* Yhteistyössä Langinkosken keisarillinen kalastusmaja *
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa on uniikki pala Suomen ja Venäjän yhteistä keisarillista historiaa, ja yksi maamme mielenkiintoisimmista historiallisista nähtävyyksistä (ainakin allekirjoittaneen mielestä).
Langinkoski kuuluu jokaisen kuninkaallisharrastajan must see -listalle, mutta kesäisellä retkipäivällä viihtyi mainiosti myös kuninkaallisiin hiukan vähemmän intohimoisesti suhtautuva seurueeni.
Lähdimme Kotkaan aurinkoisena lauantaipäivänä mieheni, mummoni sekä erinomaista Maailman ympäri 180 vuodessa -matkablogia pitävän tätini Maijun kanssa. Mummo oli käynyt majalla kerran vuosikymmeniä sitten, mutta meille muille kerta oli ensimmäinen. Kansallismuseo ystävällisesti tarjosi meille vierailun veloituksetta.
Parkkipaikalta majalle kävellessä ymmärsi nopeasti, miksi tuleva keisari Aleksanteri III ihastui paikkaan niin kovasti vieraillessaan Kymenlaaksossa vuonna 1880, silloin vielä kruununperijänä. Luonnonkaunis koskialue metsineen Kymijoen suulla on täydellinen paikka nauttia Suomen kesästä. Mökkipäätökseen vaikutti tiettävästi myös keisarin toive siirtää Langinkosken kalastusoikeus omiin nimiinsä.
Langinkosken kalastusmaja oli keisarin kesämökki
Kalastusmaja, joka rakennettiin keisari Aleksanteri III:n toiveesta, valmistui vuonna 1889. Majan suunnitteli taiteilija Helene Schjerfbeckin veli Magnus Schjerfbeck. Suuriruhtinaskunta pisti projektin kanssa parastaan, ja Langinkoski oli Suomen ja aikansa mittapuulla ylellinen, mutta luonnollisesti Pietarin palatseihin verrattuna vaatimaton ja pelkistetty.
Tupaantuliaisiin kutsuttiin keisariparin lähipiiriä, ja tilaisuudesta on olemassa kuva, jossa majan rappusilla poseeraavat isäntäparin lisäksi mm. Kreikan kuningas Yrjö I (keisarinnan veli) sekä hänen vaimonsa kuningatar Olga (keisarin serkku).
Mökki on kaunis ja viehättävä, mutta laadukkuudestaan huolimatta jotenkin tavanomainen. Suomalaisista perinteisistä rakennustavoista vaikutteita saanut maja puupintoineen voisi periaatteessa olla mikä tahansa mökki. Ja juuri se tekeekin kalastusmajasta ja sen tarinasta niin kiehtovan – kontrasti sen isäntäperheeseen on aikamoinen!
Aloitimme vierailumme tutustumalla majan sisätiloihin. Oppaamme kertoi asiantuntevasti majan historiasta, keisari Aleksanterin ja tämän puolison keisarinna Maria Fjodorovnan (eli Tanskan prinsessa Dagmarin) vierailuista Suomeen sekä myös esimerkiksi majan sisustukseen ja kalustukseen liittyvistä yksityiskohdista. Majan alkuperäinen esineistö ja tekstiilit olivat Suomessa valmistettuja – oli Arabiaa, Karhulaa ja Högforsia.
Kalastusmajassa on suuri sali, pienet yksityishuoneet sekä keisarille ja keisarinnalle, keittiö sekä alun perin ullakoksi suunniteltu yläkerta, johon tarinan mukaan itsensä keisarin toiveesta tehtiin yksinkertaisia lepotiloja, ilmeisesti lapsia ja muuta seuruetta varten.
Huvilan sydän on korkeakattoinen suuri sali, jossa ruokailtiin ja seurusteltiin. Salin seinältä löytyi alkuperäinen 1800-luvulta oleva keisarin laivastolippu, jonka liputtaminen kertoi keisarin olevan paikalla Langinkoskella.
