Tanskan prinssi Joachimin ja prinsessa Marien haastattelu ihmetyttää

Mitä Tanskassa tapahtuu? Sitä kysymystä on moni kuninkaallisharrastaja pohtinut viime aikoina, sillä ilmassa on ollut kummallisia merkkejä. Aiemmin tässä kuussa prinssi Joachimin ja prinsessa Marien haastattelu ranskalaisen Point de Vue -seurapiirilehden kanssa antoi jälleen oudon vaikutelman prinssiparin tilanteesta. Tanskan kuninkaallisen perheen julkikuva rakoilee hiukan, sillä prinssipari ei vaikuta olevan täysin tyytyväinen tilanteeseensa.

Kuningatar Margareetan nuorempi poika prinssi Joachim (s. 1969) on asunut viime vuodet vaimonsa prinsessa Marien (s. 1976) ja parin yhteisten lasten kanssa Ranskassa, joka on myös Marien kotimaa. Joachimin vanhemmat lapset prinssit Nikolai (s. 1999) ja Felix (s. 2002) ovat jo täysi-ikäisiä ja asuvat Tanskassa.

Mennään ensin ajassa muutama vuosi taaksepäin ja katsotaan, mistä on kyse. Sitten voidaan miettiä, mitä viimeaikaiset lausunnot merkitsevät.

Tanskan prinssi Joachim ja prinsessa Marie. Kuva: Steen Brogaard/Tanskan hovi

Prinssiperheen asuintilanne

Tanskan hovi ilmoitti tammikuussa 2019, että Ranskan puolustusministeriö on kutsunut prinssi Joachimin osallistumaan maan korkea-arvoisimpaan sotilaskoulutukseen. Kutsun taustalla oli mm. edellisenä vuonna järjestetty Ranskan ja Tanskan välinen valtiovierailu, jonka kärkiteemoja oli maiden välinen strateginen puolustusyhteistyö. Joachim, jolla on takanaan pitkä ura puolustusvoimissa, oli ensimmäinen koulutusohjelmaan kutsuttu tanskalaisupseeri.

Normaalistikin yleensä Ranskassa lomaileva prinssiperhe muutti kesällä 2019, ja vuoden mittainen koulutusohjelma alkoi samana syksynä. Kyseessä ei ollut mikään pilipalikoulutus, vaan opiskelua tehtiin kuutena päivänä viikossa, ja päivät olivat pitkiä. Hovin mukaan muutolla ei olisi vaikutusta parin kuninkaallisiin edustustehtäviin ja yhteistyötahoihin.

Viime vuonna koronapandemian alkaessa prinssiperhe vietti ensin muutaman kuukauden Tanskassa, mutta palasi Pariisiin toukokuussa. Kesäkuussa Joachim sai koulutuksensa päätökseen, ja samoihin aikoihin Tanskan puolustusministeriö ilmoitti Joachimin aloittavan syksyllä 2020 kolmevuotisen pestin Tanskan Pariisin-suurlähetystössä puolustusattaseana.

Prinssi Joachim kuntoutui veritulpan jälkeen ja pystyi aloittamaan työt Pariisissa syksyllä 2020. Kuva: Kongehuset

Heinäkuussa 2020 Joachim joutui aivoveritulpan vuoksi sairaalahoitoon. Prinssi kuitenkin toipui, ja pystyi aloittamaan uudessa työssään viime syksynä, ja sillä tiellä he ovat edelleen. Pesti kestää vielä siis vähintään kaksi vuotta, mutta siihen sisältyy mahdollisuus vuoden mittaiseen pidennykseen.

Ministeriö vakuutti, että prinssiä ei valittu tehtävään kuninkaallisen statuksensa vuoksi. Viran edellinen haltija oli luopumassa paikastaan, ja Joachimin pitkä armeijakokemus, sujuva ranskan kieli ja siteet maahan, juuri päätökseen tullut koulutus sekä laajat verkostot tekivät hänestä ministeriön mukaan parhaan ehdokkaan tehtävään.

Perhesiteillä ei tietenkään itsessään ole työn hoitamisen kannalta merkitystä, mutta työskentelymaan yhteiskunnan ja kulttuurin tunteminen on varmastikin merkittävä etu. Prinsessa Marien lisäksi Joachimin isä, edesmennyt prinssi Henrikhän oli ranskalainen.

