Romanovin keisarillinen suku ennen ja jälkeen vallankumouksen

Alkuhuomautus: aihe osoittautui hyvin haastavaksi laajuutensa takia, mutta toivottavasti onnistuin saamaan aikaan ymmärrettävän tiivistelmän. Tarkoitus ei ole käydä pilkuntarkasti kaikkea läpi, vaan antaa yleiskäsitys suvun historiasta ja nykytilasta. Nimien oikeinkirjoitus ja suomennos tuotti hieman päänvaivaa, saa korjata jos huomaa virheen! Venäjän keisarisuvussa yleisiä arvonimiä ovat englanniksi Grand Duke/Duchess ja Prince/Princess, mutta suomeksi puhutaan yleensä suuriruhtinaista/-ruhtinattarista ja ruhtinaista ja niitä olen tässä artikkelissa käyttänyt. Pahoittelut sekavuudesta: kaikilla on lähes sama titteli ja suvun nimistö on melko yksipuolista, joten sekavuuksilta ei varmasti täysin voi välttyä. 🙂

Romanov-suku oli hallinut Venäjän keisarikuntaa 300 vuoden ajan, kunnes vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan levottomuudet saivat keisari Nikolai II:n luopumaan kruunusta. Seuraavana vuonna keisariperhe, eli Nikolai ja vaimonsa Alexandra sekä heidän viisi lastansa, teloitettiin bolsevikkien toimesta. Samanlaisen kohtalon kärsi myös moni muu suvun jäsen, mutta osa pääsi pakenemaan Venäjältä ja näiden paenneiden jälkeläisiä elää yhä edelleen ympäri maailmaa. Tarkastellaan ensin keitä sukuun edes kuului ennen vallankumousta.

Viimeinen keisariperhe: Nikolai II ja Alexandra Fjodorovna sekä lapset Olga, Tatiana, Maria, Anastasia ja kruununperijä Alexei. Heidät kaikki teloitettiin vuonna 1918.

Ensimmäinen Suomea hallinnut keisari, Aleksanteri I, kuoli lapsettomana vuonna 1825 ja valta siirtyi hänen veljelleen, josta tuli Nikolai I. Nikolailla itsellään oli 9 sisarusta (joista tosin kuusi sisarta) ja hän sai vaimonsa keisarinna Alexandra Fjodorovnan kanssa seitsemän lasta. Hänen vanhin poikansa ja seuraajansa Aleksanteri II ja keisarinna Maria Alexandrovna saivat kahdeksan lasta. Seuraaja Aleksanteri III ja keisarinna Maria Fjodorovna puolestaan saivat kuusi lasta. Heidän jälkeensä hallinneella viimeisellä keisariparilla oli viisi lasta. Vaikka tästä vähentää ennenaikaiset lapsikuolemat ja huomioi tyttöjen olevan kauempana kruununperimyksessä, niin suku oli silti iso, monen kymmenen hengen kokoinen. Keisarien lapset ja lapsenlapset olivat oikeutettuja suuriruhtinas-arvonimeen, ja kaukaisemmat sukulaiset ruhtinaan titteliin. Suku oli täynnä setiä, tätejä, serkkuja, pikkuserkkuja, serkun lapsia jne. Ei siis mikään ihme, että osa heistä säästyi vallankumoukselta. Tällä hetkellä suvun virallisin infokanava taitaa olla Romanov Family Association, eli heidän sukuseuransa. Se on yksityinen ryhmittymä, joka 70-luvulta alkaen on koonnut Romanoveja yhteen. Siellä mainitut jäsenet ovat kaikki Nikolai I jälkeläisiä, ja siinä rajauksessa pysyn minäkin.

