Kuningatar Josefina – Bernadotten suvun alkutaipaleen avainhahmo

Ruotsin kuningatar Josefina (1807-1876) oli Bernadotten suvun alkutaipaleen avainhahmoja, ja suositun esiäidin perintö näkyy kuningashuoneessa edelleen monin tavoin. Erityisesti jalokivien ystäville Josefina lienee tuttu nimi, sillä Ruotsin ja Norjan kuningasperheiden merkittävimmät tiarat ovat juurikin hänen perujaan.

Tämän kaksiosaisen postaussarjan aloitusosassa tutustumme nyt Josefinan elämään. Seuraavissa osissa käymme läpi hänen jalokiviperintöään Ruotsin kuningasperheessä ja muutamissa muissa maissa.

Kuningatar Josefina vuonna 1856 Sofia Adlersparren maalaamana. Kuva: Wikimedia Commons

Leuchtenbergin Josefina

Leuchtenbergin prinsessa Joséphine Maximiliana Eugenia Napoleona syntyi vuonna 1807 Italian varakuninkaana toimineen Eugène de Beauharnais’n ja Baijerin prinsessa Augustan esikoiseksi. Ranskalainen nimi on Ruotsissa ja Suomessa tutumpi muodossa Josefina.

Josefinan isänäiti ja kaima oli Napoleon Bonaparten ensimmäinen vaimo, Ranskan keisarinna Joséphine. Napoleon vaikutti suuresti poikapuolensa Eugènen elämään: keisari adoptoi tämän virallisesti, antoi tälle kuninkaallisia arvonimiä ja myös järjesti tämän avioliiton. Prinsessa Augusta oli Baijerin kuningas Maksimilian I Joosefin vanhin tytär.

Kuningatar Josefinan sukupuu. Kuva: Timanttisalonki

Eugènen ja Augustan avioliitto oli poliittisesta tarkoitusperästään huolimatta onnellinen, ja parin seitsemästä lapsesta kuusi saavutti aikuisiän. Juuri Napoleonin kerrotaan pyytäneen, että he nimeäisivät esikoistyttärensä keisarinna Joséphinen mukaan.

Napoleonin kukistuttua vuonna 1814 perhe muutti Italiasta Augustan perheen luokse Baijeriin. Kuningas Maksimilian Joosef myönsi vävypojalleen myöhemmin Leuchtenbergin herttuan arvon. Perhe on jäänyt historiankirjoihin juuri tällä tittelillä.

Eugène de Beaurharnais kuoli vain 42-vuotiaana vuonna 1824. Prinsessa Augusta eli leskenä lähemmäs 30 vuotta ja kuoli 62 vuoden iässä vuonna 1852. Josefinan lisäksi myös muut lapset solmivat hyviä naimakauppoja, mutta jätämme sen aiheen seuraavaan osaan.

Embed from Getty Images
Kuningatar Josefinan isä Eugène de Beauharnais

Ruotsin uusi dynastia tarvitsee kruununprinsessan

Ruotsin kuningashuoneessa tapahtui suuri muutos vuonna 1810, kun lapsettomalle kuningas Kaarle XIII:lle valittiin seuraajaksi ranskalainen Napoleonin marsalkka Jean Baptiste Bernadotte, josta tuli Ruotsissa Kaarle (XIV) Juhana. Mies nousi valtaan vanhan kuninkaan kuoltua vuonna 1818. Ruotsi sai samalla kokonaan uuden hallitsijasuvun.

Kaarle Juhanan vaimo oli ranskalaisen kauppiassuvun tytär Désirée Clary, ja pariskunnalla oli poika Oskar (1799-1859), josta tuli isänsä valtaannousun myötä kruununprinssi.

Embed from Getty Images
Jean Baptiste Bernadottesta tuli Ruotsin kuningas Kaarle XIV Juhana

Désirée, jonka nimi kääntyi Ruotsissa muotoon Desideria, oli ollut nuorempana kihloissa Napoleonin kanssa. Sulhanen oli kuitenkin purkanut kihlauksen rakastuttuaan Joséphine de Beaurharnaisiin. Desiderian sisar Julie Clary oli naimisissa Napoleonin vanhemman veljen Joseph Bonaparten kanssa.