Tanskan kuningashuoneen kokoonpano ja rahoitus

Tanskan kokoisessa maassa kuningatar Margareeta ja kruununprinssipari riittävät vallan mainiosti kokopäiväiseen edustustyöhön. Prinssi Joachim, prinsessa Marie ja kuningattaren sisar prinsessa Benedikte edustavat harvemmin. He osallistuvat mm. valtiovierailuille ja moniin perhetapahtumiin, ja heillä on kyllä myös omia projekteja ja hyväntekeväisyyskohteita.

Tanskassa oli aiemmin pitkään malli, jossa ainoastaan hallitsija ja kruununperillinen puolisoineen saivat valtiollisen ylläpidon. Tähän malliin tehtiin 90-luvulla poikkeus prinssi Joachimin mennessä naimisiin nykyisen ex-vaimonsa kreivitär Alexandran kanssa. On ollut kuitenkin yleisesti tiedossa jo pitkään, että vanhaan malliin ollaan palaamassa tulevaisuudessa.

Kruununprinssi Frederikin lapsista siis vain esikoista prinssi Christiania odottaa edustuskuninkaallisen täyspäiväinen rooli ja määräraha. Nuoremmat lapset ja sekä tietysti myös kaikki prinssi Joachimin lapset saavat luoda uran ja toimeentulon itse.

Embed from Getty Images

Kun prinssi Joachim vastaanotti puolustusattasean työn, Tanskan parlamentti päätti prinssin saavan pitää määrärahansa ulkomaankomennuksen aikana. Ehtoina oli, että prinssi työskentelee koko ajanjakson Tanskan suurlähetystössä ja osallistuu kuninkaallisiin velvollisuuksiin kokopäivätyön sallimissa määrin. Parlamentin päätös oli poikkeus, sillä muuten Tanskan lain mukaan kuninkaalliset eivät voi pitää määrärahaansa asuessaan pidempiä aikoja ulkomailla.

Tanskan kuninkaallinen perhe ei ole kovin varakas moniin muihin hoveihin nähden. Valtiolta saatu määräraha on heidän pääasiallinen tulonlähteensä, eikä perheellä ole samalla lailla tuottavaa yksityisomaisuutta kuin esimerkiksi Britanniassa. Kuninkaalliset maksavat Tanskassa perintö- ja kiinteistöveroa, mutta välttyvät tulo- ja arvonlisäverolta.

Huhuja prinssiparien väleistä

Tanskasta on kuulunut nyt jo pidemmän aikaan huhuja kruununprinssi Frederikin ja prinssi Joachimin sekä heidän vaimojensa kruununprinsessa Maryn ja prinsessa Marien väleistä. Osaltaan juorutaan, että Mary ja Marie eivät tulisi toimeen keskenään, toisaalta taas puhutaan Frederikin ja Joachimin välisestä kitkasta.

Juorulehdistä voi lukea juttuja, miten Mary pitää Marieta uhkana, eikä halua kilpailijoita omalle tontilleen. Huhumylly kertoo nimenomaan Maryn olleen vaikuttamassa Joachimin ja Marien muuton takana. Suomessakin Seiskasta on voinut lukea, miten veljekset riitelevät isänsä viinitilasta, jossa kuninkaallinen perhe on perinteisesti lomaillut kesäisin.

Embed from Getty Images

Välillä taas kirjoitetaan kruununprinssiparin olevan vihaisia siitä, että Joachim ja Marie ovat hylänneet kuninkaalliset velvollisuudet ja nauttivat nyt yksityisestä elämästä Ranskassa veronmaksajien piikkiin.

Kyse on nimenomaan juorulehtien julkaisuista, joten niille ei voi antaa liikaa painoarvoa. Monesti on kuitenkin tullut todistetuksi, että uutisoinnin taustalla on jonkinlainen totuuden siemen. Tässä tapauksessa ihmettelyä on tullutkin nimenomaan Joachimin ja Marien omista lausunnoista, mikä muuttaa tilannetta selvästi.

Prinssi Joachimin ja prinsessa Marien haastattelu ihmetyttää

Prinssipari antoi vuosi sitten juuri ennen Joachimin sairaskohtausta haastattelun, jonka tanskalainen Se og Hør julkaisi pian veritulpan jälkeen. Prinsessa Marieen erikoistunut bloggaaja Heaven (Princess Marie’s closet -blogin kirjoittaja) käänsi silloin haastattelun englanniksi.