Romanovien kruununperimyslaissa edellytettiin aseman mukaista ”tasa-arvoista” avioliittoa (engl. equality of rank) ja ortodoksista uskontoa. Käytännössä siis tulevan aviopuolison tuli olla tarpeeksi ylhäinen eli toisesta kuninkaallisesta suvusta sekä kääntyä ortodoksiksi. Kun suku oli vielä suhteellisen pieni, ei ongelmia ollut. Muutamia epäsopivia avioliittoja ja tietysti aviottomia lapsia esiintyi, kuten muissakin hoveissa. Myöhemmin suvun kasvaessa alkoi olla jo vaikeaa löytää sopivia puolisoita kaikille, ja lakeja muutettiinkin väljemmiksi etäisempien sukulaisten osalta. Naiset ovat mukana kruununperimyksessä, mutta miessukulaiset ohittavat heidät. 1900-luvulla kaikissa monarkioissa ja ylhäisösuvuissa tuli tavalliseksi naida alempaa säätyä, eli ns. normaaleja ihmisiä. Tämän kappaleen alussa linkkaamassani tekstissä sanotaankin, että ruhtinaita ja ruhtinattaria kyllä löytyy eli keisarillinen suku on olemassa, mutta yhdelläkään ei ole kiistämätöntä asemaa keisari Paavali I asettamien perimyslakien mukaan.

Keisari Aleksanteri III ja sukulaisia

Keitä sitten ovat nykyiset Romanovit? Tiedämme, että Nikolai II:lta ei jäänyt perillisiä eloon. Hän oli kuitenkin vasta ensimmäinen isänsä Aleksanteri III:n kuudesta lapsesta. Nikolain sisaruksista Aleksandr menehtyi vuoden ikäisenä. Seuraavana kuoli Nikolaille läheinen pikkuveli Georgi alle 30-vuotiaana ilman perillistä. Seuraava veli Mihail kuoli vallankumouksessa, ja hänen ainut poikansa kuoli lapsettomana (eikä muutenkaan ollut oikeutettu perimykseen vanhempiensa epäsopivan avioliiton takia). Nikolain siskot, Ksenia ja Olga, pääsivät pois Venäjältä ja molemmat elivät vuoteen 1960 asti. Nuorempi sisko Olga meni naimisiin aatelittoman miehen kanssa ja sai kaksi lasta, jotka jäivät kokonaan ilman titteleitä. Jälkeläisiä on Kulikovsky-nimellä, joka oli Olgan miehen sukunimi. RFA:n sivuilla heitä mainitaan seuran kunniajäseninä, mutta tulkitsen niin, että vaikka he ovat keisarillista sukua, niin aatelittomia naislinjan jälkeläisiä ei lasketa mukaan ”virallisesti”. Yleensähän lapset perivät sukunimensä ja arvonsa isältään, jolla ei tässä tapauksessa ollut aatelisarvoa.

Nikolain siskoista vanhempi Ksenia puolestaan nai sukulaisensa suuriruhtinas Aleksandrin ja sai seitsemän lasta tämän kanssa. Ksenian jälkeläiset kuuluvat Romanov-sukuun sekä isänsä että äitinsä kautta, sillä Aleksandr oli Nikolai I:n lapsenlapsi keisarin Mihail-pojan kautta. Aleksandr oli siis vaimonsa isän serkku.

Nikolai II sisarensa suuriruhtinatar Ksenian ja tämän miehen suuriruhtinas Aleksandrin kanssa.

Kuuden lapsen luulisi riittävän turvaamaan perimys vaikka missä olosuhteissa, mutta kohtalo on oikukas. Nikolai II:n sisaruksista siis ainoastaan yhdellä on jälkeläisiä, jotka kuuluvat virallisesti Romanov-sukuun ja joilla on arvonimiä. En halua jossitella liikaa, mutta jos Ksenia olisi siskonsa Olgan tavoin nainut aatelittoman miehen, luultavasti hänenkin lapsensa olisivat jääneet ilman oikeutta perimykseen. Silloin nykyiset Romanovit olisivat sukua vielä kauemman mutkan takaa.

Ksenia oli siis keisari Aleksanteri III:n vanhempi tytär ja siten viimeisen keisari Nikolai II:n sisko. Ksenian jälkeläiset ovat monen tulkinnan mukaan läheisimmät sukulaiset Nikolaille, mutta naislinjaa. Hänen jälkeläisensä lasketaan siis isän mukaan vähän kaukaisempaa sukulinjaa pitkin, vaikka sukulaisuus äidin puolelta on läheisin olemassa oleva yhteys hallinneeseen keisariin. Seitsemästä lapsesta vain yksi oli tyttö, ja poikien jälkeläisiä on listattu RFA:n sivuilla. Eli iso osa nykyisistä Romanoveista on keisari Nikolai II:n siskonpoikien lapsia ja samalla keisari Aleksanteri III:n tyttären jälkeläisiä!

