Kuninkaalliset kokoontuivat hyvästelemään Luxemburgin suurherttua Jeanin

Tiistaina 23. huhtikuuta kuolleen Luxemburgin entisen suurherttuan Jeanin hautajaiset pidettiin tänään lauantaina Luxemburgin Notre Dame -katedraalissa. Tilaisuus alkoi Suomen aikaa puoliltapäivin, ja paikalla oli odotetusti laaja edustus Euroopan kuninkaallisista suvuista. Kuluneen viikon aikana suurherttuan ruumis oli esillä kuninkaallisessa palatsissa, jossa kansalaiset saattoivat käydä osoittamassa kunnioitustaan arvostetulle hallitsijalle, joka oli myös toisen maailmansodan sotasankari ja mukana vapauttamassa maataan natsimiehityksestä. Luxemburgin hovi pitää kuuden viikon suruajan.

Kuninkaalliset vieraat alkoivat siirtyä kirkkoon jo hiukan yhdentoista jälkeen. Suurherttuan arkku lähti kahdeltatoista kohti katedraalia, ja kulkueessa oli mukana tietysti lähisuku, eli suurherttuan kaikki viisi lasta ja parikymmentä lastenlasta puolisoineen sekä lapsenlapsenlapsista vanhimmat. Etunenässä kulkivat nykyinen suurherttua Henri ja suurherttuatar Maria Teresa, Henrin sisarukset sekä perintösuurherttuapari Guillaume ja Stéphanie. Luxemburgin valtio oli luonnollisesti edustettuna, ja paikalla olivat mm. maan pääministeri Xavier Bettel sekä muuta korkean tason johtoa niin hallinnosta, armeijasta kuin poliisivoimistakin.

Embed from Getty Images

Lue loppuun

Liechtensteinin ruhtinaskunta on kuninkaallisen vallan viimeisiä linnakkeita Euroopassa

Kävi hiljattain lomailemassa Keski-Euroopassa, ja vierailin samalla Euroopan mahdollisesti mystisimmässä monarkiassa, eli Liechtensteinissa. Alppien kätköissä sijaitseva pieni ruhtinaskunta poikkeaa aika lailla eurooppalaisista vastineistaan, ja ruhtinasperhe on vieraampi tuttavuus kansainvälisissäkin kuninkaallisharrastajien piireissä. En muista koskaan lukeneeni suomalaisista lehdistä nimenomaan Liechtensteinin kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleita. On siis aikakin jo paneutua ruhtinaskuntaan ja sitä hallitsevaan perheeseen hieman tarkemmin.
Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitseva Liechtenstein on pinta-alaltaan 160 km², eli moninkertaisesti Euroopan toista ruhtinaskuntaa Monacoa (joka on vain 2 km² kokoinen) isompi. Liechtenstein on maailman kuudenneksi pienin valtio, ja sen pinta-ala on esimerkiksi hieman isompi kuin Suomen Kaarinan maapinta-ala. Asukkaita Liechtensteinissa on noin 38 000. Pääkaupunki Vaduz sijaitsee maan keskiosassa. Maassa puhutaan saksaa, käytetään valuuttana Sveitsin frangia ja tehdään läheistä yhteistyötä naapurimaiden ja muun Euroopan kanssa, kuulumatta kuitenkaan EU:hun. Liechtenstein on pitänyt kiinni Sveitsin tapaan puolueettomuudestaan, ja oman arvioni mukaan maa ei yksinkertaisesti tarvitse EU:ta. Liechtenstein pärjää aivan mainiosti omilla säännöillään. Se on vauras, korkean elintason valtio, joka kuuluu maailman kärkikastiin monilla kansainvälisillä hyvinvointimittareilla. Finanssialan keskuksena tunnettu maa on pyrkinyt eroon veroparatiisin maineesta, mutta sen liberaali talouspolitiikka kyllä tunnetaan kansainvälisessä rahamaailmassa.
blogi2

Ilta-aurinko Vaduzin yllä. Kuva: Timanttisalonki

Tanskan kruununprinssi Frederikin 50-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat gaalaillalliseen ja tiaraloistoon