Huomiota herätti Marien mystinen, mutta suora kommentti siitä, miten muutto Ranskaan ei ollut heidän oma valintansa. Kun toimittaja kysyi Joachimilta, miksi prinssi valitsi uuden elämänpolun, Marie sanoi ”Me emme aina ole ne, jotka päättävät”. Kun toimittaja kysyi tarkennusta, Marie vastasi ”Me emme aina ole ne, jotka päättävät. Minusta se on tärkeää tietää.”

Sekä Joachim että Marie korostivat haastattelussa, miten he rakastivat asua Tanskassa, ja että heillä ei koskaan ole ollut erityistä kipinää muuttaa Pariisiin. Kun toimittaja kysyi, suunnitteleeko pari elävänsä jatkossa Ranskan ja Tanskan välillä, Marie ei osannut sanoa, mutta totesi, että heidät oli ”heitetty tilanteeseen”.

Prinssipari kuopuksensa kuvaamana. Kuva: prinsessa Athena/Kongehuset

Nyt toukokuussa 2021 ranskalainen Point de Vue julkaisi uuden haastattelun prinssiparin kanssa. Pari puhui paljon elämästään Ranskassa, mutta keskustelu sivusi myös varaperijän roolia monarkiassa. Heir and spare on tuttu sanapari kuninkaallisista sisaruksista puhuttaessa. Esikoinen on kruununperijä, nuorempi sisarus puolestaan varaperillinen.

Prinssi Joachimin käännetty lainaus PDV:n haastattelusta: ”Kruununprinssille riittää, että seuraa tapahtumien kulkua. Mutta varaperijän ja tämän vaimon kohdalla mitään ei ole määritelty, kirjallisesti tai suullisesti. Isäni koki samaa tyytymättömyyttä, eikä koskaan onnistunut saamaan selvennystä paikkaansa kuninkaallisessa perheessä.”

Joachim sanoi myös, että tilanne ei ole aina ollut helppo, sillä hänen ja Marien on täytynyt löytää itselleen rooli mutta samalla pysyä omalla paikallaan (lainaukset käännetty jälleen Heavenin englanninkielisten käännösten pohjalta).

Näin avoin kommentti tietysti herätti keskustelua ja kysymyksiä. Tanskalainen B.T. -lehti pyysi prinssiltä muutama päivä myöhemmin kommenttia haastattelusta. Suora lainaus prinssin vastauksesta kuului seuraavasti: ”Puhuin turhautumisesta, jota koen, sillä olen yksi Euroopan monista varaperijöistä. Meidän roolimme kuningashuoneissa ei ole määritelty”. Naulan kantaan, sanon minä.

Joachimista ja Mariesta mulla ei ole koskaan ollut mitenkään hankalien ihmisten kuvaa. Ainakin julkisuudessa heidän uusioperheensä vaikuttaa olevan sopuisissa väleissä kreivitär Alexandran kanssa, ja he ovat kuitenkin poseeranneet yhdessä perhekuvissa, ja Alexandra on edelleen monien kuninkaallisten perhejuhlien kutsulistalla. Hovi miettii tietysti kuvia julkaistessaan pr:ää, mutta eihän veljen ex-vaimoa kutsuttaisi vaikkapa kruununprinssi Frederikin syntymäpäiväjuhliin, jos välit olisivat todellisuudessa hankalat?

Prinssi Joachim ja prinsessa Marie perheen lasten ja Joachimin ex-vaimon kreivitär Alexandran kanssa. Kuva: Kongehuset

Mary avioitui kuninkaalliseen perheeseen vuonna 2004, ja Marie neljä vuotta myöhemmin. Frederik ja Joachim ovat kummeja toistensa esikoisille. Lisäksi Marie on kruununprinssiparin kuopuksen prinsessa Josephinen kummi, ja Mary puolestaan on Joachimin ja Marien pojan prinssi Henrikin kummi.

Joachim ja Marie eivät olleet prinssi Christianin konfirmaatiojuhlassa, mutta sen spekuloiminen on minusta turha klikkiotsikko. Kuninkaalliset eivät voi pandemian aikana ottaa erivapauksia matkustamisen suhteen, kun kansalaiset ovat ihan saman tilanteen edessä ja missaavat läheistensä sukujuhlia, häitä ja hautajaisia.

