Kruunajaisten pukuloistoa, osa 2 – ulkomaiset kuninkaalliset

Kruunajaiset tarjosivat kuninkaallisen muodin ystäville runsaasti pukuloistoa, ja postaussarjan toisessa osassa perehdymme tänään ulkomaisiin kuninkaallisiin vieraisiin. Brittikuninkaalliset löytyvät omasta postauksestaan.

Käymme pidemmittä puheitta suoraan asiaan! Olen ryhmitellyt kuninkaalliset löyhästi maantieteeseen perustuen.

Kruunajaisten pukuloistoa tarjoilivat myös ulkomaiset kuninkaalliset vieraat, kuten eturivissä istunut kruununprinsessa Victoria, joka toimi kuningas Kaarle Kustaan seuralaisena.
Kuva: Andrew Matthews/AFP/TT
Lue loppuun

Kuninkaalliset kokoontuivat hyvästelemään Luxemburgin suurherttua Jeanin

Tiistaina 23. huhtikuuta kuolleen Luxemburgin entisen suurherttuan Jeanin hautajaiset pidettiin tänään lauantaina Luxemburgin Notre Dame -katedraalissa. Tilaisuus alkoi Suomen aikaa puoliltapäivin, ja paikalla oli odotetusti laaja edustus Euroopan kuninkaallisista suvuista. Kuluneen viikon aikana suurherttuan ruumis oli esillä kuninkaallisessa palatsissa, jossa kansalaiset saattoivat käydä osoittamassa kunnioitustaan arvostetulle hallitsijalle, joka oli myös toisen maailmansodan sotasankari ja mukana vapauttamassa maataan natsimiehityksestä. Luxemburgin hovi pitää kuuden viikon suruajan.

Kuninkaalliset vieraat alkoivat siirtyä kirkkoon jo hiukan yhdentoista jälkeen. Suurherttuan arkku lähti kahdeltatoista kohti katedraalia, ja kulkueessa oli mukana tietysti lähisuku, eli suurherttuan kaikki viisi lasta ja parikymmentä lastenlasta puolisoineen sekä lapsenlapsenlapsista vanhimmat. Etunenässä kulkivat nykyinen suurherttua Henri ja suurherttuatar Maria Teresa, Henrin sisarukset sekä perintösuurherttuapari Guillaume ja Stéphanie. Luxemburgin valtio oli luonnollisesti edustettuna, ja paikalla olivat mm. maan pääministeri Xavier Bettel sekä muuta korkean tason johtoa niin hallinnosta, armeijasta kuin poliisivoimistakin.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Liechtensteinin ruhtinaskunta on kuninkaallisen vallan viimeisiä linnakkeita Euroopassa

Kävi hiljattain lomailemassa Keski-Euroopassa, ja vierailin samalla Euroopan mahdollisesti mystisimmässä monarkiassa, eli Liechtensteinissa. Alppien kätköissä sijaitseva pieni ruhtinaskunta poikkeaa aika lailla eurooppalaisista vastineistaan, ja ruhtinasperhe on vieraampi tuttavuus kansainvälisissäkin kuninkaallisharrastajien piireissä. En muista koskaan lukeneeni suomalaisista lehdistä nimenomaan Liechtensteinin kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita. On siis aikakin jo paneutua ruhtinaskuntaan ja sitä hallitsevaan perheeseen hieman tarkemmin.
Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein on pinta-alaltaan 160 km², eli moninkertaisesti Euroopan toista ruhtinaskuntaa Monacoa (joka on vain 2 km² kokoinen) isompi. Liechtenstein on maailman kuudenneksi pienin valtio, ja sen pinta-ala on esimerkiksi hieman isompi kuin Suomen Kaarinan maapinta-ala. Asukkaita Liechtensteinissa on noin 38 000. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan keskiosassa. Maassa puhutaan saksaa, käytetään valuuttana Sveitsin frangia ja tehdään läheistä yhteistyötä naapurimaiden ja muun Euroopan kanssa, kuulumatta kuitenkaan EU:hun. Liechtenstein on pitänyt kiinni Sveitsin tapaan puolueettomuudestaan, ja oman arvioni mukaan maa ei yksinkertaisesti tarvitse EU:ta. Liechtenstein pärjää aivan mainiosti omilla säännöillään. Se on vauras, korkean elintason valtio, joka kuuluu maailman kärkikastiin monilla kansainvälisillä hyvinvointimittareilla. Finanssialan keskuksena tunnettu maa on pyrkinyt eroon veroparatiisin maineesta, mutta sen liberaali talouspolitiikka kyllä tunnetaan kansainvälisessä rahamaailmassa.

blogi2

Ilta-aurinko Vaduzin yllä. Kuva: Timanttisalonki