen lehdistötilaisuudessa sekä myöhemmin illallisella. Frederik viittasi illan isäntäpariin titteleiden lisäksi myös Kaarle Kustaa-setänä ja Silvia-tätinä.

Kruununprinsessapari tervehtii vieraitaan. Video: SVT

Edellisen postauksen kommenteissa tuli puheeksi niiailu Ruotsin ja Suomen valtiovierailulla. Ruotsissa sitä harrastetaan yleisesti vähemmän, mutta oletan niiaamisen kuitenkin kuuluvan lähes jokaisen kuninkaallisen naisen perustaitoihin. Ruotsalaisetkin harrastavat sitä ulkomaisia kuninkaallisia tavatessaan. Tanskassa tapa elää vahvana, ja näimmekin nyt Victorian niiaavan nykyään korkeammassa asemassa oleville Frederikille ja Marylle ensimmäistä kertaa (ks. yllä oleva video).

Myös prinsessa Estelle ja prinssi Oscar olivat poikkeuksellisesti mukana toivottamassa vieraat tervetulleiksi. Maryhan on Estellen kummi ja Frederik Oscarin.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Vierailun koko ohjelmasta voi lukea Ruotsin hovin sivuilta.

Kunniamerkit

Valtiovierailulla vaihdettiin myös kunniamerkkejä. Frederik on ollut Ruotsin Serafiimiritarikunnan jäsen jo kymmeniä vuosia, mutta nyt Kaarle Kustaa myönsi hänelle ritarikunnan käädyn, joka on erityinen kunnianosoitus.

Marylla oli Ruotsista entuudestaan kruununperillisen puolisona saamansa Pohjantähden ritarikunnan kunniamerkki. Nyt hallitsijan puolisona hänestä tehtiin Serafiimiritarikunnan ritari.

Ruotsin kunniamerkkikäytäntöihin on muuten tullut hiljattain muutoksia. Serafiimiritarikunnassa on vain yksi luokka, ritari, mutta nimitystä on käytetty vain miehistä. Naisia on otettu jäseniksi jo pitkään, mutta heitä on kutsuttu ritarin sijaan vain jäseniksi. Muutosten myötä myös naiset ovat jatkossa ritareita, ja Mary oli nyt ensimmäinen nainen, joka on saanut jäsenyyden ritarin nimellä.

Frederik taas myönsi Tanskan Elefanttiritarikunnan kunniamerkin prinssi Danielille. Isäntäväestä kuningasparilla, kruununprinsessalla ja prinsessa Christinalla on se jo entuudestaan. Kaarle Kustaalla on entuudestaan myös Tanskan Dannebrogin ritarikunnan merkki, jota hän kantoi illallisella kaulassaan.

Kuningas Frederik kantoi Serafiimiritarikunnan käätyä illallisella. Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Ritarikuntien historia ja käytännöt eivät ole ominta erikoisosaamistani, mutta yleisesti ottaen valtioilla on erilaisia tapoja ja perusteita myöntää kunniamerkkejä. Usein on niin, että ulkomaisen valtionpään tai kruununperijän puolisolle sekä muille rivikuninkaallisille myönnetään alempi merkki. Juuri niin kuin Mary sai ensin Pohjantähden merkin ja nyt vasta kuningattarena Serafiimin. Samoin Tanskan prinssi Joachim on saanut aikoinaan Ruotsista Serafiimin sijaan Pohjantähden merkin.

Hämmästyin kovasti siitä, että prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia eivät saaneet tällä vierailulla mitään tanskalaisia kunniamerkkejä. Kyse ei taatusti ole mistään henkilökohtaisesta vihanpidosta, mutta kaikki tekijät huomioiden pidän sitä silti outona. Prinssipari osallistui useisiin valtiovierailun ohjelmanumeroihin.