Varaperillisen rooli on hankala

Tarina on hyvin samankaltainen kuin monen muun varaperillisen tarina. Oikeastaan tämä Tanskan tilanne vahvistaa käsitystäni siitä, että kyse on laajemmasta ilmiöstä kuin vain huonosti kuninkaallisuuteen istuvista yksilöistä. Varaperijän rooli on hankala, ja siitä löytyy monia esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Tämä on oikeasti asia, jota hovien tulisi miettiä enemmän nykyisten lasten kasvaessa aikuisiksi.

Prinssi Joachim ei varmasti ole yksin tuntemuksiensa kanssa. Hallitsijalla ja kruununperillisellä on määritellyt ja luontevat toimenkuvat. Varaperijällä on hallitsijan lapsena ja lähisukulaisena titteli ja kaikin puolin kuninkaallinen kasvatus, mutta ei oikeastaan mitään järkevää ennaltamäärättyä saati perustuslaillista roolia, yksiselitteistä toimeentuloa tai muutakaan suuntaa.

Varaperijä on lapsuudessaan tärkeä ja isosisaruksen jälkeen ihan kruununperimyksen kärjessä. Sisarusten aikuistuessa tulee puolisoita, lapsia, hiljalleen tapahtuva sukupolvenvaihdos jne. Hetken aikaa on ehkä ihanaa, kun kuningasperheessä on nuoria perheitä ja paljon pieniä lapsia. Mutta lasten aikuistuessa ja perhedynamiikan muuttuessa todellisuus iskee kasvoille.

Embed from Getty Images

Silloin varaperijän merkitys laskee. Jos työlle, asuinpaikalle, toimeentulolle ja ylipäänsä tarkoitukselle ei ole selkeää suuntaa, viimeistään silloin se usein muodostuu ongelmaksi. Euroopan monarkioissa on ollut painetta pienentää edustusperheen kokoa, ja Tanskassa prinssipari on jäänyt vaikeaan välimaastoon.

Keski-ikäisen kuninkaallisen pariskunnan kipuilu vaikkapa toimeentulon kanssa ei näytä hyvältä kansan silmissä. Kuninkaallisiin kohdistuu aina odotuksia, mutta samalla niitä odotuksia voi olla varmaan vaikea täyttää, kun yleisö ja päättäjätkään eivät ehkä aina oikein tiedä, mitä haluavat.

Kuninkaallisten odotetaan olevan kuninkaallisia, mutta ilman rahaa ei sekään ihan onnistu. Ajan myötä ilmapiiri myös muuttuu, ja tehdyt päätökset saattavat hyvin osoittautua vääriksi ja myöhemmin kestämättömiksi.

Joachimille ja Alexandralle oli ehkä perusteltua ja luontevaa taata toimeentulo ja rooli 90-luvulla. Kruununprinssi Frederik ei ollut lähelläkään naimisiinmenoa, ja Joachim oli jopa veljeään suositumpi Tanskassa. Samoin Alexandran avioeron yhteydessä saama avokätinen määräraha johtui varmasti osittain kreivittären suuresta suosiosta. Kumpikaan päätös ei 2020-luvulla tunnu enää kovin perustellulta. Alexandra luopuikin vapaaehtoisesti määrärahastaan viime vuonna, kun nuorempi poika Felix tuli täysi-ikäiseksi.

Perhedynamiikan merkitys

Lisäksi asiassa on henkilökohtaisempi perheen sisäinen puoli. Kruununperijällä on väistämättä erityisasema perheessä, ja olettaisin sen korostuvan entisestään kaksilapsisessa perheessä. Tanskassa ongelma ei ole uusi, ja Joachim mainitsikin isänsä, joka ikävä kyllä kipuili vuosikymmeniä prinssipuolison aseman kanssa.

Toisinaan sisarusten sukupuolijakauma ja omat valinnat tuntuvat tasaavan tilannette. Ruotsissa Victoria on kruununprinsessa, mutta Carl Philip taas kuninkaan ainoanan poikana täyttää sen perinteisen maskuliinisen roolin esimerkiksi puolustuvoimiin liittyvissä asioissa. Norjassa prinsessa Märtha Louise päätti suosiolla jo kauan sitten elää omaa elämäänsä.

Jos kuningatar Margareetalla olisi poika ja tytär, niin dynamiikka olisi minusta erilainen. Nyt kaksi poikaa, joiden puolisot ovat profiililtaan yllättävän samankaltaisia nimeä ja ulkonäköä myöten, ovat vähän liikaa Tanskan kokoiseen maahan.

Prinsessa Madeleinen (alla kuvassa) asuintilannetta harmitellaan välillä Ruotsissa, mutta ulkomaat tuntuu oikealta paikalta perheelle. Ruotsissa Madeleinelle ei olisi järkevää roolia tiedossa. Mutta kuvitelkaa, jos Madeleine vihjaisi haastattelussa, että hänet pakotettiin jättämään Ruotsi. Se tekee Joachimin ja Marien tilanteesta erikoisen.

Embed from Getty Images

Prinssipari on selvästi tuntenut tarvetta korostaa asiaa erikseen ja myöhemmin vielä puhua avoimesti roolinsa haasteista. Kulisseissa siis vaikuttaa tapahtuvan jotain. Oliko kyseessä puolustuspuheenvuoro julkisuudessa esitettyihin juoruihin vai jonkinlainen näpäytys perheelle tai hoville?

Tanskassa asuessa prinssiparin kuluihin ja edustustyöhön kiinnitettäisiin epäilemättä paljon huomiota, joten pesti suurlähetystössä ostaa ainakin hiukan aikaa. Mutta entä viran loppumisen jälkeen? Prinssi Christianilla menee vielä helposti 10 vuotta, ennen kuin hän on valmis edustuskuninkaalliseksi opintojen jälkeen. Kuningatar Margareeta ja prinsessa Benedikte eivät muutu nuoremmiksi.

Embed from Getty Images

Joachimia ja Marieta siis todennäköisesti tarvitaan vielä tulevaisuudessa tukemaan kruununprinssiparia, mutta juuri sen verran vähän, että heidän määrärahaansa ja rooliaan pohditaan julkisuudessa varmasti vielä useaan kertaan. Jännittävää nähdä, miten hovissa ratkaistaan asia tulevaisuudessa.

14 kommenttia artikkeliin ”Tanskan prinssi Joachimin ja prinsessa Marien haastattelu ihmetyttää

  1. Tää varaperijöiden rooli kuningasperheissä on kyllä mielenkiintoinen ja asia, minkä hoitamista pitäisi paremmin miettiä. Onhan se nyt nähty monessakin maassa, että rooli ”kakkosena” on hankala. Sen oman aseman ja elämänpolun löytäminen voi olla tosi hankalaa, kun tittelit rajoittaa esim. työn tekemistä, mutta sitten edustustehtäviäkään ei yhtä paljoa ole kuin sillä ykkösperillisellä. Esimerkiksi Britannian Margaret taisi kipuilla aikanaan asian kanssa aika paljon. Tuo perillisten sukupuolen merkitys oli hyvä nosto, jota en ole tullutkaan ajatelleeksi!

    Mitä tulee Maryn ja Marien väleihin, niin uskoisin otsikoiden olevan suurimmaksi osaksi sitä tyypillistä median liioittelua. Samanlaista skismaa on leivottu esim. Sofian ja Madeleinen välille. Toki se on mahdollista, että naiset eivät ole mitään ylimpiä ystäviä, mutta eivätköhän välit ole kuitenkin ihan asialliset.

    • Tää on vielä silleen mielenkiintoista, että kun nykyisenlainen edustuskuninkaallisen rooli on historiallisessa perspektiivissä suhteellisen tuore juttu. Siis odotus siitä, että kuninkaallisen perheen täytyy tehdä jotain järkevää vastineeksi ylläpidosta, ja että esimerkiksi titteleiden jakautumista on alettu rajoittaa. Margareetan sukupolvessahan siskot menivät naimisiin ulkomaisten kuninkaallisten kanssa, ja kolmesta serkusta kaksi menetti tittelinsä avilliittojensa vuoksi.

      Tanskassa tästä tulee vielä isompi kysymys, kun nuo määrärahat määritellään tarkemmin, sen sijaan että annettaisiin hallitsijalle könttäsumma.

      Mun mielestä toi sukupuolijuttu näkyy myös Briteissä. Anne ei ole luonteeltaan perinteisen tyttömäinen nainen, mutta sukupolvensa ainoana syntyperäisenä prinsessana ja hallitsijan ainoana tyttärenä hänelle on muodostunut kuitenkin oma roolinsa.

  2. Jaa, että Tanskanmaassa on jotakin mätää. En kyllä nyt tajua. Sotilasura on ihan sovelias Joachimille. Vai onko nämä ranskalaiset liian herkkähipiäisiä. Henrik kyseenalaisti koko ajan asemansa prinssipuolisona, olisi halunnut olla kuningas! Kai sieltä Tanskasta löytyy joku sotilasvakanssi, kun työ Ranskassa päättyy. Luulisi Marienkin olevan tyytyväinen, kun saa asua kotimaassa ja saa puhua ranskaa.

    Tuo hovin pienentäminen on ihan järkevä veto. Prinssi Nikolai on jo nyt iso nimi mallimarkkinoilla ja saa sieltä oman elantonsa ansaittua. Muu nuoriso seuraa sitten perässä. Opiskelupaikkoja on ympäri maailmaa. Luultavasti tullevaisuudessa kaikki hovit ovat jotakuinkin suppeita, vain ytimessä olevat saavat määrärahaa. Muistelen minäkin joskus lukeneeni jutun Frederikin ja Joachimin riitelystä isänsä viinitilasta.

    • Nikolai muuten opiskelee Kööpenhaminassa muistaakseni liiketaloutta. Joachim on kertonut Felixin harkitsevan sotilasuraa. Mielenkiintoista nähdä, mitä Frederikin ja Maryn nuoremmista lapsista tulee isoina!

      Sinänsä kyllä ymmärrän tätä, että muun perheen asema on toisinaan hankala, kun se perustuslaillinen ja luonteva rooli on oikeastaan vain kruununperijällä ja hallitsijalla. Näitä samoja ongelmia on ratkottu (tai ainakin yritetty) jo useammassa sukupolvessa monissa hoveissa, niin kyllähän siitä voi vetää johtopäätöksen, että systeemissä olisi tältä osin parantamisen varaa. Joachim ja Marie kuitenkin asuivat perheenä yli 10 vuotta Tanskassa. Onhan se asuinpaikan muutos aina valtava muutos elämässä, varsinkin jos ei ole itse saanut sitä valintaa tehdä. Mutta on sitten eri asia, miten asia pitäisi käsitellä perheen kesken tai julkisuudessa. 😀

  3. Mun täytyy sanoa etten jaksa enää yhtään näiden ”kultalusikka suussa syntyneiden” kitinöitä. Suurimmalla osalla ihmisistä on tavalla tai toisella elämänpolku aika valittu sen perusteella mihin synnyt (länsimaat, kehitysmaat jne.). Ymmärrän kyllä, että sellainen jatkuva varallaolo ärsyttää mutta noilla resursseilla siitäkin voisi tehdä ihan mukavaa. Ongelma on varmaan siinä, että ei oikeasti nähdä mitä kaikkea voi tehdä kun on kuitenkin todella etuoikeutettu.

    • Iso osa kansasta varmasti tuntee juuri näin. Etuoikeudet ilman määrärahaakin ovat valtavat, sillä kuuluisa nimi itsessään avaa jo paljon ovia.

      Varaperijöiden kanssa on kyllä sekin ongelma, että tittelit ja kuninkaallinen kytkös väistämättä vaikuttavat siihen, millaisia töitä voi tehdä. Tätä ongelmaa on pohdittu mm. Norjan ja Ruotsin hoveissa. Edustuskuninkaallisesta tavalliseksi työssäkäyjäksi muuttuminen ei välttämättä ole sekään aina niin yksinkertaista. Joachimin tapauksessa on ikävää, että päätös on aikoinaan tehty, ja varmasti se on vaikuttanut perheen valintoihin vuosien aikana, mutta nyt onkin paine tehdä oikeastaan ihan päinvastoin. Ja kun heitä sitten kuitenkin vielä varmasti tarvitaan jonkin verran Frederikin ja Maryn tukena.

      Kun näitä ongelmia on ollut eri hoveissa jo useamman sukupolven ajan, niin mun mielestä systeemissä olisi selvästi parantamisen varaa. Mutta ihan totta on, että asiasta julkisuudessa puhuminen asialliseenkin sävyyn on iso riski, koska joka tapauksessa kuka tahansa kuninkaallinen on monin tavoin älyttömän etuoikeutettu. Reaktio ei tosiaan ole aina kovin sympaattinen. 😀

  4. Jaa-a, en olisi heti uskonut, että Joachim ja Marie kipuilevat roolinsa kanssa, mä jotenkin ajattelin, että heillä on ihan luonteva rooli kuningattaren ja kruununprinssiparin tukena. Mutta varmaan siellä kulissien takana kuplii, tuskinpa he muuten olisivat tällaisia lausuntoja päästäneet julki.Ja voi olla, että on tullut painetta vähentää kuninkaallisia töitä entisestään, mutta ei ole oikein suunnitelmaa, että mitä muuta sitten pitäisi tai voisi tehdä.

    Tuo väite, että heidän lähtönsä olisi Marien ja Maryn kisman syytä kuulostaa aika hullulta. En usko, että Margareeta lähettäisi toisen poikansa perheineen ulkomaille asumaan, vain siksi että miniät eivät tule toimeen keskenään. Ennemmin veikkaisin, että jos jossain on kitkaa niin Frederikin ja Joachimin väleissä.

    • Munkin mielestä kuulostaa kyllä aika paksulta, että miniöiden välit voisivat olla niin myrkylliset, että ei samaan maahan mahtuisi. Eihän heidän tarvitse olla ylimpiä ystäviä, kunhan edes asiallisesti tulevat toimeen. Mutta kiinnostaisi kyllä olla kärpäsenä katossa.

      Varaperillisillä on vielä sekin ongelma, että se titteli ja kuninkaallinen kytkös väistämättä kuitenkin vaikuttaa myös työelämään. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, mutta silti. Ruotsissahan titteli rajoittaa selvästi kaupallista toimintaa, Norjassa taas on ollut viime vuosinakin keskustelua siitä, miten prinsessa Märtha Louise voi titteliään hyödyntää liiketoimissa.

      Kumpi mahtaa olla helpompi osa, kruununperijän vai varamiehen rooli? 😀

      • Jotenkin sitä helposti ajattelee, että varaperijä saa ns. ”kermat kakusta”, kun on melkolailla samat etuoikeudet kuin sillä kruununperijälläkin, mutta ei sitä samaa vastuuta/painetta hartioilla. Mutta totuus ei taida olla ihan niin yksinkertainen. Vaikka varmasti vanhempien silmissä omat lapset on kaikki yhtä arvokkaita, niin kyllä siinä saattaa kokea tulevansa ns. kakkosena sille kruununperijälle. Media etenkin tekee niin paljon sitä vastakkainasettelua, että kruununperillinen on aina se parempi ja kakkonen saa helposti jonkun ”bileprinsessan/prinssin” roolin tms. julkisuudessa ja ylipäätään herkemmin arvostelua.

        • Toi media varmasti on raastava, varsinkin kun kuninkaallisena sitä omaa näkemystään ei voi niin yksinkertaisesti vain sanoa ääneen. Tai jos sanoo, niin pitää varautua seurauksiin.

          Mulle tuli taustatutkimusta tehdessä vähän yllätyksenä, miten suosittuja Joachim ja Alexandra olivat aikoinaan. Mulle jäi vähän sellainen kuva, että vasta Maryn ilmestyminen kuvioihin sementoi Fredrikin aseman ja suosion. Nykytilanteessa Joachim ja Marie valitettavasti tosiaan ovat ne, joiden niskaan monarkian arvostelu helposti kaatuu.

  5. Kiitos hyvästä analyysistä. Mielenkiintoinen aihe. Taas on Ruotsin hovi hyvä esimerkki siitä miten homma toimii. Mutta yhdyn mielipiteeseesi siitä, että tämä sukupuolijakauma vaikuttaa. Kuten Briteissäkin näitä ongelmia. Tosin en tiedä onko Edwards ja Andrew kipuilleet. Ensimmäinen tuntuu nöyrältä, joka tekee mitä pitää taustalla huomiota sen suuremmin herättämättä tai vaatimatta. Jälkimmäinen rakensi omaa egoa ja glooriaa tittelin turvin, tuskin kipuili vaan hyödynsi. Norjassa taas luulen Märtha-Louisen olevan semmoinen persoona, että oma tie ja polku on ollut hänelle luontaista.