Jotta tämä ei olisi liian helppoa, niin kerron heti perään, että Romanoveja löytyy monesta eri sukuhaarasta, jotka ovat Nikolai I:n poikien mukaan nimettyjä. Olemassa on myös muutama alahaara. Ksenian jälkeläiset siis listataan Mihail-haaraan, koska Ksenian mies on keisarillista sukua Nikolai I:n Mihail-pojan kautta. Muita haaroja ovat Aleksanterin haara, johon Ksenia, hänen sisaruksensa, isänsä ja isoisänsä kuuluivat; Konstantinin haara, jolla on ainakin naislinjan jälkeläisiä pienissä saksalaisruhtinaskunnissa sekä Nikolain haara, jonka viimeinen mieslinjan jälkeläinen, ruhtinas Dimitri, on RFA:n mukaan suvun päämies tällä hetkellä. Hänen isänisänisänisänsä oli Nikolai I, eli selkeästi mennään jo kauas taaksepäin, mutta mieslinjaa ainakin. Dimitri on jo yli 90-vuotias, ja Wikipedia mainitsee hänen seuraajakseen päämiehenä Ksenian niin ikään yhdeksänkymppisen pojanpojan (joka siis edustaa Mihail-haaraa). Ksenian pojanpoika on siis keisari Nikolai II siskonpojanpoika ja samalla keisari Aleksanteri III:n tyttärenpojanpoika. (Anteeksi jos tulee toistoa – ajattelin että parempi vääntää rautalangasta kuin jättää hataraksi.)

Vladimir-haara on Aleksanteri-haaran alaryhmä. Suuriruhtinas Vladimir oli keisari Aleksanteri III:n veli ja siten Nikolai II:n setä. Vladimirin poika Kirill nai serkkunsa, Vladimirin ja A III:n siskontyttären Victoria Melitan. Kirill julisti itsensä 1920-luvulla keisariksi ja suvun päämieheksi, mutta ei saanut kannatusta vallankumouksesta selvinneiden suuriruhtinaiden kesken. Kuitenkin Kirillin kuoleman jälkeen hänen poikansa Vladimir (k.1992), pojantyttärensä Maria (s.1953) ja pojantyttärenpoikansa George (s.1981) ovat esiintyneet päättäväisesti keisarillisen suvun (engl. Imperial House) perillisinä. He vetoavat kruununperimyslakeihin, että Kirill oikeasti oli laillinen seuraaja keisariksi ja että suvun muiden haarojen avioliitot ovat olleen epäsopivia, eivätkä noudata perimyslakeja.

Maria ilmeisesti pitää itseään lainmukaisena keisarinnana ja yhdet kovasti häntä tukevat nettisivut listaavat hänet hallitsijoiden sukupuun jatkoksi Maria I:ksi ilman huomautuksia. Noilla sivuilla ei tämänhetkiseen sukuun ole edes merkitty muita kuin hänet ja hänen poikansa George. Marian puoli väittää, että muut Romanovit eivät ole dynastisia jälkeläisiä. Hän ei myöskään ole RFA:n jäsen. Toisaalta on kyseenalaistettava Marian isoisän Kirillin asema keisarina maalle, jota ei ollut edes olemassa enää: Venäjä muuttui Neuvostoliitoksi kommunistien myötä. Mikään hallitus tai kansa ei virallistanut keisariutta.

Oikeasti kellään heistä ei ole valtakuntaa perittävänä. Sekä RFA:n että Marian sivuilla mainitaan, että jos monarkia joskus palautettaisiin Venäjälle, sen pitäisi tapahtua kansan tahdosta. Vaikea kuvitella, että Putin ja kumppanit sallisivat sellaista, mutta eihän sitä tiedä jos joskus Venäjä on uudelleen Neuvostoliiton romahtamisen kaltaisessa kriisissä ja vaihtaakin valtiomuotoa. En silti laskisi sen varaan. En tiedä yhtään, millainen Marian kansansuosio on tai onko Venäjällä vahvaa monarkia-aatetta, mutta hyvin mielenkiintoinen tilanne kaikkinensa! RFA:n sivuilla puhutaan vain suvun päämiehestä, mutta Marian taholla puhutaan todella perillisistä. Vaikea päätellä kuka olisi eniten oikeassa tai eniten oikeutettu ”kruunuun”. Kaikilla nykyisillä Romanoveilla on jo muutama sukupolvi normaalia elämää takana – onhan vallankumouksestakin kohta 100 vuotta aikaa. Maria näyttää saaneen jotain tunnustuksia Venäjän kirkoltakin, mutta eipä sitä koskaan tiedä mikä on täysin totta ja mikä propagandaa.