Kaarle Juhana ja Oskar olivat uuden asemansa myötä asettuneet Ruotsiin, mutta Desideria ei Pohjolassa viihtynyt. Hän oli läheinen sisarensa Julien kanssa ja eli mielellään Pariisissa ilman kuninkaallisia velvollisuuksia.

Kruununprinssi Oskarin avioliitosta tuli tärkeä kysymys. Kaarle Juhana ja Desideria eivät kumpikaan olleet kuninkaallisista tai edes aatelisista suvuista, joten pojan morsiamelta toivottiin yhteyksiä Euroopan hallitsijasukuihin. Oskar oli myös ainoa lapsi, joten uuden dynastian tulevaisuus lepäsi hänen harteillaan. Kaarle Juhana olikin aktiivinen poikansa morsianehdokkaiden suhteen.

Josefina saapuu Ruotsiin

Leuchtenbergin prinsessa Josefina lukeutui ehdokkaiden parhaimmistoon. Tavatessaan kesällä 1822 Oskar ja Josefina tykästyivät nopeasti toisiinsa. Kihlauksen kanssa ei aikailtu turhia, ja Josefina alkoi opetella ruotsin kieltä.

Josefina oli kiinnostavasti muuten äitinsä kautta Ruotsia aiemmin hallinneen Vaasan suvun jälkeläinen, tarkemmin sanottuna Kustaa Vaasan 10. polven jälkeläinen.

Josefina ja Oskar vihittiin ensin Baijerissa katolisen kaavan mukaan toukokuussa 1823, sulhanen tosin ei ollut itse paikalla. Kesäkuussa morsian matkusti uuteen kotimaahansa, jossa oli luvassa luterilainen vihkiminen Tukholman Suurkirkossa. Myös kuningatar Desideria palasi Ruotsiin poikansa häitä varten.

Josefinan ja Oskarin hääpäivä 19. kesäkuuta on jäänyt elämään Ruotsin kuningasperheeseen; saman hääpäivän valitsi myös heidän poikansa Kaarle XV (1850) sekä useita sukupolvia myöhemmin Kaarle XVI Kustaa (1976) sekä kruununprinsessa Victoria (2010). Postasin aiheesta juuri Seuran puolella.

Ruotsin kuningasperhe vuonna 1837: kuningas Kaarle XIV Juhana ja kuningatar Desideria (reunimmaiset aikuiset) yhdessä silloisen kruununprinssi Oskarin ja kruununprinsessa Josefinan ja näiden lasten kanssa. Fredric Westinin maalaus. Kuva: Wikimedia Commons

Kruununprinsessa ja kuningatar Josefina

Josefinasta tuli nopeasti hyvin suosittu uudessa kotimaassaan, ja hän herätti arvostusta sekä hovin että kansan keskuudessa. Hänen suosionsa sekä nopeasti kasvanut perhe auttoivat lujittamaan uuden dynastian asemaa. Josefinan ja Oskarin viisi lasta olivat Kaarle (XV), Gustav, Oskar (II), Eugénie ja August.

Josefina tuli hyvin toimeen appensa kanssa, ja suhde kuningatar Desideriaankin lämpeni ajan myötä. Edustusrooli sujui Josefinalta luontevammin kuin anopilta, joka oli nyt asettunut Ruotsiin pysyvästi, mutta saanut eksentrikon maineen.

Oskarista ja Josefinasta tuli hallitsijapari Kaarle Juhanan kuoleman myötä vuonna 1844. Oskar oli kruununprinssinä harrastanut avioliiton ulkopuolisia suhteita, jotka loukkasivat vaimoa kovasti. Pari sai kuitenkin korjattua välinsä, ja Josefina toimi miehensä valtakaudella tämän luotettuna neuvonantajana.

