Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand
