Perhe saattoi prinssi Henrikin viimeiselle matkalle

Viikko sitten kuollut Tanskan prinssi Henrik saatettiin tänään iltapäivällä viimeiselle matkalleen. Hautajaisten ajankohta ilmoitettiin jo viime keskiviikkona, samana päivänä kun suru-uutinen prinssin poismenosta levisi maailmalle, ja samalla kerrottiin, että prinssin omasta toiveesta hautajaiset eivät ole valtiolliset, vaan pieni tilaisuus lähipiirille. Pitkin viikkoa oli joitakin epäselvyyksiä koskien esimerkiksi kutsulistaa, median osallistumista ja televisiointia. Meidän iloksemme tilaisuus televisioitiin, itse seurasin sitä tanskalaiselta sivustolta, mutta myös Yle Areena näytti livelähetystä.
Prinssi Henrikin hautajaistilaisuus järjestettiin Christiansborgin linnankirkossa Kööpenhaminassa. Siunaus alkoi klo 12 Suomen aikaa ja kesti noin tunnin. Kirkossa oli vain noin 60 vierasta – kuninkaallinen perhe, prinssin sisarukset,  muita läheisiä sekä muutamia valtion ja hovin edustajia. Siunaamisen suorittivat kuninkaallisen perheen pappi, piispa Erik Norman Svendsen apunaan Holmenin rovasti Ejgil Bank Olesen. Kuninkaallisen perheen lisäksi paikalla olivat mm. prinssi Joachimin ex-vaimo kreivitär Alexandra, ja kuningatar Margareetan sisaret prinsessa Benedikte ja Kreikan kuningatar Anne-Marie miehensä kuningas Konstantinin kanssa. Prinsessa Benediktehän jäi leskeksi melko tarkalleen vuosi sitten. Näin intiimeihin hautajaisiin ei sitten osallistunutkaan kukaan Ruotsista tai Norjasta, ja Ruotsin hovi ehtikin jo ilmoittaa aiemmin, ettei kuningasparia nähdä tilaisuudessa.
Embed from Getty Images
Embed from Getty Images

Prinssi Henrik kuoli myöhään eilen illalla – hovi aloittaa suruajan (päivitetty tietoja hautajaisista)

h.k.h._prinsgemalen_TorbenEskerod

Kuva: Torben Eskerod, Kongehuset.

Tanskan prinssi Henrik (11.6.1934 – 13.2.2018) kuoli myöhään eilen tiistai-iltana 13. helmikuuta Fredensborgin linnassa, johon prinssi siirrettiin sairaalasta aiemmin samana päivänä omasta toiveestaan viettämään viimeiset hetkensä. Puoliso, kuningatar Margareeta ja parin pojat kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim olivat prinssin rinnalla loppun asti. Osanottoni kuningatar Margareetalle ja koko perheelle.
Suru-uutinen ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä enää tässä vaiheessa, mutta prinssi Henrik oli siis sairaalahoidossa useamman viikon, ja viime perjantaina tähän ikävimpään uutiseen alettiin varautua, kun hovi tiedotti Henrikin tilan pahentuneen niin vakavaksi, että kruununprinssi Frederik lensi Etelä-Korean talviolympialaisista samantien takaisin Tanskaan.
Hovi ilmoitti myös aloittavansa suruajan. Suruaika kestää kuukauden eli 14. maaliskuuta asti, ja sinä aikana kuninkaallinen perhe ei osallistu seurapiiri- tai juhlatilaisuuksiin. Julkisesti esiintyessään perhe pukeutuu mustaan, ja hovin uniformua pitävät työntekijät kantavat surunauhaa käsivarsissaan Kuningatar Margareeta perui jo aiemmin loppuviikon ja ensi maanantaina työtehtävänsä, nyt myös kruununprinsessa Maryn ylihuominen vierailu Liettuaan on peruttu.

Prinssi Henrik jatkaa äksyilyä tittelistään

Tanskan prinssi Henrik, kuningatar Margareetan puoliso, on vastannut kesän kuninkaallisesta draamasta, joka koskee jälleen kerran Henrikin tyytymättömyyttä prinssin titteliin. Henrik on purnannut asiasta jo vuosia, ja se ei ole mikään salaisuus, mutta asia tuntuu saaneen nyt aivan uudet mittasuhteet. Tanskan hovi julkaisi viime viikolla tiedotteen, jossa prinssi ilmoitti, ettei halua aikanaan tulla haudatuksi kuningattaren viereen. Nyt Henrik, joka lomailee Ranskassa viinitilallaan, on antanut tanskalaiselle Se og Hør -lehdelle haastattelun, jossa hän toteaa, että kuningatar tekee hänestä narrin eikä kunnioita häntä tarpeeksi.
Ensiksi, kuka on prinssi Henrik? Tanskan kuninkaallisia ei seurata Suomen valtavirtalehdistössä yhtä ahkerasti kuin ruotsalaisia, mutta monille hän on varmasti edes nimeltä tuttu. 83-vuotias prinssi on syntyjään ranskalainen Henri, ja hän avioitui silloisen prinsessa Margareetan, Tanskan kruununperijän kanssa vuonna 1967. Pariskunnalla on kaksi lasta, kruununprinssi Frederik ja prinssi Joachim, sekä kahdeksan lastenlasta. Avioituessa nimi Henri tanskannettiin ja titteliksi tuli Hänen kuninkaallinen korkeutensa Tanskan prinssi Henrik. Prinssillä on ollut omat hankaluutensa asemansa kanssa, ja hän ei ole erityisen suosittu Tanskassa, vaikka palveli kruunua melkein 50 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle kuninkaallisista tehtävistään alkuvuodesta 2016. Suosioon ovat vaikuttaneet monet seikat ja tapaukset, ja taustoja voi lukea esimerkiksi täältä Hovikirjeenvaihtajan muutaman vuoden takaisesta postauksesta. Tiivistetysti, Henrik ei ole tyytyväinen asemaansa prinssinä kuningattaren rinnalla, ja on tämän monesti näyttänyt hyvin mielenosoituksellisesti erilaisin tempauksin.

