Hovipuku oli Venäjän keisarillisen hovin tunnusmerkki

Yksi Venäjän keisarillisen hovin eleganssin tukipilareista oli venäläinen hovipuku, joka antoi hovin naisväelle loisteliaan ja uniikin yleisilmeen erilaisissa seremoniallisissa tilaisuuksissa.

Osallistuin hiljattain ruotsalaisen taidehistorioitsija ja kuninkaallisbloggaaja Erika Lindblomin luennolle, jonka aiheena oli venäläinen hovipuku. Ajattelin heti, että aihepiiri varmasti kiinnostaa myös Timanttisalongin porukkaa!

Lindblomin (ruotsinkielinen) blogi Madame Scandaleuse on hiljentynyt viime vuosina, mutta Instagramissa hän postailee edelleen aktiivisesti. Tämä postaus perustuu pääosin Lindblomin pitämään luentoon, hänen blogikirjoitukseensa Den ryska hovdräkten sekä Alexander Palace Time Machinen artikkeliin Women’s Imperial Court Costume in Imperial Russia.

Hovipuku oli Venäjän hovin naisten univormu, jota käytettiin suurissa juhlatilaisuuksissa.
Keisarinna Aleksandra Fjodorovna hovipuvussa. Kuva: Romanov Empire
Lue loppuun

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä 100 vuotta – ketkä istuivat Euroopan valtaistuimilla?

Tänään marraskuun 11. päivänä tulee 100 vuotta täyteen siitä, kun Ranskassa vuonna 1918 solmittu aselepo astui voimaan, ja neljä vuotta kestänyt ensimmäinen maailmansota tuli viimein loppuunsa. Kansainvälinen suursota muutti maailmanjärjestystä pysyvästi ja mylläsi Euroopan kartan täysin uusiksi. Sota vaikutti raskaasti Euroopan monarkioihin, joten halusin huomioida merkkipäivää jotenkin. Blogin teemaan sopivasti kurkistamme tänään Euroopan kuninkaallisiin piireihin sadan vuoden taakse. Keitä sodan keskeisten osapuolien valtaistuimilla olikaan?
Euroopan kartta näytti hyvin erilaiselta 1900-luvun alussa nykyaikaan verrattuna. 1800-luvun jälkipuoli ja 1900-luvun alku olivat näin jälkiperspektiivistä kuninkaallisuuden kulta-aikaa. Silloin Eurooppaa hallitsivat keisarit, kuninkaat, ruhtinaat ja suurherttuat. Parlamentarismi oli jo monin paikoin edennyt, ja nationalismi koetteli erityisesti suuria ja monikansallisia imperiumeja, mutta kuninkaallisuutta ei vielä kyseenalaistettu samalla tavalla kuin nykyään. Ennen massamediaa ja maailmansotia monarkiat olivat mantereen vallitseva normi, ja tasavallat poikkeuksia. Monissa maissa koettiin pitkiä valtakausia (Itävalta-Unkari, Britannia, Saksa, Alankomaat, Liechtenstein), ja samalla imperialismi ja siirtomaavalloitukset pönkittivät Euroopan vallanpitäjien asemaa. Samaan aikaan alkava globalisaatio, teollistuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen saivat valtiot kilpailemaan toisiaan vastaan.
Embed from Getty Images
Itävalta-Unkarin kruununperillinen, arkkiherttua Frans Ferdinand

Sata vuotta sitten: Venäjän keisariperhe koki karmean loppunsa

Tänään 17. heinäkuuta 2018 on Venäjän viimeiseksi jääneen keisariperheen kuoleman 100-vuotispäivä. Edellisvuonna vallasta syrjäytetty keisari Nikolai II, keisarinna Aleksandra Fjodorovna, heidän viisi lastaan Olga, Tatjana, Maria, Anastasia ja Aleksei sekä perheen palvelijat teloitettiin heinäkuussa 1918 Jekaterinburgissa kuuluisaksi käyneessä Ipatjevin talossa, joka on sittemmin purettu.
Ensimmäinen maailmansota muokkasi Euroopan karttaa ja pyyhkäisi monta monarkiaa mukanaan. Esimerkiksi Saksan ja Itävalta-Unkarin viimeiset hallitsijat selvisivät kuitenkin hengissä sodasta ja sen välittömistä jälkimainingeista, joten Venäjän keisariperheen teloitus loi aikamoisen kontrastin näiden lakkautettujen monarkioiden välille. Hämmennystä lisäsi entisestään vuosikymmeniä jatkuneet huhut, arvailut ja epämääräiset tiedot siitä, mitä perheelle todella tapahtui. Tapahtumien dramaattisuus ja äärimmäisyys kertovat osaltaan siitä, miten huonoksi tilanne oli päässyt kehittymään Venäjällä. Yksinvaltiaana hallinnut tsaari, epäsuosittu keisarinna ja lukuisat muut isommat ja pienemmät seikat vaikuttivat tapahtumien kulkuun ja päättivät 300 vuotta Venäjää hallinneen dynastian.
Embed from Getty Images

Suomen suuriruhtinattaret – Venäjän keisarinnat Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan

Monarkia on iso osa Suomen historiaa, historiaamme, ja suuriruhtinaskunnan aikana suomalainen yhteiskunta koki paljon keskeisiä muutoksia ja otti harppauksia kohti nykyistä Suomea. Tänään aiheena on pala meidän kuninkaallista historiaamme, ja siksipä esittelen tässä postauksessa viisi henkilöä suoraan Venäjän imperiumin huipulta: Suomen suuriruhtinattaret eli Venäjän keisarinnat vuosilta 1809-1917.

Viimeinen keisarinna Aleksandra Fjodorovna. Kuva: Wikimedia Commons
Lue loppuun