Jalokivet – Mary valitsi rubiinit

Moni oli toivonut Maryn debytoivan Pearl Poire -tiarassa, mutta kuninkaanlinnan juhlaillallisella nähtiinkin rubiinisetin koruja. Ehkä pieni pettymys, mutta rubiinit olivat luonnollinen valinta, sillä korujen alkuperäinen omistaja oli Bernadotten suvun ensimmäinen kuningatar Desideria. Jesper Høvringin iltapuku oli uudelleenkäytössä, mutta yläosa oli uudistettu.

Kuningatar Silviakin päätyi korostamaan sukusiteitä valitsemalla Leuchtenbergin safiirit, jotka tulivat Ruotsiin kuningasperheiden yhteisen esiäidin kuningatar Josefinan mukana. Georg et Arendin vihreä iltapuku on nähty aiemminkin.

Kuvat: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Kruununprinsessa Victorian koruvalinnat jatkoivat samaa linjaa. Connaught-tiara oli hänen ja Frederikin yhteisen isoisoäidin Ruotsin kruununprinsessa Margaretin häälahjoja. Kimalteleva valkoinen puku on Christer Lindarwin käsialaa.

Prinsessa Sofialla oli häätiaransa tällä kertaa jo aiemmin nähdyissä vaaleansinisissä topaaseissa. Kiviin sointuva Ida Lanton puku nähtiin muutama vuosi sitten Nobeleissa.

Prinsessa Christinalla oli pienempi nappitiara ja Thalian iltapuku.

Asutiedot haettu UFO No More -blogista.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna
Kuvat: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Juhlaillallisen kattaus

Ihailen aina kovasti kuninkaallisten illallisten kattauksia, ja tällä kertaa hovi julkaisikin paljon tietoa käytetyistä astioista. Illallinen oli katettu Kaarle XI:n galleriaan.

Illallispöydän hopeakoristeet olivat brasilialaisesta kokoelmasta, joka nähtiin viimeksi Suomen valtiovierailulla. Brasilian keisarinna Amélien kuoltua vuonna 1873 hopeat peri hänen sisarensa kuningatar Josefina.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Alku- ja jälkiruoka tarjoiltiin Karin Björquistin suunnittelemilta Hackman-Rörstrand Gustafsbergin lautasilta, jotka olivat hallituksen ja valtiopäivien 50-vuotislahja kuninkaalle vuonna 1996.

Kalalautaset tilattiin 1800-luvun puolivälissä kuningatar Josefinalle. Lihalautaset ovat 1850-luvulta ja kuuluivat aikoinaan Badenin suurherttuatar Louiselle, joka oli Ruotsin kuningatar Viktorian äiti. Selaa alla olevan Instagram-gallerian kuvia nähdäksesi kaikki lautaset!

Sigurd Perssonin suunnittelema Kostan lasiastiasto oli hallituksen ja valtiopäivien häälahja Kaarle Kustaalle ja Silvialle vuonna 1976.

Aterimet valmistettiin kuningas Kaarle XIV Juhanalle Pariisissa ja Tukholmassa 1800-luvun alkupuoliskolla.

Kuva: Clément Morin / Kungl. Hovstaterna

Pöytä- ja lautasliinat on kudottu Irlannissa vuonna 1959. Liinojen keskiosassa on kuningas Kustaa VI Aadolfin monogrammi ja kruunu, joita kehystää reunojen lehtikuviointi. Ylempänä olevassa kuvassa, jossa näkyy pöydän kukkakoristeet, näkyy myös pöytäliinan reunakuviot.

6 kommenttia artikkeliin ”Lämmin tunnelma Tanskan ja Ruotsin valtiovierailulla

  1. Kauniita ovat puvut, tiarat ja muut korut. Älkää nyt naurako,vaikka minun huomioni kaikesta loistosta huolimatta liikkuu proosallisissa asioissa.

    Kuninkaanlinnan henkilöstöllä on ollut sanoisinko pientä vipinää. Viime viikolla oli meidän presidenttipari vierailulla ja nyt Tanskan kuningaspari. Kai siellä on useampi pöytäliina ja lautasliinojakin, ettei ollut hoppu pestä ja silittää niitä käytettyjä. Astiastojakin lienee useita. Yleisö näkee loiston, mutta taustalla on valtava työmäärä tehtävänä, että kaikki sujuu. Koristelu kukkineen, kattaukset ja kaikki muu, nostan hattua henkilöstölle. Todellakin!!