Keisariparin yksityishuoneet olivat pienet lepohuoneet, mutta sänkyä ei kummastakaan löytynyt (palaan siihen pian). Sen sijaan keisarilla ja keisarinnalla oli omat tuohon aikaan hyvin modernit käymälänsä.
Keittiössä seurue valmisti itse omat ateriansa, jotka nautittiin suomalaisilta astioilta. Aleksanterilla oli Billnäsin kirves polttopuiden pilkkomiseen.
Aleksanterille ja Maria Fjodorovnalle tämä oli täydellinen levähdyspaikka muodollisesta hovielämästä. Langinkoskella he saattoivat viettää hetken tavallista perhe-elämää arkisten askareiden ja huvitusten merkeissä.
Ihan tavallista mökkikansaa ei keisariperheestä kuitenkaan tullut, vaan majesteetit yöpyivät aina Kotkan edustalle ankkuroidulla huvialuksellaan Tsarevnalla, jolta he sitten tulivat päiväksi kalastusmajalle viettämään kesää.
Kalastusmajan pihapiiri
Itse kalastusmajan lisäksi laajassa pihapiirissä riittää tutkittavaa: mm. vahtimestarin talo, pienen pieni kappeli, merkkejä alueen kalastustoiminnasta, juoksuhautoja sekä keisarin kalastuskivi ja paikallisten aikoinaan hankkima muistolaatta. Alueelta löytyi kaksikin kahvilaa, joista toinen toimii vahtimestarin talossa. Lyhyehkö luontopolku kiertää kaunista koskialuetta. Muistathan kerätä roskat, jos tulet oman eväskorin kanssa – Langinkoski on luonnonsuojelualuetta!
Langinkoski keisari Aleksanterin kuoleman jälkeen
Aleksanteri ja Maria kävivät Langinkoskella viimeistä kertaa vuonna 1894. Keisari kuoli marraskuussa 1894 vain 49-vuotiaana, eikä heidän poikansa Nikolai II viihtynyt vanhempiensa kesäpaikassa. Nikolai ja keisarinna Aleksandra Fjodorovna tyttärineen kävivät Langinkoskella vain kerran, syyskuussa 1906. Ragnar Backströmin kirjan Langinkoski – Keisarillisen perheen kesäinen keidas mukaan majalla pistäytyi kuitenkin silloin tällöin muita keisariperheen jäseniä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana maja toimi Nikolain määräyksestä lyhyen aikaa haavoittuneiden sotilaiden toipilaskotina. Vähän matkan päässä majalta löytyy juoksuhautoja, jotka ovat samoilta ajoilta. Suomen itsenäistymisen jälkeen majan purkua pohdittiin 1920-luvulla, mutta onneksi se säästyi! Langinkoski on toiminut museona 1930-luvulta lähtien, ja nykyisin se on Kansallismuseon hallinnoima.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja hurmaa ainutlaatuisuudellaan, sillä muita vastaavia paikkoja ei ole säilynyt Venäjän ulkopuolella. Vaikka Langinkoski oli verrattain lyhyt pysähdys paljon matkustelleelle keisariparille, niin se on silti selvästi ollut kaikessa yksityisyydessään hyvin henkilökohtainen valinta heille. Paikka, jossa sai ehkä hetkeksi unohtaa olevansa suuren keisarikunnan hallitsija.
Tiivistetysti
- Mitä: keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Fjodorovnan ”kesämökki”.
- Missä: Langinkoskella Kotkassa. Ajomatka Helsingistä noin 1,5 h.
- Aukioloajat: Maja on auki päivittäin noin toukokuusta syyskuulle. Sisäänpääsy on ilmainen alle 18-vuotiaille. (Huom! Museoviraston säästöjen vuoksi Langinkoski on suljettu vuonna 2025).
- Lisätietoa: Kansallismuseon nettisivuilta.
- Muuta nähtävää lähiseudulla: Kotkassa sekä lähikaupungeissa Haminassa ja Loviisassa on paljon nähtävää kaikenikäisille, mm. Kotkan merimuseo, Haminan vanha keskusta ja linnoitus, Strömforsin ruukki, Malmgårdin kartano, Svartholman merilinnoitus sekä Karhulan lentomuseo.