Maria Vladimirovna, Romanovien kiistelty päämies ja ”Venäjän keisarinna de jure”

Romanovien tittelit ovat muutenkin  vähän epämääräisiä, tuskin virallisia ainakaan. Olettaisin, että vallankumouksen jälkeen kukaan ei ole voinut myöntää niitä. Ehkä ne ovat vähän samantapaiset kuin Kreikan syrjäytetyllä kuningashuoneella? En ole koskaan nähnyt Romanoveja vieraana esim. kuninkaallisissa häissä, joten en osaa sanoa, miten muut hovit suhtautuvat heihin. Romanoveilla oli paljon suhteita venäläiseen aateliin ja Saksan alueen ruhtinaskuntiin, joita ei enää virallisesti ole. Ja koska nykyiset jälkeläiset ovat kauemman mutkan takaa, eivätkä esim. syrjäytetyn keisarin suoraa jälkipolvea, he tuskin ovat kuninkaallisten ykköspiireissä. Kun avioliitoista tuli ei-kuninkaallisia, niistä myös löytyy luonnollisesti vähemmän julkista tietoa. Uskoisin, että suurin osa suvusta viettää melko rauhallista elämää. Uusia sukulaisia näyttää syntyvän hyvään tahtiin, ruhtinaita ja ruhtinattaria on kymmeniä. Oletan myös hyvin vahvasti että naislinjan jälkeläisiä, joiden sukunimi ei ole aikoihin ollut Romanov, löytyy jonkin verran. Tätä ”tutkimusta” tehdessä pistin kyllä merkille, että yllättävän monet sukulinjat ovat sammuneet.

Suvun omaisuudesta suuri osa varmasti menetettiin vallankumouksen yhteydessä, mm. palatsit tietysti. Uskoisin, että murto-osaakaan koruista, taideaarteista ja muista aarteista ei otettu mukaan Venäjältä. Jotain irtaimistoa on varmasti jäänyt, mutta aikojen saatossa niitä on luultavasti kaupattu eteenpäin jonkin verran. Romanovit olivat aika varattomia jouduttuaan pakenemaan, ja monet elivät sukulaisten varassa.

Aleksanteri III:n puoliso keisarinna Maria Fjodorovna (Nikolai II:n äiti) selvisi vallankumouksesta ja asui loppuelämänsä Tanskassa, jonka prinsessa hän oli syntyjään. Hän kuoli vuonna 1928 ja hänet haudattiin Roskildeen, Tanskan kuninkaallisten hautapaikkaan. Vuonna 2006 keisarinnan ruumis siirrettiin juhlamenoin Pietariin ja laskettiin viimeiseen lepoon miehensä viereen. (Hän on muuten se isoäiti, jota Anastasia-piirretyssä yritetään vakuuttaa!)

Lista Suomea hallinneista Venäjän keisareista: (sukuissa valtakausi)

  • Aleksanteri I (1809-1925)
  • Nikolai I (1825-1855)
  • Aleksanteri II (1855-1881)
  • Aleksanteri III (1881-1894)
  • Nikolai II (1894-1917)

Tässä tiivistelmäni Romanoveista! Nostan hattua vanhalle suvulle, joka dramaattisesta vallankumouksesta huolimatta on onnistunut yhdistymään uudestaan ja pitää kiinni kulttuuriperinnöstään. Kommenttia, korjauksia ja kysymyksiä saa jättää mieluusti. Tämä on ensimmäinen pidempi selontekoni, ja aihe osoittautui varsinaiseksi suoksi!

 

Lähteet:

Romanov Family Association
The Russian Legitimist
Koivunen, E.(2014) Kuninkaalliset – valtaa ja vallattomuutta. Uudistettu laitos. Keuruu: Otava.
Branches of the Russian Imperial Family, Wikipedia

+ lukuisat muut Wikipedia-sivut

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s