    • Suomen ja Tanskan vierailujen välissä oli onneksi kaksi viikkoa, mun postaus vaan tuli tosi myöhässä! 😀 Mutta kovan työn tekevät silti. Nämä liinat sun muut eivät ole ihan pesukoneeseen heitettäviä. Musta on tosi kiva, että osa hoveista julkaisee myös kuvia kattauksista ja ruuista. Se on pr:ää, mutta osoittaa minusta myös arvostusta henkilökunnalle.

  2. Mukava näitä valtiovierailuja on aina seurata, etenkin kun Pohjoismaissa näistä päivitetään melkeinpä liveajassa ja todella runsaasti myös someen. Upeita kuvia oli Ruotsin hovin instagramissa sekä tästä, että aikaisemmasta Stubbien vierailusta. Erityisen kivaa oli, että Frederikin ja Maryn kummilapset Estelle ja Oscar olivat mukana, heillä tuntuu olevan läheiset välit, eikä ihme. Sekä toki iltapukuja ja tiaroita on aina mukavaa ihailla 😀 Tällä kertaa erityisesti Victoria säväytti, vaikkakin plussaa muille daameille asujen kierrätyksestä!

    • Tykkäsin Victorian jääkuningatar-tyylistä, mutta Mary oli mulle kyllä illan ykkönen. Rubiinit toimi tosi hyvin puvun uudistetun yläosan kanssa ja kokonaisuus oli upea. Myös Sofia, Silvia ja Christina olivat tyylikkäitä, mutta Mary ja Victoria voittivat mun silmissä tällä kertaa.

  3. Minäkin kiinnitin heti huomiota siihen, että Sofia ja Carl Philip ei saaneet kunniamerkkejä, kuitenkin olivat koko vierailun ajan ohjelmassa mukana ja varmasti samalla tavalla läheisiä tanskalaisille kuin kuningaspari ja kruunuprinsessaparikin. Ehkä kyse on vain siitä, että he ovat alempana arvoasteikossa ja nyt oli Danielin vuoro saada merkki? Kummallista kuitenkin, molemmilla kuitenkin merkkejä muiden maiden vierailuilta. Ehkä sitten seuraavalla kerralla! Minusta on kuitenkin kiva, että Sofia ja Carl Philip ovat näin paljon mukana valtiovierailulla.

    Iltalookeista tuore kuningatar Mary oli mielestäni upein! Victorian iltapuku oli mielestäni todella kiva myös ja Sofialle toistan ikuisuustoiveeni jostain toisesta tiarasta vaihtelun vuoksi.

    • Kunniamerkkien kanssa ei käsittääkseni ole mitään rajaa, kuinka monelle niitä voidaan myöntää. Jos maat eivät ole valtiovierailleet pitkään aikaan, niin ei ole tavatonta, että kunniamerkin saa useampi kuninkaallinen. Ja kun vierailujen välissä voi mennä vuosikymmeniä, niin ei niitä kuninkaallisten kesken ole syytä pantata. Lisäksi niitä myönnetään valtiovierailujen yhteydessä aina myös korkea-arvoisille poliitikoille, ehkä jopa hovin virkamiehille.

      Norjan Märtha Louise sai 90-luvun alussa Elefanttiritarikunnan jäsenyyden, vaikka hän oli vain varaperijä. Ruotsin Christina sai omansa vuonna 1973, mutta hän oli silloin Ruotsin hovin ykkösdaami. Ymmärrän, ettei prinssipari saa Elefanttimerkkiä (myöntämiskäytännötkin ovat voineet muuttua), mutta kummallista tosiaan että he jäivät kokonaan ilman, vaikka olivat mukana useammassa ohjelmanumerossa.

Osallistu keskusteluun