Kiitos Langinkoskelle oikein onnistuneesta vierailusta! Kalastusmaja oli mainio päiväretkikohde ja ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka myös muillekin kuin kuninkaallisharrastajille. Samalla reissua suunnitellessa tajusin, miten paljon Kymenlaaksossa onkaan nähtävää – täytyy palata joku kerta pidemmän reissun merkeissä!
Muita Romanov-postauksia
- Hovipuku oli Venäjän keisarillisen hovin tunnusmerkki
- Suomen suuriruhtinattaret – Venäjän keisarinnat Elisabet Aleksejevnasta Aleksandra Fjodorovnaan
- Keisarinna Maria Fjodorovna selvisi Venäjän vallankumouksesta, mutta imperiumin romahdus vei perheen ja kodin (Seuran puolella)
- Romanovin keisarillinen suku ennen ja jälkeen vallankumouksen
- Keisarilliset häät Venäjällä: suuriruhtinas George Mikhailovich meni naimisiin
Artikkeli julkaistu alun perin elokuussa 2021. Päivitetty lokakuussa 2024.
Maja oli enemmänkin kai yksi tuottoisa bisnes. Lohenpyytäjät asuivat siinä vieressä ja sitä varmasti sai paljon siihen aikaan, tsaarin kalastajilla oli kalastuksen yksinoikeudet. Lohta vietiin Pietariin myyntiin ja hoviin. Rahat tsaarille. Eivät kai ne kovin montaa kertaa käyneet siellä kesällä.
Joo, kalastusoikeuksilla oli epäilemättä iso rooli. Mutta silti, keisari valitsi itse paikan ja tuli sinne aina uudestaan perheen/seurueen kanssa. Eihän heidän olisi tarvinnut mitään majaa sinne pystyttää tai ylipäänsä käydä siellä, mutta halusivat silti ja tekivät siitä tällaisen selvästi muista residensseistään poikkeavan ja vapaamuotoisemman paikan. Olisivat varmasti jatkaneet vierailuja pitkään, jos Aleksanteri ei olisi yllättäen kuollut niin nuorena.
Paluuviite: Langinkosken keisarillinen kalastusmaja - Maailman ympäri 180 vuodessa
Kävin Langinkoskella 90-luvulla ja muistiini jäi että tsaaritar keitti itse ja tsaari hakkasi halkoja.
Yläkerrassa oli henkivartijoiden kapeita sänkyjä. Piti olla lähellä ja aina valppaana vaikka Suomessa olikin tuolloin rauhallista.
Saivat viettää Langinkoskella yksinkertaista elämää, (vaikka hyggeä ei vielä tunnettukaan).
Pitää paikkaansa, keisari hakkasi halkoja ja kantoi vettä, ja keisarinnasta on kuva jossa kuorii perunaa! 😁
Majalla sanottiin, että yläkerran sänkyjen käyttötarkoituksesta ei ole varmaa dokumentaatiota. Kuulemma alkuperäiset sängyt ovat olleet ylellisiä, mikä viittaisi että joku keisariparin seurueesta olisi voinut niitä käyttää. Tai sitten palvelusväki, mutta olisiko heille tehty niin hienoja puitteita?
Kaunis paikka koskineen ja metsineen, kyllä varmasti kelpasi kesää viettää! 😊
Kävimme Langinkoskella muutama viikko sitten. Kiinnostava kohde. Meillä ei mitään opasta ollut, oppaan kanssa paikasta olisi tietysti saanut vielä enemmän irti, mutta pidimme kohteesta joka tapauksessa.
Joo, oppaan kanssa tällaisista kohteista tosiaan saa eniten irti yleensä. Koronan vuoksi opastukset ovat tauolla, mutta meille kerrottiin että ovat mahdollisuuksien mukaan pitäneet lyhyempiä esittelyjä vierailijoille. Varmasti vastaavat myös vierailijoiden kysymyksiin.
On kyllä kiinnostava ja uniikki kohde ja vielä todella kauniilla paikalla!