Euroopan kuninkaalliset sukupuut: Pohjoismaat

Monet eurooppalaiset kuninkaalliset ovat sukua keskenään, sillä entisaikoina kuninkaallisilla oli tapana avioitua lähinnä toisten kuninkaallisten kanssa. Tästä ehdottomuudesta on luovuttu, ja sen myötä sukulaisuussuhteet ovat muuttuneet kaukaisemmiksi, mutta niitä on silti hauskaa tutkia – kuninkaallisten historia on hyvin mielenkiintoista ja kietoutuu usein tiiviisti historian suurtapahtumiin.
Avioliitot olivat entisaikoina usein poliittisia ja naimakauppoja solmittiin melko pienissä piireissä, sillä kuninkaallisen odotettiin avioituvan säädyltään samanarvoisen kanssa. Puolisot haettiin usein liittolaismaan hovista. Serkusten avioliitot olivat arkipäiväisiä, mutta onneksi nykyisin harvinaisia, sillä ne toivat ajan myötä mukanaan erilaisia perinnöllisiä ongelmia. Kuninkaallisten väliset liitot ovat muutenkin yleisesti vähentyneet ajan myötä muutamastakin eri syystä johtuen. Ensinnäkin, todellinen valta on siirtynyt demokratian ja parlamentarismin yleistyessä pois monarkin käsistä, ja eurooppalaisilla hallitsijoilla on suurimmaksi osaksi nykyisin seremoniallinen rooli. Näin ollen poliittisia suhteitakaan ei enää hoideta naittamalla tytär naapurimaan prinssille. Toiseksi, Euroopan kartta muuttui radikaalisti moneen kertaan viime vuosisadalla, ja kun monarkioita on lakkautettu, ovat myös vaihtoehdot luonnollisesti vähentyneet. Venäjää hallinnut Romanov-suku kutistui lähes olemattomiin ensimmäisen maailmansodan melskeessä, kun koko keisariperhe ja monia muita suvun jäseniä teloitettiin. Monet suvut ovat sammuneet.
Kolmas tekijä on aikojen ja tapojen muuttuminen vapaampaan suuntaan. Rakkausavioliitto on ollut viime vuosikymmenien trendi, ja viimeisen 100 vuoden aikana kuningasperheisiin on avioitunut enemmän myös aatelisia, ja viime vuosikymmeninä ihan tavallista kansaa. Kuninkaallisten tavistaustaiset puolisot ovat toki usein korkeasti koulutettuja, kansainvälisiä ja varakkaista perheistä, mutta esimerkiksi Norjan Mette-Marit, Ruotsin Daniel ja Sofia sekä Espanjan Letizia ovat meidän mittapuulla ihan tavallisten perheiden kasvatteja. Pitkälle on tultu ajoista, jolloin kuninkaallisen statuksen ja kruununperimysoikeuden menetti vääränlaisen avioliiton takia.
Embed from Getty Images
Espanjan edellinen kuningatar Sofia on syntyjään Kreikan prinsessa. Hänen miniänsä, nykyinen kuningatar Letizia on taustaltaan keskiluokkainen ja työskenteli uutisankkurina ennen avioliittoaan kuningas Felipen kanssa. Asenteet ovat muuttuneet, ja yhä useampi kuninkaallinen löytää puolisonsa tavallisen kansan joukosta.

Pohjoismaiden valtionpäät Helsingissä (livekuvia!)

Sateinen Helsinki ei ihan ollut parhaimmillaan tänään, mutta se ei vieraita haitannut. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijat ja Islannin presidentti puolisoineen vierailivat Helsingissä. Täällä kotimaassa harvoin näkee tällaista kuninkaallisten kokoontumista, joten luonnollisesti tapahtuma kiinnosti yleisöä, ja poliisin arvion mukaan kauppatorilla parveilikin noin 3000 ihmistä!
Seuranani oli mummoni, ja saavuimme Presidentinlinnan edustalle Kauppatorille noin klo 9:50. Presidentinlinnan ja satama-altaan välinen tila ei ole suurin suuri, joten siinä kohtaa yleisöä oli melko maltillisesti. Odottelimme noin puoli tuntia, jonka aikana liikenne katkaistiin torilta, kadetit saapuivat kunniavartioon ja puolustusvoimien soittokunta marssi paikalle. Vieraat alkoivat saapuia maa kerrallaan käänteisessä protokollajärjestyksessä, eli uusin hallitsija ensin. Näin ollen ensimmäisestä autosta nousivat Islannin viime vuonna valittu presidentti Guðni Jóhannesson puolisonsa Eliza Reidin kanssa. Suomen presidenttipari vastaanotti kaikki vieraat sinivalkoisten kukkakimppujen kanssa linnan portilla. Ennen sisälle siirtymistä ja seuraavien vieraiden vastaanottoa kuultiin kunkin maan kansallislaulu.
islanninpresidentti

Ensimmäisenä saapunut Islannin presidenttipari kuunteli maan kansallislaulun presidentti Niinistön ja Jenni Haukion kanssa. Kaartin kunniakomppania oli linnan edustalla. Kuva: Timanttisalonki

34185183154_2f6e7c8605_matti_porre

Presidenttiparit. Huomaa sinivalkoinen kukkakimppu! Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia