* Yhteistyössä Langinkosken keisarillinen kalastusmaja *

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa on uniikki pala Suomen ja Venäjän yhteistä keisarillista historiaa, ja yksi maamme mielenkiintoisimmista historiallisista nähtävyyksistä (ainakin allekirjoittaneen mielestä).

Langinkoski kuuluu jokaisen kuninkaallisharrastajan must see -listalle, mutta kesäisellä retkipäivällä viihtyi mainiosti myös kuninkaallisiin hiukan vähemmän intohimoisesti suhtautuva seurueeni.

Lähdimme Kotkaan aurinkoisena lauantaipäivänä mieheni, mummoni sekä erinomaista Maailman ympäri 180 vuodessa -matkablogia pitävän tätini Maijun kanssa. Mummo oli käynyt majalla kerran vuosikymmeniä sitten, mutta meille muille kerta oli ensimmäinen. Museo ystävällisesti tarjosi meille vierailun veloituksetta.

Parkkipaikalta majalle kävellessä ymmärsi nopeasti, miksi tuleva keisari Aleksanteri III ihastui paikkaan niin kovasti vieraillessaan Kymenlaaksossa vuonna 1880, silloin vielä kruununperijänä. Luonnonkaunis koskialue metsineen Kymijoen suulla on täydellinen paikka nauttia Suomen kesästä.

Keisarin kesämökki

Kalastusmaja, joka rakennettiin keisari Aleksanteri III:n toiveesta, valmistui vuonna 1889. Suuriruhtinaskunta pisti majan kanssa parastaan, ja Langinkoski oli Suomen ja aikansa mittapuulla ylellinen, mutta luonnollisesti Pietarin palatseihin verrattuna vaatimaton ja pelkistetty.

Mökki on kaunis ja viehättävä, mutta laadukkuudestaan huolimatta jotenkin tavanomainen. Suomalaisista perinteisistä rakennustavoista vaikutteita saanut maja puupintoineen voisi periaatteessa olla mikä tahansa mökki. Ja juuri se tekeekin kalastusmajasta ja sen tarinasta niin kiehtovan – kontrasti majan isäntäperheeseen on aikamoinen!

Aloitimme vierailumme tutustumalla majan sisätiloihin. Oppaamme kertoi asiantuntevasti majan historiasta, keisari Aleksanterin ja tämän puolison keisarinna Maria Fjodorovnan vierailuista Suomeen sekä myös esimerkiksi majan sisustukseen ja kalustukseen liittyvistä yksityiskohdista. Majan alkuperäinen esineistö ja tekstiilit olivat Suomessa valmistettuja.

Kalastusmajassa on suuri sali, pienet yksityishuoneet sekä keisarille ja keisarinnalle, keittiö sekä alun perin ullakoksi suunniteltu yläkerta, johon tarinan mukaan itsensä keisarin toiveesta tehtiin yksinkertaisia lepotiloja. Tarina ei valitettavasti kerro, että ketkä tarkkaan ottaen ovat yläkertaa käyttäneet. Ehkä lapset, vieraat tai palvelusväki?

Huvilan sydän on korkeakattoinen suuri sali, jossa ruokailtiin ja seurusteltiin. Salin seinältä löytyi alkuperäinen 1800-luvulta oleva keisarin laivastolippu, jonka liputtaminen kertoi keisarin olevan paikalla Langinkoskella.

Keisariparin yksityishuoneet olivat pienet lepohuoneet, mutta sänkyä ei kummastakaan löytynyt (palaan siihen pian). Sen sijaan keisarilla ja keisarinnalla oli omat tuohon aikaan hyvin modernit käymälänsä.

Keittiössä seurue valmisti itse omat ateriansa, jotka nautittiin suomalaisilta astioilta.

Aleksanterille ja Maria Fjodorovnalle tämä oli täydellinen levähdyspaikka muodollisesta hovielämästä. Langinkoskella he saattoivat viettää hetken tavallista perhe-elämää arkisten askareiden ja huvitusten merkeissä. Kalastusmajalla ehti käydä myös ulkomaisia kuninkaallisia.

Ihan tavallista mökkikansaa ei keisariperheestä kuitenkaan tullut, vaan majesteetit yöpyivät aina Kotkan edustalle ankkuroidulla huvialuksellaan Tsarevnalla, jolta he sitten tulivat päiväksi kalastusmajalle viettämään kesää.

Pihapiiri

Itse kalastusmajan lisäksi laajassa pihapiirissä riittää tutkittavaa: mm. vahtimestarin talo, pienen pieni kappeli, merkkejä alueen kalastustoiminnasta, juoksuhautoja sekä keisarin kalastuskivi ja paikallisten aikoinaan hankkima muistolaatta. Alueelta löytyi kaksikin kahvilaa, joista toinen toimii vahtimestarin talossa. Lyhyehkö luontopolku kiertää kaunista koskialuetta. Muistathan kerätä roskat, jos tulet oman eväskorin kanssa – Langinkoski on luonnonsuojelualuetta!

Keisari Aleksanterin kuoleman jälkeen

Aleksanteri ja Maria kävivät Langinkoskella viimeistä kertaa vuonna 1894. Keisari kuoli myöhemmin samana vuonna vain 49-vuotiaana, eikä heidän poikansa Nikolai II viihtynyt vanhempiensa kesäpaikassa. Nikolai ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna tyttärineen kävivät Langinkoskella vain kerran, syyskuussa 1906.

Ensimmäisen maailmansodan aikana maja toimi Nikolain määräyksestä lyhyen aikaa haavoittuneiden sotilaiden toipilaskotina. Vähän matkan päässä majalta löytyy juoksuhautoja, jotka ovat samoilta ajoilta. Suomen itsenäistymisen jälkeen majan purkua pohdittiin 1920-luvulla, mutta onneksi se säästyi! Langinkoski on toiminut museona 1930-luvulta lähtien, ja nykyisin se on Kansallismuseon hallinnoima.

Langinkoski on hyvin ainutlaatuinen vierailukohde, sillä muita vastaavia paikkoja ei ole säilynyt Venäjän ulkopuolella. Vaikka Langinkoski oli verrattain lyhyt pysähdys paljon matkustelleelle keisariparille, niin se on silti selvästi ollut kaikessa yksityisyydessään hyvin henkilökohtainen valinta heille. Paikka, jossa sai ehkä hetkeksi unohtaa olevansa suuren keisarikunnan hallitsija.

Tiivistetysti

• Mitä: keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Fjodorovnan “kesämökki”.
• Missä: Langinkoskella Kotkassa. Ajomatka Helsingistä noin 1,5 h.
• Aukioloajat: Maja on auki päivittäin noin toukokuusta syyskuulle. Sisäänpääsy on ilmainen alle 18-vuotiaille.
• Muuta nähtävää lähiseudulla: Kotkassa sekä lähikaupungeissa Haminassa ja Loviisassa on paljon nähtävää kaikenikäisille, mm. Kotkan merimuseo, Haminan vanha keskusta ja linnoitus, Strömforsin ruukki, Malmgårdin kartano, Svartholman merilinnoitus sekä Karhulan lentomuseo.

Kiitos Langinkoskelle yhteistyöstä ja oikein onnistuneesta vierailusta! Kalastusmaja oli mainio päiväretkikohde ja ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka myös muillekin kuin kuninkaallisharrastajille. Samalla reissua suunnitellessa tajusin, miten paljon Kymenlaaksossa onkaan nähtävää – täytyy palata joku kerta pidemmän reissun merkeissä!