Tanskan kruununprinssi Frederik täytti lauantaina 50 vuotta, onnea! Viikon pituiset juhlat ovat olleet hyvin näyttävät ja sisältäneet paljon erilaista ohjelmaa. Ensimmäiset juhlallisuudet olivat jo viikko sitten perjantaina 18. toukokuuta, mutta kuninkaallisten häiden takia muu maailma jäi auttamatta varjoon sinä viikonloppuna. Katsotaan ensin lyhyesti, mitä ohjelmaa juhlallisuuksiin kuului, ennen kuin käsitellään lauantaista gaalaa. Kruununprinssin merkkipäivä on nimenomaan kansallinen juhla, ja gaalaillallinen kuninkaallisine vieraineen oli vain yksi osa juhlamenoja.
  • Perjantaina 18.5. kruununprinssi jakoi oman nimikkosäätiönsä juhlavuosipalkinnot. Säätiö oli aikoinaan amerikan-tanskalaisten 25-vuotislahja kruununprinssille, joka opiskeli silloin Yhdysvalloissa Harvardissa.
  • Maanantaina kruununprinssi osallistui Royal Run -juoksutapahtumaan, joka järjestettiin viidessä eri kaupungissa Tanskassa. Valittavana oli yhden mailin tai 10 km matka. Frederik kävi juoksemassa neljässä kaupungissa mailin ja Kööpenhaminassa 10 km. Kruununprinsessa Mary ja parin lapset, prinssi Christian, prinsessa Isabella, prinssi Vincent ja prinsessa Josephine, juoksivat Kööpenhaminassa mailin matkan.
  • Tiistaina kuninkaallisella Dannebrog-aluksella oli vastaanotto kruununprinssin hyväntekeväisyysjärjestöille, ja illalla kruununprinssipari purjehti aluksella Aarhusiin, jossa pari vietti keskiviikon vieraillen organisaatioissa ja yrityksissä. Frederik avasi kaupungin yliopiston uuden tutkimuskeskuksen, joka on nimetty kruununprinssin mukaan: the Crown Prince Frederik Centre for Public Leadership.
  • Torstaina kruununprinssi vieraili Kööpenhaminassa kansallismuseossa, jossa paljastettiin uusi muotokuva kruununprinssistä ja vietettiin samalla kahden eri näyttelyn avajaisia: “HRH Crown Prince Frederik – Prince of Denmark” ja “Ralph Heimans Portraits”. Ralph Heimans on tehnyt aiemmin muotokuvia mm. kruununprinsessa Marysta, kuningatar Elisabetista ja prinssi Philipistä.
  • Lauantaina kruununprinssiperhe ja kuningatar tervehtivät kansaa perinteisillä parvekevilkutuksilla, ja illalla virallinen Tanska ja kuninkaalliset arvovieraat kokoontuivat juhlimaan Christiansborgin linnaan. Sunnuntaina kuninkaallinen perhe osallistui Koko Tanska juhlii kruununprinssiä -näytökseen Kööpenhaminassa.
  • Kruununprinssistä ja koko perheestä julkaistiin nyt viikonloppuna syntymäpäiväkuvat. Sen lisäksi aiemmin jo julkaistiin uudet potrettivalokuvat, joista toisessa Frederik on täydessä tällingissä univormussa, ja toinen on kuninkaallisten parissa trendikkääksi noussut intiimi ja pelkistetty lähikuva. Frederik on kyllä ehdottomasti sukupolvensa komeimpia kuninkaallisia!
kronprins_07052018_0647_franne_voigt

Kuva: Franne Voight/Kongehuset.dk

tanska_kruununprinssiperhe_franne_voigt

Takarivi vasemmalta: kruununprinssi Frederik, prinssi Christian, prinsessa Isabella, kruununprinsessa Mary, edessä prinssi Vincent ja prinsessa Josephine. Kuva: Franne Voigt/Kongehuset.dk

Kuninkaalliset tittelit, osa II: kruununperilliset

Postaussarjan toisessa osassa perehdymme kruununperijöiden arvonimiin Euroopan hoveissa. Kurkkaa ensimmäinen postaus hallitsijoiden titteleistä täältä!
Arvonimissä on paljon vaihtelua, mutta kaikille yhteinen käytäntö on kuitenkin kruununperijän tittelin erottuminen jotenkin muista prinsseistä ja prinsessoista. Tapoja tehdä tämä ero on sitten useita. Tähän alkuun voi vielä kollektiivisesti todeta, että kaikkien kruununperijöiden puhuttelutyyli on hänen kuninkaallinen korkeutensa, Monacoa ja Liechtensteinia lukuun ottamatta. Postaus lähtee liikkeelle yksinkertaisimmista arvonimistä kohti moniosaisempia.
Suomalaisille tutuin kruununperillisen arvonimi on Pohjoismaiden kuningashuoneissa käytössä oleva kruununprinssi/prinsessa. Kaikki suomalaiset tuntevat kruununprinsessa Victorian, ja myös kruununprinssit Haakon ja Frederik Norjasta ja Tanskasta ovat varmasti tuttuja. Lisäksi Ruotsissa kaikille kuninkaallisille jaetaan syntyessä oma herttuakunta, ja Tanskassa kaikilla kuningatar Margareetan jälkeläisillä on Monpezatin kreivin arvonimi, mutta nämä tittelit eivät liity kruununperijän asemaan. Yleisesti pohjoismainen kruununprinssi-nimitys on epäilemättä vaikuttanut siihen, että suomalaisessa lehdistössä usein virheellisesti nimitetään kaikkia kruununperillisiä kruununprinsseiksi, mutta useassa kuningashuoneessa on käytössä ihan oma tittelinsä.
Embed from Getty Images
Pohjoismaiden kruununperijät puolisoineen