Embed from Getty Images
Potretti Josefinasta ja Oskarista heidän valtaannousunsa ajoilta

Ainoa “tahra” Josefinassa oli tämän uskonnollinen vakaumus. Katolisen suvun tytär oli saanut avioituessaan erityisluvan säilyttää uskontonsa, vaikka hän sitoutuikin kasvattamaan tulevat lapsensa ruotsalaisittain luterilaisiksi.

Josefina toi Ruotsiin oman rippi-isän, ja hänellä oli kuninkaanlinnassa oma katolinen kappeli. Hän käytti vaikutusvaltaansa erityisesti uskonnonvapauden ja katolisen kirkon aseman edistämiseksi. Siihen aikaan katoliseksi mielivä ruotsalainen joutui lähtemään maasta. Uskonnonvapaus tuli Ruotsiin Josefinan elinaikana vuonna 1860.

Fredric Westinin muotokuva Josefinasta vuodelta 1837. Kuva: Timanttisalonki

Kuningas Oskarin kuoltua valtaistuimelle nousi parin vanhin poika Kaarle XV vuonna 1859. Josefina ei ollut esikoisensa kanssa läheinen, eikä poika kaivannut äidin neuvoja. Poliittisen vaikutusvallan menetettyään Josefina omistautui hyväntekeväisyydelle ja katoliselle seurakunnalle, mutta pysytteli kärryillä hallinnon tapahtumista.

Kaarle XV kuoli vuonna 1872 ilman miespuolista perillistä, joten kruunu siirtyi Josefinan ja Oskarin kolmannelle pojalle ja isänsä kaimalle, Oskar II:lle. Perheen toinen poika prinssi Gustav oli kuollut jo aiemmin ilman perillisiä.

Kesällä 1875 Josefina matkusti Roomaan tapaamaan paavia ja vieraili samalla lapsuutensa kotikonnuilla. Seuraavan talven aikana hänen voimansa ehtyivät. Josefina kuoli 69-vuotiaana keuhko- ja sydänongelmiin 7.6.1876 Tukholmassa. Hän oli viettänyt Ruotsissa yli 50 vuotta kruununprinsessana, kuningattarena ja leskikuningattarena. 

Kuningatar Josefinan hauta on monien sukulaistensa tavoin Tukholman Riddarholmenin kirkossa Bernadotten kappelissa.

Oskar I:n ja Josefinan viimeinen lepopaikka Bernadotten kappelissa. Oikealla taaempana Kaarle XIV Juhanan sarkofagi. Kuva: Timanttisalonki

Kuningatar Josefinan perintö

Oskarin ja Josefinan jälkeläisiä istuu tällä hetkellä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Belgian ja Luxemburgin valtaistuimilla.

Josefina oli Bernadotten suvun alkutaipaleen avainhahmoja. Kuninkaallisen hääpäivän ja mittavan jalokivikokoelman lisäksi myös hänen nimensä on jäänyt elämään jälkeläisten eri sukuhaaroihin.

Ruotsin prinsessa Madeleinen ja prinsessa Adriennen etunimien joukosta löytyy Joséphine, ja Tanskassa on tällä hetkellä samanniminen prinsessa. Nimi on elänyt myös Belgian ja Luxemburgin kuninkaallisissa perheissä.

Josefina on jäänyt historiaan myös työstään uskonnonvapauden eteen, ja lisäksi hänen perustamansa säätiöt Josephinahemmet ja kuningas Oskar I:n muistosäätiö ovat edelleen toiminnassa. Säätiöiden toiminta on hiukan muuttunut, kun varsinaisia köyhäintaloja ei enää ole, mutta ne tarjoavat nykymuodossaan asumispalveluja vanhuksille.

Josefinan äidin suku Wittelsbachit olivat tunnettuja taiteiden ystäviä. Olisiko Ruotsin kuningasperheeseen useammassa sukupolvessa levinnyt kulttuurikiinnostus ja taiteellisuus tullut Josefinalta äidinperintönä?

Seuraavassa osassa paneudumme sitten Josefinan jalokivikokoelmaan!

Lähteitä

Jätä kommentti