    Määrärahat ja perinteet toki ohjaavat, mutta yhtenäinen perhe pystyy rakentamaan kullekin roolit, jotta yhteinen tavoite toteutuu. Ja varahenkilö pystyy toteuttamaan omaa työtä vaikka myös edustaisi.
    Toki kuninkaallinen side rajaa uravalintaa, mutta mahdollisuuksia on ja etenkin Skandinaviassa näkisin mahdolliseksi työskentelyn ja siten pienemmän määrärahan käytön. Kuten Madeleine tekee tai Carl Philipillä on design työnsä. Mallia vaan täältä muille hoveille. Järkyttävä sirkus esim. Harryn lähtö ja niin epäreilua kohtelua vrs. Serkkunsa ja maan tarve. Koko se orgsnisaatio tarttisi uudistusta!

  6. Andrew’lla on ollut sekin etu, että eikös häntä yleisesti arvella äitinsä suosikiksi. Ehkä hän ei tosiaan kipuillut, mutta ei se egon kasvattaminenkaan kovin hyvää lopputulosta tuonut. 😅

    Norjassa voi pitää vähän onnenpotkunakin, että Märtha Louise valitsi oman tien omaehtoisesti.

    Uskon myös, että tämä varaperijän rooli on mahdollista hoitaa hyvin. Siitäkin on esimerkkejä, mutta se varmaan vaatii suunnittelua ja panostusta niin organisaation kuin perheen kesken. Musta on hyvä, että Tanskassa ja Ruotsissa lapsille on nyt selkeää, kenellä tulee olemaan rooli ja kenellä ei. Ja eihän se oma ura tarkoita sitä, etteikö voisi silloin tällöin edustaa isommissa tilaisuuksissa ja perhetilaisuuksissa.

  7. Varaperillisen rooli on vaikea, kun ykkösperillinen avioituu ja saa lapsia olet koko ajan aina vaan kauempana kruunusta. Kun kruununprinssistä tulee kuningas niin olet vaan yhä prinssi eikä asemasi muutu. Toisille tämä on hankala asia, joku prinssi on vakiinnuttanut asemansa niin ettei muutokset tunnu horjuttavan. Kun yhdestä prinsessasta tulee kuningatar, toinen on vaan yhä prinsessa, niiaa kuningattarelle mutta niiaako sulle kukaan.
    Tanskan prinsseistä: muistelen lukeneeni että Frederik on ollut närkästynyt Joachimin alkoholin käytöstä – liian paljon/liian usein. Vuosia sitten oli myös huhu että Marie olisi Marylle kateellinen koska Marysta tulee kuningatar.
    Prinssit olivat kovin pieniä kun Margareeta tuli kuningattareksi vain 3 1/2 ja 2 1/2 vuotiaita.
    Nyt kun prinssi Henrik ei ole jurputtamassa roolistaan niin onko rooli periytynyt Joachimille ja Marielle.
    Lehdistö saa pienenkin särön suhteissa suurenemaan ja me ku inkaallisfanit luetaan uteliaina nämä jutut.

    • Tuo on kyllä erittäin hyvä pointti, että asiasta ääneen puhuminen saattaa tulevaisuudessa pompata esiin lehdistössä mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä. Vaikka ihan ajankohtainen ongelma tämä tuntuu monissa hoveissa olevan.

      Toivon, että nuoremmat sisarukset eivät olisi kovin kateellisia siitä hallitsijan työstä. Tulkitsen Joachimin ja monien muiden varaperijöiden tilannetta niin, että nimenomaan se tarkoituksettomuus ja roolin puute on ongelma. Jotain järkevää tekemistä pitäisi olla.

      Voisin kuvitella, että perheen sisällä voi olla vaikeaa tasapainottaa sisarusten tilannetta, kun se kruununperijän asema tulee niin monessa asiassa mukaan. Toivottavasti Joachim ja Marie kuitenkin pääsevät jonkinlaiseen rauhaan tilanteensa kanssa. Heillä kuitenkin on paljon vapaammat kädet monessa asiassa, ja siinä on myös paljon hyviä puolia.

Jätä kommentti